LUGU 9

ADJEKTIIVOIN VERDAILU

PozitiivuKomparatiivuSuperlatiivu
pieni pienembipienin
lujalujembilujin
syväsyvembisyvin
kebjeikebjiembikebjevin
pimeipimiembipimevin
madalmadalembimadalin
muzavumuzavebimuzavin
huovishuogehembihuogehin
kalliskallehembikallehin

Musta! hyvä - parembi - paras

Komparatiivan tunnus on -mbi.

a, ä ~ e:
valpas ~ valpaha-n ~ valpahe-mbi,
jyrky ~ jyrkä-n ~ jyrke-mbi,
kalakas ~ kalakkaha-t ~ kalakkahe-mbi,
paha ~ pahe-mbi

Superlatiivan tunnukset ollah -in da -vin,
Tunnustu -in käytetäh -a, -ä, -e -vardalohizis adjektiivois.
a, ä, e ~ Ø:
syvä ~ syv-in, čoma ~ čom-in, ozakas ~ ozakkaha-t ~ ozakkah-in, suuri ~ suure-t ~ suur-in
Tunnustu -vin käytetäh diftongu – da -o, -ö, -u, -y -vardalohizis adjektiivois. Vardalon loppuvokalit -o, -ö, -u, -y jiäjäh muuttumattah: hieno – hieno-vin, vilu – vilu-vin.
ie ~ e (ei-loppuhizis, ie-vard.):
pimei ~ pimie-n ~ pime-vin, kargei ~ kargie-t ~ karge-vin, magei ~ magie-s ~ mage-vin

Harjoitus 1

Pane adjektiivat yks. da mon. komparatiivah da superlatiivah, ozuta vokalivaihtelut.
Syvä, märgy, vähä, köyhy, vägevy, jyrky, hyvä, lyngy, pitky, tyhjy, tärky, välly, kylmy, vilu, pieni, suuri, nuori, kezi, čoma, tuhmu, paha, kova, luja, voimatoi, kuivu, kurju, hoikku, viizas, laihu, puhtas, ozavu, armas, hiilavu
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 2

Luaji mallin mugah.
a) Malli: Tämä järvi on syvä. – Se järvi on syvembi. – Tai järvi on syvin.
Tämä puu on pitky.
Tämä naine on sangei.
Tämä kylä on suuri.
Tämä tie on levei.
Tämä paidu on muzavu.
Tämä ruado on kebjei.
Tämä rengi on jugei.
Tämä mies on vahnu.
b) Malli: Neče briha on nuori. – Se briha on nuorembi nečidä brihua. – Tai briha on nuorin kaikis.
Neče buabo on vahnu.
Neče perti on pimei.
Neče kodi on madal.
Neče lapsi on itkučču.
Neče lehmy on kirjavu.
Neče mies on lašku.
Neče syömine on magei.
Neče tyttö on hyvä.
Neče kangas on valpas.

Harjoitus 3

Muuta virkehet. Käytä komparatiivua.
Malli: Täs laukas leiby on huovis. – Sit laukas on vie huogehembi.
Täs pellos kazvau hyvä ruis.
Täs talois on vilu.
Täl neidizel on pitkät tukat.
Täs kohtas kazvau karju muarju.

Harjoitus 4

Pane adjektiivat komparatiivah. Ozuta vokalivaihtelut.
Velli on (vahnu) minuu.
Meijän kylä on (suuri) teijän kyliä.
Muamo on (nuori) tuattua.
Tämä järvi on (kalakas) sidä järvie.
Kaivos vezi on (puhtas) migu joves.
Reboi on (viizas) hukkua.
Tämä kohtu on (muarjakas) nečidä kohtua.
Meri on (syvä) järvie.
Paidu on (muzavu) mekkuo.
Hieru on (pieni) kyliä.
Kalarokku on (magei) lihakeittuo.
Died’oi on (kirkei) buabua.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 5

Luve da kiännä vuoropaginat. Keksi omat mallin mugah.
– Ken tai tyttö on?
– Minun sizär.
– Kudai teis on vahnembi?
– Minä olen kolmie vuottu vahnembi händy.

– Kenbo sie seizou?
– Se on minun vahnembi velli, olen kahtu vuottu nuorembi händy.
– Ken on teijän perehes nuorin?
– Nuorembi kaikkii on sizär.

