|
|
а=a б=b в=v г=g д=d е=e ё=jo ж=ž з=z и=i й=j к=k л=l м=m н=n о=o п=p р=r с=s т=t у=u ф=f х=h ц=ts ч=č ш=š щ=šč ъ='' ы=ì ь=' э=è ю=ju я=ja ä=ä ö=ö ÿ=y
Se on kajkessa muailmassa kajkista suurembi mua. Sen poh'jazessa ollah ilman igäzet jiät, a suvessa kezällä on sen mojne räkki, čto kypsevytäh apel'sinat i limonat, kazvetah čuaju i hlopka.
Prirodnolojda bohatstvojda myöte muailmassa kajkista bohatembi on miän mua. Kajkkiè, midä vajn pidäy èländäh näh, on miän muassa.
Vuozi-vuodeh mejllä on ènämbi lejbiä i muuda tavarua. Vuozi-vuodeh mejllä on ènämbi fabrikkoja, zavodoja, školiè, teatroja, kinolojda. Ylen terväh kazvetah vanhat linnat, stroiuvutah uuvet.
Ajno parembi, zažitočnojmbi, vesselembi èletäh SSSR:n ruadajat. Ni yhtessä muailman muassa èj ole sen mojsta sobuo rahvahièn keskessä, kujn SSSR:ssä. 11:ssa sojuznolojssa sovetskolojssa respublikojssa èläy 50 èrilajsta rahvasta, 170 millionua hengiè. Kajkki hyö yhtyyvyttih yhteh vellellizeh sojuzah – Sovetskolojn Sotsialističeskolojn Respublikojn Sojuzah, ili, lyhyösti, SSSR. Kajkki SSSR:n rahvahat ruatah yhtehizeh pol'zah näh.
SSSR:ssa èj ole parazittoja – kapitalistoja i pomeščikkoja, kujn on tojzissa mualojssa. SSSR:ssa èj ole ihmizen èksploatatsièda tojzen ihmizen puolella. Kajkki myö ruamma iččeh näh, a èj parazittojh näh.
Miän rodina jalellä jiänyöstä muasta tuli kajkista peredovojmmaksi i mogučojmmaksi.
Vot min periä myö nijn suvajčemma SSSR:ua, nijn gordojt olemma miän SSSR:n – sotsializman muasta.
Dorogan sotsializmah mejllä ozutti velikoj kommunistojn-bol'ševikojn partija. Se rukovodi miän tuattolojn i muamolojn bor'bua, rabotsjolojn i krest'janojn bor'bua, konza hyö lykättih tsuarin, pomeščikkoen i kapitalistoen vlastiè. Kommunističeskojn partièn rukovodstvan alla myö luaimma raboče-krest'janskojn vlastin, myö postroimma sotsializman.
Midä opastau tämä knijga. Se sanelou tejllä, kujn ihmizet èlettih ènne vanhah, kujn SSSR-n rahvahat veettih bor'bua omiè ugnetateljoja i viholliziè vastah, kujn hyö suadih se, čto miän rodina tuli sotsializman muaksi. Tästä knijgasta työ vièlä tijjustatta, kujn èletäh i veetäh bor'bua tojzièn mualojn rahvahat.
Kajkkiè sidä i kučutah istorièksi.
Myö suvajčemma miän rodinua i mejllä hyvin pidäy tièdiä sen zamečateljnoj istorija. Ken tièdäy istorièn, se parèmbi èllendäy i nygy ajgazen èlännän, se parembi rubièu vojujččemah miän muan vragoen kera i luittamah sotsializmua.
– Työ, lapset, – sanou učitelja, — löyvittä ylen interesnojt vešit. Nämä ollah ammujzièn suurièn zvièrilöjn luut. Ylen ammujn, konza ollou, nämä zvièrit èlettih miän sijojssa. Nyt hyö hävittih. A kivi – se on orudiè, min mojzella ihmizet, èlänyöt ammujzina ajgojna, tapettih dijkoloja žijvattoja. Učitelja sidoj kiven pualikkah i rodih jugiè pallja.
|
| Vot min mojzet palljazet oldih alguperäjzillä ihmizillä, – sanoj učitelja. |
Učitelja saneli lapsilla, čto učjonojt kajkkiè SSSR:ua myöte luaitah kajvoksiè i löydämiziè myötè tijjustetah, kujn ihmizet èlettih kajkista ammujzembina ajgojna.
Alguperäjzien ihmizièn eländä. Läs puolda millionua vuotta tuakse päjn počti kajkki miän mua oli katettu sangièlla jiä kerroksella. Matkattih vuozisadat vuozisadojn jalgeh, i jiä vähäzin suli. Suli se suvesta. Suvessa i jiäviyvyttih ènzimäzet ihmizet.
Hiän èlos oli ylen jugiè. Ymbäri käveltih dijkojt zvièrit – suuren-suuret mamontat, kondièt. Pejttäyvyttih ihmizet nijlöjstä peščerojh i mua mökkizih. Syödih ihmizet juuriloja, mar'joja, tapettulojn žijvatojn lihua, suoriuvuttih nijlöjn zvièriljojn nahkojh, kumbaziè hejllä puuttuj tappua. Meččujttih ihmizet yhtessä, i hejllä tojčči puuttuj tappua daže sèn vägevyttä zveriè, kujn mamonta. Yhtessä ihmizet i käytettih omat sualehet.
Matkattih vièlä vuozisadat. Ihmizet opastuttih iče tulda suamah, kivestä, puusta i luusta oruudiloja luadimah. Izobretittih luukat i strelat. Vähin-vähäzin ihmizet opastuttih kodivuttamah dijkolojda žijvattoja i ruvettih vedämäh žijvatan pidämistä. Vièlä tuhanzièn vuozièn mändyö ihmizet opastuttih kylvämäh hyövylliziè kazvoksiè i ruvettih muada ruadamah. Èländiä varte ihmizet luaittih šalaššoja, mökkilöja, kibitköja, žijvatojn nahkojsta i pelvahasta luaittih sobua (vuatetta).
Pitkän ajgua ihmizet pièttih vajn kiviziè i luuhiziè oruudièlojda. Äjja tuhatta vuotta mäni, kuni ihmizet opastuttih suamah rudua, suluamah vaskiè i tojziè metallojda.
Nijllä ammujzilla ajjojlla ihmizillä oldih kajkki yhtehizèt — orudièt i suadava syömine. Kajkin oldih ravnojt omassa jugièssä ruado èloksessa.
