Virkehen vastinehet

Alistajis yhtysvirkehis toiči käytetäh muga sanottuu virkehen vastinehtu ližävirkehen azemes. Virkehen vastineh on moine grammaatiekalline rakendeh, kudai merkičyksen puoles on sama, kui i ližävirkeh, no kogomuksen libo struktuuran puoles eruou sit, ku virkehen vastinehel ei ole finiittumuvvollistu predikuattua. Toizin sanojen, sil ei ole virkehen piämerkii - predikuattua finiittuformas.

Virkehen vastinehes predikuatan azemes käytetäh verbin infiniittumuodoloi - infinitiivua libo partisiippua. Verdailemmo virkehii:
Vladimir Brendojev rubei kirjuttelemah runoloi merimiehenny olles.
Vladimir Brendojev rubei kirjuttelemah runoloi konzu häi oli merimiehenny.
Enzimäzes virkehes on käytetty virkehen vastinehtu merimiehenny olles, kudamas verbi olles on II infinitiivan inessiivu-muvvos. Tämä virkehen vastineh vastuau kyzymykseh konzu?, sendäh virkehes on adverbialinnu. Se on ližävirkehen konzu häi oli merimiehenny vastineh.
Karjalankieline prozajistu P'otr Sem'onov ottihes kirjutusruadoh eläkkehele piästyy.
Karjalankieline prozajistu P'otr Sem'onov ottihes kirjutusruadoh sen jälgeh, ku häi piäzi eläkkehele.
Nämmis virkehis enzimäzes on virkehen vastineh eläkkehele piästyy, kudamas verbi on II partisiipan partitiivumuvvos. Tädä virkehen vastinehtu, kudai sežo vastuau kyzymykseh konzu? da virkehes on adverbialinnu, on käytetty ližävirkehen "ku häi piäzi eläkkehele" azemes.

Virkehen vastinehtu ei eroiteta pilkul, kui ližävirkehty.

Eniten käytetäh kolmie virkehen vastinehen luaduu: predikatiivine virkehen vastineh, temporaline virkehen vastineh, da modaline virkehen vastineh

Predikatiivine virkehen vastineh

Predikatiivistu virkehen vastinehtu käytetäh moizien ližävirkehien azemes, kudamat merkitäh tevon aigua, syydy, ehtuo libo myödähysty da liitytäh piävirkeheh konjunktoin ku, gu, hos, hot' avul da konjunktoinnu käytettylöin adverbiloin konzu, ku kerran, sendäh ku, sikse ku avul. Predikatiivizes virkehen vastinehes käytetäh essiivas olijua nominua. Verdailemmo virkehii:

tevon aigu:
Meijän pihatuomi rubei jo halvastamah, konzu oli pikkaraine, aijankorgevus vezaine.
Meijän pihatuomi rubei jo halvastamah jo pikkarazennu aijankorgevuonnu vezazennu.
Se lapsi jo iče lugi kniigoi konzu igiä hänel oli nelli vuottu.
Se lapsi jo nellivuodizennu iče lugi kniigoi.
tevon syy:
Ethäi sinä voi lähtie matkah, ku olet nenga voimatoi.
Ethäi sinä voi lähtie matkah nenga voimattomannu.
Ku kerran olet ystävy, ga voitgo auttua minuu täs vaigevuos.
Ystävänny olles voitgo auttua minuu täs vaigevuos.
Tytöt ei piästy kilbah, sendäh, ku ollah vie ylen nuoret.
Ylen nuorennu olles tytöt ei piästy kilbah.
Häi suau hyvän palkan, sikse ku on ahkeru ruadai.
Ahkerannu ruadajannu olles häi suau hyvän palkan.
tevon ehto:
Gu olizin piäsköilinduine, ga lendäzin kodoirannale.
Piäsköilinduzennu olles lendäzin kodoirannale.
Voizit mennä hänen luokse paginale, ku olizit vähästy rohkiembaine.
Vähästy rohkiembazennu olles voizit mennä hänen luokse paginale.
tevon myödähys:
Se ristkanzu nikonzu ei mene hyväkse, hos ruadau korgies paikas.
Korgies paikas ruadajannu se ristkanzu nikonzu ei mene hyväkse.
Tytär joga päiviä kävähtäh minuu tiijustamah, hos väzyygi ruavos.
Tytär väzynnyönnygi ruavos joga päiviä kävähtäh minuu tiijustamah.