– Poigu jo on pitkembi tuattua.
– Lapset nygöi kazvetah terväh, toiči ollah viizahembat omii vahnembii.

Harjoitus 6

Pane adjektiivat superlatiivah
Minun muamo on kaikis (čoma).
Reboi suarnas oli kaikis (viizas).
Tämä mies on (vägevy).
Kaivovezi on (vilu).
Sinun reppu on (jugei).
Oma mua on (hyvä).
Hänen taba on (paha).
Sinä tänäpäi olet kaikis (igävy).
Se lapsi joukos oli (iložu).
Teijän perti on (valgei).

Harjoitus 7

Luve vuoropaginat. Luaji omat.
Laukas
– Läkkä täh laukkah, tiä kai on huogehembi.
– Egläi olen olluh täs laukas, maido on kallehembi migu iellizes laukas.

– Kävy laukkah, osta pehmiembiä leibiä.
– Vaste egläi toin kaksi leibiä, jogo ollah muurehtuttu?
– Eibo ehtitty muurehtuo, ni murustu ei jiännyh ildazekse. Osta vie sagiembua kannatestu, endine oli ylen notkei.
– Da ližäkse valgiembua zuaharii.
– Älä nagrata minuu.

– Läkkä minunke laukkah ostamah sobua.
– Midä sobua tahtozit ostua?
– Midägi ruuttua pruazniekakse. Hyvä olis löydiä huogehembua.
– Minä tiijän yhten laukan, kus nygöi on alendustu...
– Tämähäi on kallehin laukku!
– Kačo hindoih, enimät tavarat voit ostua pienembäh hindah.
– Tottu sanot – kai hinnat on puolendettu. Kačovai, tämä valpahembi pluat't'u olis minule parahite.
– Opi panna piäle, ga minus se muzavembi pädis pruazniekakse parembi.
– Otan mollembat!

Sovat da jallačit:

Sanasto:
Alussovat: alushouzut, maikku, räččin, kuadiet.
Piällyssovat: houzut (= štanit), džinsat, polvištanit, sukkuhoužut, sukat, polvisukat, jupku, pluat't'u, futbolku, paidu, kouhtu, pindžakko, villupaidu, pal’to, turki, alazet, kindahat, sormikkahat, kaglupaikku, paikku, šuapku, beriettu.
Jallačit: kuatančat, sandalit, kezäjallačit, pertijallačit, kengät, kävelykengät, tuflit, suappuat.
Panna piäle (piäh, kädeh, jalgah), on piäl (piäs, käis, jallas), heittiä piälpäi (piäs, käis, jallas), siduo kaglah, jaksavuo, šuorivuo (mih?), sellitä (mih?), pidiä (midä?), pädie (kenele?).

Harjoitus 8

Luaji mallin mugah.
Malli: Sinul on uuzi kuohtu. – Vaigu minul on uvvembi.
Sinul ollah pitkät štanit.
Sinul on čoma pluat't'u.
Sinul on kallis turki.
Sinul on lämmin kaglupaikku.
Sinul ollah ligahizet kengät.
Sinul on pehmei villupaidu.

Harjoitus 9

Vastua kyzymyksih mallin mugah.
Malli: Pädöygo sinule tämä futbolku. (pieni) – Ei. Se on ylen pieni. Ongo teil suurembua?
Pädöygo sinule tämä ferezi? (muzavu)
Pädöygo sinule tämä pidžakko? (ahtas)
Pätähgo sinule nämmä džinsat? (lyhyöt)
Ostatgo tädä paikkua? (kallis)
Ostatgo nämmä tuflit? (jugei)

Harjoitus 10

Sanele joukon yhten opastujan sovis. Luaji haireh. Toizet opastujat korjatah. Ezim: Semoil on valgei paidu, sinizet štanit da mustat kengät. (kengät ollah maksankarvazet)

Harjoitus 11

Sanele, midä sinä panet piäle, konzu...
1. vihmuu
2. on räkki
3. on luja pakkaine
4. menet pruazniekale
5. menet diskoh
6. menet yliopistoh

Harjoitus 12

Arbua arbaitukset.
Kumalleh täyzi, a tävvelleh tyhjy.
Pal’l’astu karvazeh tungietah.
Sinä, čidžoi, sigäli, minä, čidžoi, tägäli, plok – očat vastai.
Lammas lehmäl sydämes.
Yksi kodi, viizi pertii.
Astui mužikku meččäh, tuli kaksi dorogua, ei tiedänyh kumbazeh lähtie, lähti mollembih.
Vyö (remeni), šuapku, štanit, kengy da sukku, kinnas da käzi, sormikkahat.