Äjjan vuozisadua ihmizet èlettih rodulojna i plemenojna.
Vähin-vähäzin rovut ruvettih jagaudumah perehiksi. Suuremmat i vägevämmät perehet ruvettih vägeh omistamah mua paloja, vujttiè žijvatojsta i vedämäh oman ičen hozjajstvua, èj ruvettu jagamah tojzièn kera sidä, midä suadih. Hyö kyzymättä otettih ičellä i plennolojda i vägeh käskièttih hejdä ruadua ičellä. Sen luaduh plemenassa jiäviydyj neravenstva ihmizièn keskessä. Yhtehizen sobstvennostin sijah suadavilla produktojlla i oruudièlojlla tuli častnoj sobstvennosti. Yksillä rovun ihmizillä lièni ènämbi imušestvua, tojzilla vähembi. Jiäviyvyttih bohatat i köyhät.
Voinstvennolojn i vägevièn plemenojn bohatat i voennojt voždjat pièttih lyhyziè vojniè (nabegojda) susièdojn piällä, otettih plenah ihmiziè i luaittih hejdä nevoljan alaziksi, rabojksi. Plemennojt voždjat i bohatat suadih raboja ènämmän, kujn tojzet voinat.
Kenèllä sujttuj äjja raboja, ne tuldih vièlä bohatemmaksi. Bohatat voždjat ičen ymbärillä kerättih otrjuadat voinojda, syötettih, pièttih hejdä kajkella valmehella i annettih hejllä oružièda. Nämièn otrjuadojn kera voždjat luaittih uuziè nabegoja. Kiskotut èlot i plennojt tämän mojzièn nabegojn jalgeh hyö jatettih ičellä i omilla voinojlla. Voždjat i bohatat ihmizet vägeh kijnitettih ruadamah ičeh näh èj yksiè raboja, no i oman plemenan ihmiziè i vägeh otettih vujtin hiän sualehista. Nijn plemenassa jiäviyvyttih ugnetateljat - bohatat i ugnetjonnojt – köyhät.
Gosudarstva. Pièni joukkone bohattoja ihmiziè rubej èlämäh suuremman puolen ruadaièn čottah, ahtisti i kiskoj hejdä. Voždjat, omièn družinojn avulla, vägeh käskièttih raboja i oman plemenan ihmiziè kuunnella hejdä. Hyö tuldih täyziksi herrojksi omissa plemenojssa. Tämän mojziè plemennolojda voždiè kučuttih knjazjojksi, tsuarilojksi, hanojksi. Čtobì pidiä ihmiziè väen alla, knjazjat, hanat i tsuarit suurennettih omiè družinojda, azetettih omiè suudoloja, kajken luaduziè nakazanièlojda.
Hyö èj oldu dovol'nojna herruksesta yksièn omièn plemenojn piällä i vägeh otettih oman vallan alla susièdahiziè väettömembiè plemenojda. Nijn rodiuvuttih gosudarstvat.
Se oli miän ajgazen Gruzièn rodunačal'nikojn gosudarstva.
Urartun tsuarit hejttelemättä veettih vojniè susièdahizièn gosudarstvojn kera. Vojnat oldih ylen žiälimättömän kovat. Se nägyy kir'jutuksesta, kumbazen yksi Urartun tsuarilojsta käski rabojlla lejkata kallivoh:
"Kuuzikymmendä nellä tuhatta hengiè miè ozittajn tapojn, ozittajn èlävinä otin".
Sen mojzet gosudarstvat oldih i Keski Azièssa. Ne oldih miän ajgazièn uzbekkoen, tadžikkoen, turkmenoen rodunačal'nikojn gosudarstvat. Hiän vallan pidäjat tuas hejttelemättä vojujttih omièn susièdojn kera.
Vanhimmissa Zasavkaz'en i Keski Azièn gosudarstvojssa oli äjja linnoja. Vihollizista puolistamizeh näh linnojn ymbäri luaittih korgièt kivizet sejnät. Nerokkahat muasterit i rabat stroittih bohatojlla kodiloja, huonuksiè tavarojda varte i laukojksi. Linnojssa èli äjja remeslennikkua, matkaj raviè torgu.
Linnojn èläjat izobretittih azbukka i opastuttih lugemah i kir'juttamah. Nijn, Gruzièssa ènämmän 2000 vuotta tuakse päjn oli izobretittu azbukka. Linnojssa jiäviyvyttih ènzimäzet učonojt, ruvettih kazvamah naukat i iskusstva.
Rahvahat, èlänyöt ènnen vanhassa Siberissä i Evropan kojllizessa puolessa. Siberin suvi puolessa i Mustan meren luona ammujzista ajjojsta èlettih äjja luguhizet kočevnikojn – žijvatan pidäièn plemenat. Omièn tsuarilojn ohjuamizen alla hyö steppilöjssä èjstyttih pajkasta pajkkah sarvi kar'jojn i hebolojn kera èččimäh hyviè pajmennus sijoja. Läs 2500 vuotta tuakse päjn nämièn plemenojn keskessä èrikojzesti èrouvuttih omalla vägevyksellä i bohattavuolla kočevninat skifat. Skifojn tsuarilojn vallan alla oli äjja kočevojda i pajkojlla èläiè muan ruadaja plemenojda i raboja.
Ènämmän 2500 vuotta tuakse päjn Mustan meren poh'jojs rannojlla tuldih korablilojlla pereselentsat Gretsièsta. Grekat stroittih täh èrähiè linnoja i ruvettih vedämäh suurda torguo skifojn kera. Hyö ostettih skifojlda žijvattua, lejbiä, kalua i työttih meren tuaksi Gretsièh. Vähin-vähäzin grečeskojt linnat kazvettih i yhtyttih täyveksi gosudarstvaksi.