Temporaline virkehen vastineh

Temporalistu virkehen vastinehtu käytetäh moizien ližävirkehien azemes, kudamat merkitäh tevon aigua da liitytäh piävirkeheh konjunktan ku da konjunktannu käytetyn adverbin konzu avul. Temporalistu virkehen vastinehtu on kahtu luaduu:

virkehen vastineh, kudai ilmoittau piävirkehen da ližävirkehen yhtenaigastu teguo da kudamas predikuatannu käytetäh II infinitiivan inessiivuformua. Verdailemmo virkehii:
Ku tuomet ruvettih kukkimah, kogo aloveh tuli hyväle.
Tuomiloin kukkijes kogo aloveh tuli hyväle.
Ku tulou sygyzy, tullah vihmatgi.
Sygyzyn tulles tullah vihmatgi.
Konzu paimoi on lehmienke mečäs, hänel huoldu on kylläl.
Paimoil mečäs olles lehmienke huoldu on kylläl.
virkehen vastineh, kudai ilmoittau piävirkehen da ližävirkehen eraigastu teguo (ližävirkehen tego tapahtuu enne piävirkehen teguo) da kudamas predkuatannu käytetäh passiivan II partisiipan partitiivuformua. Verdailemmo virkehii:
Ku tuletto školaspäi, hedi jaksakkua školasovat da pangua net kundoh.
Školaspäi tulduu hedi jaksakkua školasovat da pangua net kundoh.
Ku menet vierahah linnah, soittele puaksumbah kodih.
Vierahah linnah nendyy soittele puaksumbah kodih.
Konzu niittäjät loppiettih niittämine, hedi lähtiettih kezoile.
Niittämizen loppiettuu niittäjät hedi lähtiettih kezoile.
Konzu kartohkat kaivetah, enzimäi net kuivatah, vaste sit pannah kuoppah.
Kartohkat kaivettuu enzimäi net kuivatah, vaste sit pannah kuoppah.

Modaline virkehen vastineh

Modalistu virkehen vastinehtu käytetäh moizien ližävirkehien azemes kudamat merkitäh tevon tabua da liitytäh piävirkeheh konjunktoin što, ku avul. Myödövirkehis predikuatannu on II infinitiivan instruktiivuformu, kieldovirkehis on III infinitiivan abessiivuformu. Tämän joukon modalizii virkehen vastinehii käytetäh eniten, voi sanuo, ainos, verraten lizävirkehih.

Verdailemmo virkehii.
Se ristikanzu eläy pajattajen.
(Se ristikanzu eläy muga, što ainos pajattau.)
Brihačču lugou kniigua virujen.
(Brihačču lugou kniigua muga, što viruu, konzu lugou.)
Pahas voit piästä vaiku pajeten.
(Pahas voit piästä vaiku sil, ku pagenet.)
Parembi on eliä maltajen.
(Parembi on eliä, ku maltau eliä.)
Paista on mielužambi toizele silmih kaččojen.
(Paista on mielužambi muga, ku kačot toizele silmih.)
Ristikanzu ei voi eliä ni syömättäh, ni ruavottah.
(Ristikanzu ei voi eliä muga, ku ei syvvä da ei ruadua.)
Tulemattah voi olla, lähtemättäh ei sua.
(Voi olla muga, što ei tulla, ei voi olla muga, što ei lähtie.)
Häi kogo illan istui sanua sanomattah.
(Häi kogo illan istui muga, što ei sanonuh ni sanua.)
Et lövvä ruaduo opastumattah.
(Et lövvä ruaduo, ku et opastu.)