ADVERBIT

Harjoitus 13

Luve da kiännä adverbit. Käytä niidy virkehis.
a) tiä – sie
tänne -sinne
yläh – alah
ylähän – alahan
aijoi – myöhä
harvah – puaksuh
hyvin – pahoi
oigieh – viäräh
aijän – vähän
aijäl – vähäl
ezmäi – jälles
lähäl – loitton
b) kovah – kovembah
terväh – teriämbäh
hyvin – parembi
äijy – enämbi
loitton – loitombi
lähäl – lähembi
aijoi – aijembi
myöhä – myöhembi

Harjoitus 14

Luve, kiännä, ozuta adverbit.
Naine terväzeh pezeldi astiet.
Tyttö maltau ylen hyvin paista karjalakse.
Sano kovembah.
Ukko kulgi kunnelienne hil’l’akkazin.
Minä hänelleh kaksi sanua, häi minulleni kolme vastah.
Myö elämmö kahtei.
Läkkä sinne jallai.
Juoksi pihah sukkazilleh.
Puut jo ollah alasti.
Istu vaikkani.
Sinä ruavoit pahoi.
Ellendätgo suomekse?
Kus työ elättö?
Tule teriämbäh.
Sizär ainos luadiu vastukavai.
Se on kirjutettu oigieh.
Nämmä lattiet pidäs pestä hyväzesti.
Egläi vihmui äijäl.
Mulloi tuatto piäzi eläkkehele.
Kunne olet menos?

Harjoitus 15

Ližiä pädevy adverbi.
1. Kevätlumi sulau...
2. Tuatto jo ...läžiy.
3. Lapset juostah...
4. Kirjuta...
5. ...sinä tulet?
6. Tyttö itki...
7. Hyö opastutah...
8. Tänäpäi tuulou...
9. Rua...
10. Died’oi kohendaldi kuatančat...

IMPERFEKTU

Imperfektu = vardalo + astevaihtelu + i + persounupiäteh
PreezensuImperfektu
minä havačun havačuin
sinä havačuthavačuit
häi havaččuuhavačui !!!
myö havačummohavačuimmo
työ havačuttohavačuitto
hyö havačutahhavačuttih

Astevaihtelu yksikön 3. persounas
andua – andau – andoi
ruadua – ruadau – ruadoi
kaččuo – kaččou – kačoi

Yksivardalohizet verbit

o → -oisano-n → sanoi-n
u + -i → -uiastut → astuit
y → -yimöngyt → möngyit
i →-ii hypin → hypiin
a +-i → -oi 2-tav.kandau – kandoienzimäzes tavus on -a, -ua,-au
→-i mustat – mustit
ä + -i →-imečästättö → mečästittö
e →-iigävöičemmö → igävöičimmö
VV +-i →-Visuan – sain
syöttö – söittö
näin – näin!

Kaksivardalohizet verbit

-ata: -ua +-i → aičakkuat – čakkait
-ätä: -iä +-i → äiližiät – ližäit
-uta: -uo +-i → uinel’l’uou – nel’l’ui
-ota: -uo +-i → oičiihuommo – čiihoimmo
-eta: -ie +-i → eirubietto – rubeitto
-ita: -ie +-i → iišuorien – šuoriin

-e + -i → i
-eta: -ne +-i → nisuurenet – suurenit
-ita: -če +-i → čipakičen – pakičin
-sta: -e +-i → ipezemmö – pezimmö
-la: -e + -i → ikävelettö – kävelittö
-na: -e + -i → imenen – menin
-ra: -e + -i → ipuret – purit