Bohatat grečeskojt vallan pidäjät i kuptsat iče èj ruattu. Kaikki ruavot heillä ruattih rabat, kumbazet ènimmäkseh oldih plenah otettuloista skifoista. 2000 vuotta tuakse päjn rabat-skifat raban Savmakan rukovodstvan alla nostettih vosstaniè omiè ugnetateljoja vastah i otettih valda omih käzih. No rabojn vosstaniè oli pajnettu grekkoen vojskilla, kumbazet tuldih pojkki merestä.
|
| Raba kandalojssa. |
IV:llä vuozisadalla miän ajjan luguo myöte grečeskolojn linnoin piällä tuldih vägevät kočevnikat gunnat i murennettih ne. Varattavan-vägevä gunnojn vallan pidäja Attila V:nä vuozisadana Mustan Meren rannojn steppilojsta lähti vojnan kera luodeh Evropan rahvahièn piällä i monet nijstä otti oman vallan alla. No Attilan kuoltuo hänen tsarstva Azièsta tulluzièn tojzièn kočevnikojn pajnon alla, hävij. VI:na vuozisadana gunnojn mualojn sijah Volgalla rodiuduj kočevnikojn hazarojn gosudarstva, a ylembi Volgua myöte – bolgarojn gosudarstva.
Hazarojn i bolgarojn kera äjjan vuotta vojujttih susièdana èlänyöt slavjanskojt plemenat.
Kojllizessa puolessa hiän susièdojna oldih volgalazet plemenat -- miän ajgazièn mari, mordvan i tojzièn rahvahièn predkat, a taembana – bolgarskoj i hazarskoj gosudarstvat. Suvessa slavjanat vojujttih Mustan merèn rannojn steppilojn kočevnikojn kera. Vojujttih hyö i bohatan i kul'turnojn sidä ajgua myöte grečeskojn gosudarstvan Vizantièn kera (sièlä, missä nyt on Turtsija). Grečeskojt muasterit stroittih ylen hyviè kodiloja, dvortsiè i kirikkölöja. Gretsojlla oli pisateljojda, muzìkantoja, živopistsoja. Hyö luaittih kaunista materièda šulkusta, asčetta, käzi luadimiziè kullasta i hobièsta.
Vizantièssa oli äjja hyvin vooružittuo soldattua. No, kaččomatta omah jalellä jiändäh, rohkièt i mužestvennojt slavjanat èj harvah lyödih grečeskolojda vojskiè. IX:n vuozisadan puoli ajjassa hyö vièdih grekkoen kera ozakasta vojnua i daže napadittih Vizantièn stolitsan Tsar'gradan piällä.
Luodehessa slavjanojlla tuli vojujja germanskolojn plemenojn i varjagojn kera.
Slavjanojn ruavot. Vanhanajgazet slavjanat meččujttih i kerättih dijkolojn kimalehièn (mehiläzièn) mettä. Myöhembäh glavnojksi ruavoksi hejllä lièni muan ruado. Slavjanat poltèttih pala meččiä i muah, sevojtettuh tuhkan kera, lykittih juviè. Täh luaduh hyö suadih hyvä kazvo, no 3-4 vuuven mändyö mua lajhtuj, pidi poltua uuzi meččä pala. Steppilojssa muada pèhmitettih motìgojlla (kuokilla) i sillojn kylvettih juvät, no i täh luaduh 4-5 vuuven perässä mua hejtti kazvatannan.
Vanhoja mua paloja pidi lykätä i pehmitellä uuziè. Tämän mojzeh muan ruadoh, ylen pahojn orudièlojn kera, yhten perehen vägiè èj täydynyt. Sentäh ruattih yhtessä — kajkella rovulla. Konza jiäviydyj adra raudazen ag'jan kera, adrah ruvettih valljastamah hebuo. Žijvattojn höste (tadeh) mäni peldolojlla muan väettämizeksi. Yhten perehen pehmitetystä i ruatusta èj suuresta pellosta saj èlia äjjan vuotta jallekkäh. Vältämättömys ruadua muada yhtessä rubej hävièmäh. Pehmitettyö i höstetettyö mua palua ruvettih pidämäh èri perehen omana muana (sobstvennostina). Rodulojn i plemenojn voždjat vägeh otettih ičellä suuriè mua paloja, vägeh käskièttih pehmittiä i ruadua nijdä omilla rabojlla. Nämillä mualojlla ruattih i svobodnojt, no köyhtynyöt èrähièn rodulojn ihmizet. Adrojn i hebolojn izännät annettih vuograh adrua libo hebuo kylvö vujtista i tästä bohatuttih. Èndine ravenstva hävij, rodulazièn keskessä jiäviyvyttih ugnetateljat i ugnetjonnojt, bohatat muan izännät i köyhät kyndäjat. IX:llä vuozisadalla slavjanojlla oldih jo bojarat, muan izännät i bohatat, a nijn ze i knjazjat – plemenan vallan pidäjat. Knjazjat i bojarat torgujttih grekojn i tojzièn susièdojn kera lejvällä, meellä i vahalla, a kajkkiè ènämmän torgujttih knjazjojn ili bojarojn družinojn plenah otettulojlla rabojlla. Torguo pièttih luitetujssa sijojssa torgu dorogojlla, ènimmäkseh suurièn jogilojn randoja myöte. IX vuozisadan ajjaksi slavjanojlla oli moniè linnoja. Glavnojt nijstä oldih Kiev i Novgorod.
Ymbäri Novgorodasta èläjat slavjanat puaksuh nostih varjagojda vastah i tojčči aeltih hejdä meren tuaksi. No èj kodvaksi. Varjagat tuleteldih tagazin vägevämmän vojskan kera i uuvestah azeteltih oma vlasti slavjanojn piällä.
Knjazjat Rjurik i Oleg. IX:n vuozisadan lopussa Novgorodassa, kujn on sanottu vanhojssa kir'jutuksissa, oli knjazja varjagojsta — Rjurik. Hänen vallan alla otetut slavjanat maksettih hänellä daniè (maksuo). Rjurikan kuoltuo knjazjaksi lièni voinstvennoj Oleg.
|
| Knjaz' Oleg. |
Hän èj jiänyt Novgorodah, a laskeuduj alah Dneprua myöte i piäzi Kievah suate, otti sen i luadi omaksi glavnojksi linnaksi.
X:nen vuozisadan alusta slavjanojn Kievskojda knjažestvua kučutah Kievskojksi Russiksi.
Oleg yhtisti oman vallan alla äijan slavjanskolojda plemenoja i pani hejllä jugièn makson. Oza slavjaskolojsta knjazjojsta oli hävitetty, oza tuli Olegan vallan alla i yhtessä hänen kera kiskottih slavjanskolojda èläjiè. Varjažskojt vallan ottajat terväh segauvuttih slavjanojn kera i prijmittih hiän kièli.
