Partiklu (Liiteh)

Partiklu on piättehien kaldaine abusana, kudai ližiäy sanoih libo virkehih erilazii merkičysvivahtuksii: Tottugo lähtet? Rubietvai ruadamah kunnolleh, elos hedi muuttuu. Partiklu voi liittyö kaikkih iččenäzih sanaluokkih - substantiivoih, adjektiivoih, numerualoih, pronominoih, verbilöih, adverbiloih. Partikloi käytetäh ihan sanan lopus, jälles kaikkii tunnuksii da taivutuspiättehii: poigashäi, linduloilegi, ruskiennubo, puuhizesgo, kaksinhäi, kolmandelegi, kenenkebo, misgi, tuletgo, lähtemmöhäi, kunnebo, konzugi.

Partiklat jagavutah eri joukkoloih:

kyzymyspartiklat -go, -bo: Oletgo lugenuh tämän kniigan? Lähtemmögo huomei linnah? Saitgo äijän muarjua? Viego vihmuu pihal? Kallehengo pal'ton ostit? Mittumiibo pajoloi pajatettih illačus? Kudamalebo seinäle riputammo nämmä kuvat? Kellebo kirjutat kirjastu? Kenenbo sovat ollah lattiel? Kunnebo työ oletto menos?
käskypartiklat -s, -vai: Pezes käit kunnolleh. Luves tämä kerdomus uvvessah. Kačos, mittuine pilvi nouzou. Tules iäre teriämbäh. Meneis muate, jo on myöhy. Opis ottuakseh ruadoh. Opitteles nämmii kengii. Sanelevai kai oigieh, kui oli. Sanovai kohti, mis on viga. Tulguavai kaikin tänne. Paiskuavai karjalakse. Syögiävai vačču täyzi. Kirjutavai uvvessah.
lujituspartiklat -gi, -häi, -že: Myögi olimmo kinos. Sil välil kodihgi puutui kävähtiäkseh. Hänelegi pidäy andua. Johäi tyttäres on loppenuh školan. Ruavos tullešäi minä kävähtimmös laukkah. Kodvazeksehäi lähtemmö, emmo hätkekse. Čuratešäi brihačču satatti polven. Se opastujilehäi oli tarkoitettu. Mugaže oli silloigi. Hyögi mugaže ruattih.
kieldopartiklu ni-. Kieldopronominois da kieldoadverbilois partiklu ni ainos kirjutetah yhteh piäsananke: Ei kuulunuh nimittumua iändy. Sit kyläs niken ei pagize ven'akse, kaikin paistah karjalakse. Täs ruavos nikelle älä sanele. Mostu tavarua ei löydynyh nikus. Tämä vahnu ristikanzu jallai ei piäze nikunne. Sidä enämbiä ei tapahtu nikonzu. Minä nikui en piässyh ruavos aijembah.