Harjoitus 16

Luaji mallin mugah. Ozuta vokalivaihtelut.
Malli: arvata – arbuan – arbain (ua~a)
Mennä, avata, jaksua, čakata, keittiä, haukata, hallata, hommata, kaimata, istuttua, kuulta, katkata, kerrata, kopata, lad’d’ata, muata, leikata, vastata, lahota, čiihota, kavota, kirvota, kuivua, lainota, nel’l’uta, lukuta, painua, töllötä, katketa, ruveta, langeta, kerritä, levitä, revitä, sellitä, hypätä, kylmätä, lykätä, čökätä, ähkätä, miärätä, andua, kandua, kastua, nagrua, pastua, kualua, kaivua, kattua, ajua, laulua, ostua, hoikendua, hoivendua, paimendua, puzerdua, kirjuttua, syöttiä särbiä, väzyttiä, vönyttiä, eistiä, purta, viertä, lugie, tulla, olla, kuunnella, ommella, kävellä, pakita, čometa, tarita, kuolta.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 17

Luaji mallin mugah.
Malli: eččie – ečin – ečiin
Lykkie, hyppie, nyhtie, kuobie, ähkie, luadie, pyhkie, čokkie, ruokkie, riiččie, suudie, lestie, ruohtie, ehtie, moittie, kuorie, riehkie, kengie.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Imperfektan monikon 3. persounu

Yksivardalohizet verbit:

-ttih:
jatkua – jatketah – jatkettih
kiändiä – kiännetäh – kiännettih
kuččuo – kučutah – kučuttih
uskuo – uskotah – uskottih
luadie – luajitah – luajittih
lähtie – lähtietäh – lähtiettih
ižändöijä – ižändöijäh – ižändöittih

-dih:
puija – puijah – puidih
jiäjä – jiäjäh – jiädih
lyvvä – lyvväh – lyödih

Kaksivardalohizet verbit:

-tih:
leikata – leikatah – leikat + tih → leikattih
lykätä – lykätäh – lykättih
lainota – lainotah – lainottih
tukuta – tukutah – tukuttih
čometa – čometah – čomettih
ruveta – ruvetah – ruvettih
pakita – pakitah – pakittih
helistä – helistäh – helistih
ajella – ajellah – ajeltih
purta – purtah – purtih
nähtä – nähtän – nähtih

-dih:
mennä – mennäh – mendih
tulla – tullah – tuldih
panna – pannah – pandih
olla – ollah – oldih

Harjoitus 18

Pane verbit mon. 3. pers. preezensah da imperfektah.
Keittiä, niittiä, vällendiä, eistiä, iändiä, jättiä, kiändiä, löyhkiä, pöllättiä, röhkiä, syöttiä, työndiä, väittiä, läpettiä, ostua, tappua, kandua, paimendua, valmistua, kohendua, čomendua. Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 19

Pane verbit imperfektah.
a) Malli: Kus sinä olet? – Kus sinä olit egläi?
Kuspäi sinä tulet?
Kunne häi menöy?
Midä se tyttö opastuu?
Konzu lapset lähtietäh?
Midä työ luvetto?
Mindäh sanot muga?
Kenele sinä kerrot sen?
Midä sinä pagizet?
Kus sinä elät?
Midä sinä kyzyt?
Kes häi sanelou?
Konzu muamo tulou?
Kui sinä maguat?
b) Malli: Minä vuotan sinuu viizitostu minuuttua. – Minä vuotin sinuu viizitostu minuuttua.
Minä kirjutan sinule kirjazen.
Minä suvaičen händy.
Myö lopemmo ruavon.
Myö huogavummo huomei.
Myö levitämmö heinät.
Häi unohtau soittua meile.
Häi ajau Piiterih.
Häi maltau uidua.
Hyö suututah meijän piäle.
Hyö riäzitetäh lastu.

Harjoitus 20

Luaji mallin mugah.
Malli: Tänäpäi murginoičen kois. – Egläi murginoičin kois.
Tänäpäi tulen myöhä ehtäl.
Tänäpäi ečin sinuu yliopistos.
Tänäpäi menen kirjastoh.
Tänäpäi hyö tullah aijoi.
Tänäpäi hyö kävelläh puistos.
Tänäpäi hyö čuratah mäis.

Harjoitus 21

Muuta verbit imperfektah.
Malli: Häi ottau taksin. – Häi otti taksin.
Häi ostau lehten, lugou kirjazen, soittau minule.
Minä ostan lehten, luven kirjazen, soitan sinule.
Myö ostammo lehten, luvemmo kirjazen, soitammo sinule.
Hyö ostetah lehti, lugietah kirjaine, soitetah minule.