Knjaz' Oleg ozutti ènergičnoin ruavon. Hänen ajgah Kiev oli kovasti luitettu. Gosudarstvan rajojlla puolistamizen varah kočevolojsta rahvahista oli luaittu storoževoit krièpostit.
|
|
"Poljud'e". Knjaz' družinan kera keriäy èläist maksuo. Rahvas tuodih zvièrilöin nahkua, vahua, mettä. Knjažeskoi sluuga luvulla priimiy i laudazella merkiččöy tuovun makson luvun. |
Vanhojn saneluen mugah Oleg ylen suuren vojskan kera ozittain venehillä, ozittain raččahissa hebolojla, lähti pohodah Vizantièn piällä. Hän razori Tsar'gradan ymbäristön i ymbäri linnua azetti oman vojskan. Grečeskoi imperatora (niin kučuttih glavnoida grekkoen vallan pidäiä andoi Olegalla suuren vìkupan: äjjan kuldua, kallista materièda, viinua i raboja. 911 vuuvena grekat luaittih Olegan kera dogovora torrusta. Oleg kovah luitti Kievskoin Russin. Hän keräi oman vallan alla èrotetut slavjanskoit plemenat i knjažestvat. Kievskoin Russin kera ruvettih lugeudumah i Vizantièssa i susièdahizissa luodehizissa gosudarstvojssa.
Knjaz' Igor'. Olegan kuoltuo knjažimah rubej Rjurikan pojga Igor'. Hänen ajgah Kievskojn Russin levendämine jatkuj. Igor', kujn i Oleg, äjjan vojujčči. Hänen ajgah oldih pohodat Kavkazah i Vizantièh. Grekat annettih Igorilla suuren i kallehen vìkupan. Dogovoran mugah grekkoen kera hän ottauduj puolistua Vizantièda kočevnikojn nabegojsta.
Joga sygyzyö Igor' keräj èläistä maksuo (daniè) - käveli "ihmiziè myöte" ("po ljudjam") i sen täh danin kerävystä kučuttih "Poljud'e". Knjazjan družinan kera tulenda ajjaksi kylièn èläjat varustettih nahkat, meet, vahat, lejvät. "Poljud'e" oli jugiènä povinnostina èläih näh.
Yhten kerran Igor' keräj maksuo slavjanojn plemenalda — drevljanojlda, kumbazet èlettih Dnepran ojgièlla rannalla. Drevljanat annettih hänellä kajkki, midä vajn hän trièbujčči. Igor' lähti pojs, no hänellä ozuttauduj vähä kerättyö. Hän kiändyj tagazin i trièbujčči maksuo tojzeh kerdah. Drèvljanat sanottih: "Esli hukka harjavunnou kävymäh kar'jah, to kajken kar'jan tappau. Tapamma hänen".
Hyö perrettih knjazjan družina, a iččiè händä jallojsta sivottih pajnettulojh muah suate puulojn i ladvojh, i konza puut pjästettih, knjaz' oli revitettu palojksi.
Sillojn slavjanojlla oli vièlä èndine vièro. Hyö èj èllennetty prirodan javlenièlojda i varattih nijdä. Ylen kova tuuli murdeli hiän èländä huonuksiè. Tulen iskusta sytyttih koit, puut. Päjväne polti kylvöt. Ihmizet pièttih jumalojna päjvästä, tuulda, juryö. Hyö luaittih puusta i kivestä nijen kuviè i tuodih hejllä žertvah žijvattojda, a tojči i lapsilojda i plennolojda. Nijn hyö tahtottih luaskavuttua ičen duumajttuloja groznoloja jumaloja.
Ol'galla ylen äjjallä mièlytti, kujn grečeskojt papit joga sijassa saneltih, čto tsuarin valda on svjaš'ennoj. Ol'ga nägi, čto grečeskoj vièro on ylen hyvä abunikka sih näh, čtob'a luittua knjazjan vlasti i èrojtetut slavjanskojt plemenat kijnittiä yhteh gosudarstvah.
I sen periä hän iče prijmi grečeskojn vièron-hristianstvan i kehojtti pojgua Svjatoslavua luadiè se sama. No Svjatoslav kièldäydyj. Hän duumajčči, čto yhtistiä slavjanoja i luadiè vägevä gosudarstva voj vajn oružièlla.
Knjaz' Svjatoslav. Ol'gan jalgeh kievskojksi knjazaksi tuli Svjatoslav. Kajken oman ijan hän vedi pohodojssa. Pohodan ajgana hän magaj mualla, tulen luona, avonazen tajvahan alla, panduna ičen alla levityksen i piän alla sadulin. Söj Svjatoslav midä vajn puuttuj - hevon lihua, zvierin lihua, pajstettuo hijlillä.
Hän predupreždajčči neprijateljua omah napadindah näh i työndi sanomah: "tulen tejllä!" "Tulen tejjan piällä".
Svjatoslav otti oman vallan alla moniè plemenoja Oka jovella, kiskoj bolgarojn linnat Volgalla, čerkesojn Kubanilla i razgrami hazarskojn tsarstvan. Tästä ajjasta hazarskoj tsarstva hejtti olennan. Kievskoj že knjažestva luittuj i vägeydyj. Kievskojn knjazjan vallan alla lièni kajkki Mustan meren rannikko.
|
| Knjaz' družinan kera. Vanhan ajgane risunka. |
Sen jalgeh Svjatoslav zavodi vojnan bolgarojn kera, kumbazet èlettih Dunajlla. Hän otti hejldä äjjan linnua i duumajčči muuttua oman stolitsan Kievasta Dunajlla. Vijzas vizantijskoj imperatora, varaten tämän mojsta vägeviä i voinstvennojda susièdua, kujn Svjatoslav, yllytti Kievan piällä kočevnikkoja pečenegoja, èlänyziè sillojn steppilojssa Mustan meren luona. Sillä ajgua, Konza Svjatoslav ajoj pečenegoja Kievasta päjn, Dunajlla èläjat bolgarat tuldih yksih paginojh grekkoen kera yhtehizestä bor'basta Svjatoslavua vastah. Uuvessa vojnassa bolgarojn i grekojn kera Svjatoslav oli vojtettu. Konza hän matkaj tagazin Kievah, Dnepran koskilojn luona puuttuj pèčenegojn zasuadah i hänen vojska oli hävitetty. Bojussa oli tapettu i iče Svjatoslav. Pečenežskoj knjaz' hänen piän luusta. luadi staučan i pirulojn ajgah joj tästä.
