Sanaluokat
Sanat juatah sanaluokkih sen mugah, mittuine rouli niilöil on virkehes. Karjalan
kielen sanaluokat ollah
-
Substantiivu (nimisana) andau nimen ezinehele: brihačču, kaži, lindu, škola,
veičči, järvi, taivas, mua, armahus
-
Adjektiivu (luadusana) liittyy substantiivah; se ilmoittau, mittuine se ezineh on,
kui sen eroittau toizis ezinehis: kaunis, nuori, lämmin, uuzi, keldaine,
puuhine, raudaine, erilaine
-
Numerualu (lugusana) ilmoittau ezinehien lugumiäriä libo jälletysty, libo mittuau
miäriä: yksi, kaksi, kymmene, enzimäine, toine, kymmenes
-
Pronominu (azemosana) viittua nominah (ezineheh libo virkehehgi): minä, sinä, häi, tämä,
nengoine, iče, kudai, mi, niken
-
Verbi (tegosana) ilmoittau toimindua: opastuo, opastua, ruadua, valmistua, pestä,
muata, kävellä
-
Adverbi (šeikkusana) ilmoittau toimindan tabua, sen paikkua, aigua, miäriä:
ylähän, loitton, egläi, nikonzu, hyvin, terväh, yksitellen
Substantiivoi, adjektiivoi, numerualoi da pronominoi, kudamat taivutah sijois, sanotah
yhtehizel sanal - nominat. Verbit taivutah persounis, aijas da tavas.
Virkehii luadijes tarvičemmo vie abusanoi, mit ei yksinäh merkitä nimidä,
ga avvutetah virkehen luajindas:
- Prepozitat (edusanat) da postpozitat (jälgisanat): läbi, al, kauti
- Konjunktat (sivesanat): a, i, ku, no, vaiku
- Interjektat (kirrahtussanat): oi, tpru, aha, a-voi-voi
- Partiklat (liitehsanat): -bo, -go, -gi, -häi