Harjoitus 22

Pane verbit imperfektah.
Huondeksel minä (havaččuo) aijoi.
Päiväl myö (ajella) linnah.
Egläi ehtässäh (pastua) päiväine.
Huondestu myö lapset (kerävyö) školah.
Muamo (kaččuo) žiivatat da (lähtie) ruadoh.
Pyhänpiän teil (olla) äijy gost’ua.
Kando (hapata) kogonah.
Lumi (kattua) muan.
Enneglästy sinuu kenliene (kyzellä).
Päivän lopus minä (valella) kazvokset.
Suovattan myö hyvin (huogavuo).
Yöl minä pahoi (muata).
Vaste myöhä ehtäl tuatto (loppie) ruavon.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 23

Täytä taulukko.
I infinitiivupreezensu y.1.imperfektu y.1.preezensu m.3.imperfektu m.3.
opastuaopastanopastinopastetahopastettih
lugie
kävellä
kirjuttua
itkie
mainita
pienetä
muata
azettua
juvva
väčkiä

Imperfektan kieldomuodo

ei (taibuu persounis) + aktiivan II partisiippu

kaččuo
kačoinen kaččonuh
kačoitet kaččonuh
kačoi ei kaččonuh
kačoimmo emmo kaččonuh
kačoittoetto kaččonuh
kačottihei kačottu

Yksivardalohizet verbit

2-tavuhizet: luja vokalivardalo-nuh/-nyhandua - en andanuh
1- da monitavuhizet:
heikko vokalivardalo
-nnuh/-nnyh kirjuttua - en kirjutannuh
igävöijä - en igävöinnyh
tuvva - en tuonnuh

Kaksivardalohizet verbit

konsonantuvardalo -nuh/-nyh
-luh/-lyh
-ruh/-ryh
-suh/-syh
čakataen čakat-nuh → čakannuh
upotaen uponnuh
ližätäen ližännyh
suuretaen suurennuh
ruvetaen ruvennuh
pakitaen pakinnuh
šuoritaen šuorinnuh
ommellaen ommelluh
purtaen purruh
pestäen pessyh

Mon. 3. pers. kieldomuodo

ei + passiivan II partisiippu

Yksivardalohizet verbit

1-tavuhine -ja/-jä, -va/-vä vardalo-du/-dysuajaei suadu
myvväei myödy
heikko vokalivardalo-ttu/-ttyottuaei otettu
lugieei lugiettu
atkaloijaei atkaloittu

Kaksivardalohizet verbit

Imperfektan kieldomuvvos käytetäh vokalivardaluo:
-Vta/-Vtä, -sta/-stä, -rtä/-rtä, -la/lä
-loppuhizet verbit
-tu/-ty soimataei soimattu
pitketäei pitketty
pestäei pesty
purtaei purtu
kävelläei kävelty
olla, tulla
mennä, panna
-du/-dy ollaei oldu
tullaei tuldu
mennäei mendy
pannaei pandu

Harjoitus 24

Pane virkehes olii verbi preezensan da imperfektan kieldomuodoh.
Malli: Minä tulen tänäpäi. – Minä en tule tänäpäi. – Minä en tulluh tänäpäi.
Lapsi elostau hil’l’akkazin.
Buabo pajattau pajuo.
Brihačut kižatah pihas.
Ristižä tulou huomei.
Sevoitar ajau kodih.

Harjoitus 25

Vastua kyzymyksih. Käytä kieldomuoduo.
Malli: Elittögö työ hierus? – Emmo elänyh.
Keräittögo kezäl muarjua?
Pagizittogo hänenke uvves ruavos?
Kyzyittögo keltah abuu?
Tahtoittogo ajua toizeh linnah?
Vastaittogo heidy pihal?
Ellendittögo, midä opastai sanoi?

Harjoitus 26

Luaji mallin mugah.
Malli: Häi uskaldi ostua syömisty. – Vaigu häi ei ostanuh syömisty.
Sinä uskaldit tulla aijembi.
Minä uskaldin luadie sen.
Häi uskaldi ruokkie pertin.
Sizär uskaldi ottua kažin.
Brihačču uskaldi lähtie iäres.