Hristnanstvan azettamine. 988:na vuodena Vladimir hävitti Kievassa kajkki vanhojn slavjanskolojn jazìseskolojn jumalojn kuvat. Kievljanoja aettih vedeh, Dneprah. Tsar'gradasta tuovut grečeskojt papit lugièttih omiè malittuloja veessä sejzojan rahvahan piällä. Sidä sanottih ristinnäksi.
Rahvas èj yhteh kerdah buntujčči uutta vièruo vastah, no knjazjan družina kajkki buntat duavi.
Jazìčestvan rinnalla hristianstva omalla ajjalla oli askelena èdeh päjn Rossièn kazvannassa. Yhtessä hristianstvan kera slavjanojn keskèssä leviydyj i grečeskoj kul'tura i obrazovannosti. Vizantijskojt muasterit opastettih slavjanoja stroimah i kaunistamah kodiloja i kirikköja. Grečeskojt učonojt manuahat luaittih slavjanskoj azbukka. Sillä Kievskojssa gosudarstvassa i ruvettih pol'zujččiudumah.
Grečeskolojlla pappilojlla i manuahojlla knjaz' andoj dengua i muada. Manuahat kir'jutettih slavjanskojlla kièlellä, kiändäen grečeskojsta kièlestä, kirikkö knijgoja. Hyö kir'jutettih i kajkki važnojt sobìtièt, mittumat sillä ajgua oldih. Mojziè kir'jutuksiè veettih "Kezästä-kezäh" (vuuvesta vuodeh) i nijdä nimitettih letopisiksi, letopisejstä vojbi äjjan tijjustua kojllizièn slavjanojn i susièdahizièn mualojn istorièsta. Tästä ajjasta sanellah mejllä i rahvahan pajot (laulut) i sanelut – bìlinat. Bìlinojssa on äjja saneltu slavjanskolojn bohatterilojn udal'stvasta i hiän bor'basta Kievskojn gosudarstvan piällä tulluzièn kočevnikkoen kera.
Knjaz' Jaroslav Mudrìj. Vladimiran kuoltuo Kievskojksi knjazjaksi lièni Jaroslav, kudamua kučuttih Mudrojksi.
Jaroslavan ajgah oli luaittu ènzimäne Kievskojn gosudarstvan zakonojn svoda - "Russkaja Pravda". "Russkojssa Pravdassa" on kir'jutettu pravilat, kujn vardejja raboen izändièn, muan izändièn i kuptsièn pravojda.
Knjaz', hänen vojska, bojarat, papit, i manuahat – kajkki hyö èlettih rabojn i muan ruadaièn – smerdojn – ruavon čottah. Smerdat izännöjttih pièniè mua aloja, hejllä oli oma pièni hozjajstva i oldih svobodnojt, tojzin sanoen èj oldu zakrepostitut. Ènzimäzièn kievskolojn knjazjoen ajgah hyö vajn maksettih dani, kudamua keriämäh – poljud'jah – i käydih knjazjat.
Kievassa i tojzissa linnojssa èlettih remeslennikat, torgovtsat i linnan köyhälistö. Kuptsat torgujttih smerdojn i remeslennikojn kera, tuodih tavarua knjazjojlla, bojarojlla i hiän vojskalla. Kuptsat pièttih remeslennikkoja omassa zavisimostissa. Suuret kuptsat torgujttih tojzièn mualojn kera.
Svobodnojt remeslennikat stroittih kodilojda, kirikkölöja, sildoja, ommeltih sobua (vuatetta), luaittih astetta, oružièda. Sìrodutnolojssa ah'jolojssa hyö sulatettih rudua i suadih raudua. Linnojssa i kylissä ruattih sepät.
Linnojn èläjat upravljajččiuvuttih linnalazièn obšojlla kerähmöllä - večella. Veče bohatojsta i kuuluzista ihmizistä valičči linnan načal'nikkoja. Večen kera sobimatta knjaz' èj vojnut kerätä vojskua i alottua vojnua. Sen periä hänellä äjissä dièlolojssa pidi kuunnella večua. Knjazjat starajččiuvuttih ottua valda linnojn piällä omih käzih i nakažimatta nasil'ničajttih kylissä smerdojn piällä.
Knjazjat i bojarat zakrepošajttih smerdoja. XI vuozisadalla knjazjat i bojarat ylen äjjallä lizättih rahvahan ugnetenièda. Hyö azeteltih omiè zakonoja, pièttih suuduo i raspruavua. Nijn, Jaroslavan Mudrojn ajgah bojarinan tapannasta viäränikästä otettih 80 grivnua (ili 16 kiluo hobièda), a smerdan tapannasta kajkkiè vajn 5 grivnua.
Knjazjat i bojarat omalla väellä otettih mualojda i ilmojtettih nijdä omiksi vladenièlojksi. Otetulla mualla èlänyziè smerdojda zastuavittih ruadamah knjažeskojlla i bojarskojlla pellolla, stroiè sildoja, ukreplenièlojda. Vähin-vähäzin svobodnolojda muan ruadaiè luaittih zavisimojlojksi krest'juanojksi, tojzin sanoen krepostnolojksi. Uuzilla vosstanièlojlla knjazjojda i bojarojda vastah smerdat vastattih nämih uuzih porjadkojh.
Stihijnojt vosstanièt knjazjoja i bojaroja vastah linnojssa. XI i XII vuozisadojna äjja vosstanièda oli Kievassa, Novgorodassa i tojzissa linnojssa. Knjazjat i bojarat omièn družinojn kera nämät vosstanièt duavittih suurda vägiè panematta, siksi kujn vosstanièt ne oldih stihijnojt, èj soznatel'nojt. 1113 vuodena Kievassa knjažeskojda vlastiè vastah, kuptsojda — rostovščikkoja i bohattua Kievo-Pečerskojda manasteriè vastah nouzi ugnetjonnoj linnan rahvas. Händä kannatettih smerdat. Sillojn pöllästynyöt bojarat i kuptsat kijrehtettih kuččuo ičellä knjazjaksi Vladimirua Monomahua. Tämän vosstanièn Vladimir duavi. Uuziè vosstanièlojda varaten, hän vähäzen kebièndi vellojn maksannan rostovšikojlla i luadi piènet parannukset èrähän ozan muan ruadaièn položenièsta.
Vladimir Monomahua hyvin tièttih Vizantièssa i Evropassa. Sih ajgah näh hän oli obrazovannojna ihmizena. Hänen muamo oli vizantijskojn imperatoran tyttärenä, sizär oli mièhellä germanskojlla imperatoralla. Iče hän oli najnut anglijskojn korolin tyttärestä. Vladimir Monomah oli jalgimäzenä vägevänä Kievskojna knjazjana.