Harjoitus 27

Pane verbit imperfektan kieldomuodoh.
Malli: Myö tahtoimmo keritä lambahat. – Myö emmo kerinnyh lambahii.
Myö tahtoimmo loppie ruavon aijembi.
Myö tahtoimmo keittiä ildazen päiväl.
Myö tahtoimmo syvvä murginan ruavos.
Hyö tahtottih juvva čuajuu.
Hyö tahtottih mennä pihale.
Hyö tahtottih varustua evästy keräle.
Hyö tahtottih kylviä nagristu.

Harjoitus 28

Luaji mallin mugah.
Malli I: Olin hierus mulloi. – Sen jälles en olluh hierus.
Sain vellen kirjazen syvyskuus.
Keräin muarjua sygyzyl.
Olin Suomes kezäl.
Ajelin Moskovah heinykuus.
Ostin ičele mekon keviäl.
Suksitin talvel.
Malli II: Olin linnas kuun lopus. – Enne sidä en olluh linnas.
Join kahvii päivän lopus.
Söin murginan ehtäl.
Kynnin pellon myöhä ehtäl.
Levitin heinät huondeksel.
Syötin kodielätit päivän allus.
Pezetin lapsen suovattan.

Harjoitus 29

Vastua kyzymyksih käyttäjen myöndö – dai kieldoimperfektua.
Etgo lugenuh sidä kniigua?
Eigo miehet tuldu ildazele?
Sanoitgo hänele kaiken toven?
Opastuigo sizärgi sit samazes opistos?
Etgo käynnyh buaballuo egläi?
Ettogo työ kaččonuh sidä ohjelmua?
Valliččigo tyttö valpahan pluat’an?
Koppaigo opastui repun da juoksigo školah?
Ettogo ehtinyh syvvä murginua?
Eigo hyö maltettu vestiä?

Harjoitus 30

Pane salbavomerkilöis olijat sanat imperfektan oigieh muodoh.
Kai pereh (kerävyö) ________________________ illastamah yhtel aigua.
Enne syömäh istavundua kaikin (kiändyö) ________ ezin suureh čuppuh da obrazoin ies (ristie) __________________ silmii.
Muga (ruadua)____________ jälles syöndiägi.
Kalarokkua kaikin (särbiä) ______________ yhtes juvvas, kalatgi (syvvä) ______________yhtes asties.
Jälgimäzekse (syvvä)__________________ ruahtomaiduo havvotun maijonke segai.
Suuret da pienet (ehtie) __________ syvvä tävvet vačät yhtel aigua.
(P. Sem’onov. Puhtasjärven Maša.)

Harjoitus 31

Pane verbit imperfektah.
1. Kenlienne (varrastua)_______________________ heil kai suitokset.
2. Pyhinpäivin buabo (pastua) ________________________ šipainiekkua.
3. Mies (oijendua) __________________________ minule kätty.
4. Mečäs olles minä (kastua) _______________________ jallat.
5. Laukas hyö (ostua) ____________________________ evästy.
6. Lapsi (murendua) _____________________________ bovan.
7. Egläi bunukku (ajua) ___________________________ linnah.
8. Lapset (čomendua) ____________________________ kuustu.
9. Kogo ehtän minä (nagrua) ___________________ hänen piäl.
10. Minä (leikata)_______________________ kaksi palua leibiä.
11. Enne muamo (ommella) _________________________ kaikenmostu sobua.
12. Egläi häi (tuvva) _________________ mečäspäi tävven poimičun muarjua.
13. Lapsi (syvvä) _________________________ kaiken pudron.
14. Kuspäi häi (tulla) _______________________ muga myöhä?
15. Kaži (hypätä) ___________________________ aijas piäliči.
16. Velli kiirehel (kopata) ______________ evähät da (juosta) _____________ ruadoh.
17. Ainos minuu häi kaikes (viärittiä) _____________________.
18. Se kuppi (mureta) __________________________________.
19. Sinägo (murendua) _______________ muaman čuaskan?
20. Enne sinä aiven (löyhkiä) ___________________ midätahto.
21. (Pidiä)go _________________________ enneglästy olla sie?
22. Kezäl myö (kazvattua) _____________________________ kazvokset, sygyzyl (kabrastua) ___________________________ net kuoppah da luandalah.
23. Kunne häi (mennä) _____________________________?
24. Sizär (lugie) ________________________ kirjan loppussah.
25. Tämä mies nuorennu (ruadua)________________ yöt-päivät.
26. Lapsennu häi puaksuh (torata) ________________________.
27. Jogo sinä (tiijustua)______________________, konzu kerähmö pietäh?
28. Minä (nähtä) ____________________ sidä brihua jo ammui.
29. Häi (tiediä) _______________________ täs azies jo ennepäi.
30. (Tundie)go_____________________________ sinä minuu?
31. Egläi minä (lugie)_____________________ tämän kirjan kolme sivuu.
32. Mulloi myö (ajella) ______________________ omien luo toizeh linnah.
33. Yössäh heil (palua)_____________________________ tuli.
34. Pruazniekkah häi (tulla)__________________ parahis sovis.
35. Brihačču (riäzittiä) _____________________________ lastu.
36. Tyttö (itkie) __________________________ kogo ehtän.
37. Koiru (juosta) _________________________ mečikköh.
38. Huondeksel myö (vuottua) ___________________________ sinun soittuo.
39. Ehtässäh minä (olla)________________________ kirjastos.
40. Myös sinä (kielastua) _________________________ minuu.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 32