Vièlä ènemmällä razoriuduj Kievskoj mua knjazjoen i bojaroen hišničeskojsta kiskonnasta. Krest'juanat èj vojdu tirpua hiän vägi valdua i Dnepralda paettih kunne vajn lojtommaksi – Okalla, Volgalla. Rubej alendumah i kievskoj torgovlja. Kuptsat Evropasta Azièh ruvettih aelemah tojziè dorogojda myöte, sijriči Kievasta. Kiev rubej kajmuamah glavnojn linnan značenièda. XIII vuozisadan aluksi Kiev tyh'eni. Ènzimäzellä pajkalla torguo myöte zagranitsan kera èjstäldyj Novgorod.
Novgorodskojn muan upravleniè. Novgorod sejzoj dorogalla Baltijskojh mereh, kudaman randoja myöte oldih bohatat nemetskojt i švedskojt linnat. Novgorodskojt kuptsat i bojarat veettih suurda torgovljua omièn susièdojn kera – nemtsojn i švedojn kera. Hyö suadih hèjldä materièda, oružièda i tojziè izdelièlojda, midä iče èj maltettu luadiè, a vaehtuksih myödih hejllä nahkua i sel'skojn hozjajstvan produktoja. Čtobì zagraničnojh torguh näh suada nahkua, novgorodskojt bojarat i kuptsat zavojujttih muat poh'jazessa i kojllizessa i pajkalliziè èläiè-zvièrin-tabuaiè zastavljajttih andamah hejllä omiè sualehiè. Täh luaduh Novgorod tuli glavnojksi ylen suuren muan linnaksi. Novgorodassa oli monda tuhatta taluo. Sillä ajgua, kujn Kiev mäni alah päjn, novgorodskojt bojarat i kuptsat bohatuttih pokorittulojn rahvahièn kiskonnasta i inostrantsojn kera torrusta.
Kajkilla Novgorodskojn muan dièlolojlla zapravljajttih bojarat, bohatat kuptsat i papit. Hyö kerättih Novgorodn èläiè obšojlla kerähmöllä — večeh, no dièlot rešittih nijn, kujn tahtottih bohatat i vägevät bojarat. Večessa valittu Novgorodan načal'nikka – posadnikka ajnos oli suurista bojarojsta.
|
|
Veče Novgorodassa. Večessa linnalazet remeslennikat vìstupajjah bojaroja i bohattoja kuptsiè vastah omièn trebovanièlojn kera. |
Novgorodassa knjaz' oli rajojtettu omissa pravojssa. Se lopullizesti azettuj jalgeh suuren vosstanièn, kudama oli Novgorodassa 1136 vuodena. Silloin bojaroja i kuptsiè vastah nouzi kajkki novgorodskoj rahvas. Knjaz' i bojarat paettih Novgorodasta. Knjazjalda i hänen družinalda novgorodtsat otettih pojs muat i lišittih pravoja izändöjja muada. Knjazjan luona ajvin pidi olla večen vallitulla posadnikalla. Posadnikatta knjaz' èj vojnut lähtiè pohodah, suudiè, muutella i panna uuziè dolžnostnolojda mièhiè. Tämän rahvahan vojton knjazjan piällä tuloksilla tuas pol'zujččiuvuttih i novgorodskojt vägevat bojarat. Hiän herrastamista vastah äjjan kerdua vosstavajttih i Novgorodan èläjat, i susièdahizièn kylièn smerdat, i vojtetut plemenat. Vosstanièn luadinuot 1209 vuodena novgorodtsat viäritettih bojarojda lijjan suurista i jugejstä maksolojsta, smerdoen pajnannasta. Äjièn bojarojn i kuptsièn talot oli kiskottu, äjjat ugnetateljojsta oldih aettu pojs Novgorodan mualda. No taembi stihijnojda mjatežua nämät vosstanièt èj mändy. Bojarskojda i kupečeskojda vägiè rahvas èj vojnut katkata oman èj soznatel'nostin i èj organizovannostin periä.
Novgorodtsojn bor'ba švedojn i nemtsojn kera. XIII vuozisadan alussa Novgorodan muan piällä napadittih švedat. Hyö nastupajttih Baltijskojn meren i Neva joven puolelda, missä nyt on Leningrad. Novgorodtsat perrettih švedojda Nevalla. Švedoen vojttajua Knjazjua Aleksandrua, kudama komandujčči novgorodalazilla, tästä vojtosta nimitettih Nevskojksi.
1242 vuodena Novgorodskojda muada opittih ottua i nemtsat – rìtsarit. Hyö jiäviyvuttih Baltijskojn meren rannojlla XII vuozisadana i žiälimättä kiskottih i hävitettih èlänyziè tässä slavjanskolojda, litsvskolojda i tojziè plemenojda. Nemtsat stroittih täh omiè krepostiloja i linnoja i vièlä ènämmällä suurennettih omiè zverstvoja. Hyö vägeh tungièttih èläillä omua vièruo, häviteltih hiän svobodua, muutettih hejdä krepostnolojksi.
Nemtsat-rìtsarit vägevän vojskan kera napadittih Novgorodan muan piällä, razorjajttih linnoja i grozittih razoriè Novgoroda. Knjaz' Aleksandr Nevskoj keräj omat vojskat i andoj nemtsojlla rešitel'nojn bojun Čudskojn jarven jiällä. Boju oli ylen kova – jiä ruskeni veren periä. Tässä jiä bojussa nemtsat èj vojdu kestiä rohkièlojn novgorodskolojn voinojn pajnuo i lähtièttih pagoh. Omièn mualojn suamojh rajah suate Aleksandr Nevskoj ajoj jallessä vragua. Nijn novgorodtsat annettih rešitel'noj vastavus vragalla i piästettih oma mua nemetskolojsta nasil'nikojsta.
Kočevnikkoen rozorittulojsta Kievskojn knjažestvan suvi mualojsta tuldih tänne muan ruadajat slavjanat, paennuot knjazjoen i bojaroen nasilièsta. No i tässä knjazjat i bojarat vägeh otettih mualoja i zastavljajttih rahvasta ruadamah hejllä.
Ènzimäzinä ajgojna Rostovo-Suzdal'skoj mua vähällä kijnitti Kievskojn gosudarstvan knjazjojn mièldä. No dièlo muuttuj XII vuozisadana, konza täh lojtollizeh muah tuldih èläjat. Vladimiran Monomahan pojga knjaz' Jurij Dolgorukij vägevän družinan kera tuli tänne Kievasta, otti oman vallan alla èri bojarojn i piènièn knjazjojn vladenièt i luitti tässä oman vallan. Otettulojn vladenièlojn luvussa oli i poselka Moskova.
No vièlä kovemmin luittuj Rostova-Suzdal'skojssa Rusissa Jurièn Dolgorukojn pojga Andrej Bogoljubskij. Hän vojujčči Novgorodan kera, bolgaroen kera Volgalla i mordovskolojn plemenojn kera. Sen jalgeh hän otti Kievan i tuli počti kajken Kievskojn gosudarstvan ylen suurièn vladenièlojn velikojksi knjazjaksi.
Vladimiro-Suzdal'skoj knjažestva. Omaksi stolitsaksi Andrej Bogoljubskij luadi linnan Vladimiran Kljaz'man jovella. Tästä ajjasta hänen knjažestva rubej kuulumah Vladimiro-Suzdal'skojksi. Andrej Bogoljubskij tahtoj ottua oman vallan alla kajkkiè pajkalliziè knjazjoja i bojaroja. Nedovol'nojt Andrej Bogoljubskojn ičevallallisuuvella bojarat luaittih zagovora i tapettih knjazja. Andrej Bogoljubskojn sijah knjazjaksi tuli Vsevolod. Hän kiskoj nepokornolojlda bojarojlda hiän kylät i muat i kovasti i vihallizesti nakaži nijdä, ket tahtottih ilmojttua iččiè iččenäjziksi knjazjojksi.
Vsevolod työndi monda pohodua Novgorodan piällä. Valittuzilla dolžnostilojlla Novgorodassa hänellä udavajččiuduu panna omiè hänen puoliznikkoja.
Vsevolod levendi oman vlastin i Kievah. Hän vojujčči bolgarojn i mordvièn kera Volgalla i pani alun Nižnij Novgorodan linnan stroinnalla (nyt linna Gor'kij). No Vsevolod èj vojnut azettua lujua vlastiè tojzièn piènièn knjazjojn i bojarojn piällä. Hänen kuoltuo Vladimiro-Suzdal'skoj knjažestva tuas jagauduj pièniksi vladenièlojksi. Joga knjaz' i bojarin tahtoj èliä omah iččeh näh i èj podčiniudunut velikojlla knjazjalla. Pilkotut piènet knjažestvat oldih vihassa keskenäh.
Yhtenäjstä, lujua gosudarstvua èj ollut. Joga bohatta izännöjččija tahtoj suada ičellä ènemmän muada i vlastiè. Knjazjat hejttelemättä vojujttih keskenäh. Ajnos olluot pohodat razorjajttih krest'juanoja. Konza XIII vuozisadalla russkolojn knjažestvojn piällä napadittih zavoevateljat mongolat, hyö èj suadu täyttä yhtistettyö vastusta. Vladimiro-Suzdal'skoj mua oli pilkottu pièniksi oziksi i èj vojnut puolistua omua èjzavisimostiè.
|
| Mongol'skoj konnitsa pohodassa. |
XII vuozisadalla mongolat jagauvuttih suuriksi voinstvènnolojksi plemenojksi hanoen kera piämièhinä. Hanojlla oli äjja žijvattua i žijvatan paimennus pajkkoja. Hanojn vallan alla olluot plemenat maksettih hejllä dan'. Hanat vojujttih keskenäh i omièn susièdojn kera danin i pajmennus paikkoin periä.
XIII vuozisadan alussa Mongol'skolojn hanojn keskestä ylendyj yksi talantlivoj polkovodtsa Čingis-han. Hän keräj èrähistä plemenojsta ylen suuren armièn i otti oman vallan alla kojlizet tjurkomongol'skojt rahvahat. Čingis-hanan konnitsa kujn tuulisvièhkuri lendi vragojn piällä. Puuhizet krièpostilojn sejnät Čingis-han polti savizilla granatojlla neftin kera. Kivizet sejnät hän murendeli suurilla mašinojlla. Ni mi èj vojnut pièttiä hänen liččuandua.
Čingis-hanan zavojujčenda Keski-Azijua i Kavkazua. Poh'jazen Kitajn vojtettuo Čingis-han èjsti omat vojskat Keski Azièh i vojtti sen
Keski Azièsta, Kaspijskojn meren suvi randoen kièrrettyö, Čingis-hanan vojskat tuldih Kavkazah i vojtettih Armenija i Gruzija. Gruzièssa Mongolat suadih vägevä vastustus. Gruzija sillä ajgua oli vägevembänä gosudarstvana kujn Armenija. Rohkièh vojujttih gruzinat, no Mongolat hejdä perrettih i Gruzièn i Armenièn piällä pandih jugiè dan'. Sadoja vuoziè Keski Azièn i Zakavkaz'en rahvahat oldih Mongoloen vallan alla.
|
| Xan Batìj. |
Han Batìj i hänen zavojujčenda russkoloja knjažestvoja. Kavkazan kajkkièn rahvahièn vojttahuo Mongol'skoj armiè 1224 vuodena Kalkan jovella löj slavjanskolojn Knjazjojn i polovtsojn yhtehizet väet. Bohatan sualehen kera Mongolat lähtièttih omah Azièh.
14 vuuven perässä Volgalla uuvestah jiäviyzyttih Mongolat. Hiän piä-mièhenä oli han Batìj - kuolluon Čingis-hanan vunukka. Tällä kerdua Mongolat napadittih venjalazièn piällä kojlizesta. Batìj razgromi volžskolojn bolgarojn tsarstvan i mordviè, sen jalgeh yksittäjn pergi russkolojn knjazjojn vojskat, 1240 vuodena otti Kievan i lähti luodehizen Evropan piällä. Vastuksen suaduo čehojsta, Batìj kiändyj tagazin i Volgan suuh luadi oman gosudarstvan - Zolotojn Ordan stolitsan Sarajn kera. Se oli bohatta linna kivizièn dvortsièn, sadulojn, monetnojn dvoran kera. Zolotojn Ordan han tuli hänen vojtettulojn mualojn vallan pidäjaksi. Knjazjat jiädih omih pajkkojh, no oldih hanan vallan alajzina.