Muuta verbit imperfektah.
1. Muamo minuu čakkuau.______________________________
2. Myö lad’d’uammo pinuo._____________________________
3. Velli halguau halguo._________________________________
4. Häi maguau puolehpäivässäh.__________________________
5. Konzu sinä uinuot?__________________________________
6. Kunne neče brihačču nel’l’uou? ________________________
7. Kaži iče avuau uksen.________________________________
8. Tämä mies kaduou riähkih.____________________________
9. Sinä vastuat sevoitardu._______________________________
10. Mies tuou vetty.____________________________________

Harjoitus 33

Avua salbavomerkit.
1. Häi puaksuh toizii (abeija) ____________________________.
2. Kogo päivän puarmu pertis (böristä) ___________________.
3. Lapsi ehtässäh (elostua) _________________________ pihal.
4. Konzu sinä (heittiä) __________________________ ruandan?
5. Jogo työ (hinnoittua) ____________________________ koin?
6. Ruavon jälles tuatto vai (illastaldua)_____________________ da kerras (viertä) _____________________ muate.
7. Emändy (jagua) _____________________________ kai evähät kahtekse.
8. Muamo terväzeh (jaksattua) ____________________ tyttären.
9. Nevesky toiči (jätellä) ____________________ poigua meile.
10. Lumi (kattua) ________________________________ muan.
11. (Kerritä)go _________________________ työ pruazniekkah.
12. Keviäl jogi (levetä) _____________________________.
13. Mikse sinä paijan hiemuat (lyhendiä) __________________?
14. Min häi (maksua) _______________________ sinun ruavos?
15. Buolu hallan jälles (majeta) __________________________.
16. Lapsi (muroittua) _____________________ leibiä linduloile.
17. Myös taivas vihman iel (musteta) _____________________.
18. Egläi häi (nostella) _________________________ kai vavot.
19. Enne (ei, ostua) ______________________valmistu sobua, kai (ombeluttua) ____________________________________.
20. Jogo häi (puhkata) ____________________________ kalat?
21. Se hallennuh kello (romista) __________________________
22. Egläi minä (kylmiä) _____________________________, sit kogo ehtän (ryvittiä) _____________________________.
23. Vilustunnuh pudro (sajeta) ___________________________.
24. Died’oi ainos ruavon keskes (tabakoija) ________________.
25. Kodvan myö kädehisty (uinottua) _____________________.
26. Jo kolmanden kerran häi sovat (vaihtua) ________________.
27. Buabo kaikkii bunukkoi (äbäzöijä) ____________________.
28. Nygöi (valleta) _____________________________ aijoi.
29. Enneglästy päiväine äijäl (čirittiä) _____________________.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 34

Lövvä kai nämmis verbilöis tapahtujat vokalivaihtelut
paimendua ___________________________________________
muheloittua __________________________________________
vedellä ______________________________________________
vardoija _____________________________________________
parata _____________________________________________
puskie ______________________________________________
ajua ________________________________________________
ajella _______________________________________________
nuoreta ______________________________________________
juosta _______________________________________________