Tataro-mongolat hanan pol'zah kerättih rahvahista daniè. Danin keriändäh nähte linnojh oli pandu hanan sijahizet (namestnikat) voennolojn otrjuadojn kera. Danin kerätessä ni kedä èj žiäljojtty:
...kellä dengua èj ole, sildä lapsen ottau;
kellä lasta èj ole, sildä akan ottau;
kellä akkua èj ole, sidä piähineh ottau"
(tojzin sanojn, ottau plenah i myöy rabstvah). Nijn oli sanottu rahvahan pajossa (laulussa). Papit i manuahat daniè èj maksettu. Pappiloja i manuahoja han piästi danista. Sen sijah hyö kirikkölöjssä molittih jumalua hanan vlastista i uskotettih rahvasta, čto hejllä pidäy olla hanan vallan alla.
Sen täh, kujn danin keriäiè tataroja vastah kajken ajgua nostih vosstanièt, Zolotojn Ordan hanat danin keriändä annettih sillojn ičellä russkolojlla knjazjojllä. Russkolojn knjažestvojn podčinittuo, Batìj rozori äjjat ukrainskojt i belorusskojt muat.
Nijn algoj tatarskoj ili, tovemmin, Tataro-mongol'skoj igo.
Hanan Batìjan tataro-mongolat poltettih Moskova i sen ukreplenièlojn puuhizet sejnät. Èläjat ozittajn kuoltih, ozittajn paettih lähizih meččih. No vähin-vähäzin ihmizet uuvestah keräyvyttih Moskovah i ruvettih muada ruadamah.
XIV vuozisadaksi Moskova lièni piènen knjažestvan stolitsaksi. Moskova oli russkolojn knjažestvojn keskellä i se auttoj moskovskolojlla knjazjojlla yhtistiä ičen ymbäri tojziè knjažestvojda. Ymbäri Moskovassa oldih mečät i se kebièndi sillä bor'bua vragojn kera i èrikseh tataroen kera. Moskova, kudama oli hyvillä jogi matkojlla, andoj knjazjojlla vozmožnostin kerätä suuriè pošlinoja kajkista tavarojsta, kudamiè veettih Moskova-jogiè myöte.
Ivan Kalita. Moskova osobenno vägeydyj knjazjan Ivanan ajgah (1328-1341), kudamua nimitettih "Kalita" – tojzin sanoen huavoksi (värčiksi) dengojn kera. Podarkojlla i muanitus-kijtoksella Kalita kiändi oman poveliteljan - Zolotojn Ordan hanan - mièlet iččeh päjn i saj häneldä pravat kerätä hanah nähte daniè kajkista russkolojsta mualojsta. Vujtin tästä danista Kalita pèjtti iččeh i omah knjažestvah nähte. Sujtettulojh dengojh hän osti kyliè, volostiloja i daže tukkunaziè knjažestvojda. Ivan Kalita kièlitteli knjazjoen-susièdoen piällä tatarojlla i yllytteli tatarskojda hanua hejjan piällä. Tatarat hänen kièlityksièn mugah knjazjojda tapettih i hiän knjažestvojda razorjajttih. Kalita ne razoritut knjažestvat yhtisti omah Moskovskojh knjažestva. Han luadi Kalitan vanhemmaksi tojzièn russkolojn knjazjoen piällä, ilmojtti händä "velikojksi" knjazjaksi. Alussa Kalitalla oli vajn 4 linnua; omilla že lapsilla hän jatti 97 kyliä i linnua.
Nijn kajkkeh tabah Kalita keräjli èrotettulojda tojne tojzesta venjan knjažestvojda yhteh gosudarstvah Moskovan ymbäri.
|
| Moskova XII vuozisadalla. |
Kalitan jalgi-polvellizet oldih saman mojzet "keriäjat". XIV vuozisadan lopussa Moskovskoj knjažestva lièni sen mojzeksi vägeväksi, čto Kalitan vunukka Knjaz' Dmitrij rešši avonazesti nosta tatarskojda iguo vastah. 1380 vuodena Dona jovella Kulikovan pellolla hän murendi tataroen vojskat, kudamièn piä mièhenä oli han Mamaj. Kahten vuuven perässä tatarat tuas kerättih vägiè, napadittih Moskovan piällä i otettih se, kijnitettih maksamah daniè, no piènembiä ènnistä.
Nuori Moskovskoj knjažestva yksikaj lueni. Vanha vraga — Zolotoj Orda - huononi. No luodehizièn Moskovskojn knjažestvan rajojn luona jiäviydyj uuzi vägevä vraga – Litovskoj gosudarstva, yhtynyt Pol'šan kera.
Litva i Pol'ša - moskovskojn gosudarstvan vragat. Litovskojt plemenat oldih slavjanojn susièdojna i èlettih luodehessa, Baltijskojn meren luona. XII vuozisadaksi litovskojt plemenat yhtyttih yhten knjazjan vlastin alla i XIII i XIV vuozisadojlla otettih belorusskojt muat, èrähiè ukrainskolojda i russkolojda mualojda. Litva tuli suureksi gosudarstvaksi. XIV vuozisadan lopussa hän tuli i Moskovskojn velikojn knjažestvan juuri lähillä i zajmi Smolenskan linnan. Litovskoj knjaz' Jagajlo, najduhuo pol'skojssa korolevassa, lièni pol'skojksi i litovskojksi koroliksi. Litvan i Pol'šan sojuza äjjallä vägeyvytti molemmat nämät gosudarstvat. Hyö nyt vièlä ènämmällä ruvettih ahtistamah Moskovskojda velikojda knjažestvua.
Jugiè oli èliä ukrainalazilla, belorussalazilla i venjalazilla omièn knjazjoen i bojaroen vlastin alla. No vièlä jugièmbi lièni hiän èlajga pol'skolojn i litovskolojn zahvatčikkoen vlastin alla, luadinuzièn kajkkiè krestjuanojda krepostnolojksi.
Panat (muga kučuttih pol'skolojda pomeščikkoja) vägeh kijnitettih krest'juanojda muuttamah hiän pravoslavnojda grečeskojda vièruo katoličeskojksi, kudamua hyö iče pidäyvyttih. Osobenno pol'skojt panat kijnitettih vièron muuttamizesta Ukrainassa. Linnojssa ukraintsoja i belorussoja panat èj laskièttu torgujččemah, pidämäh käzi ruadoloja. Kajken linnoen upravlenièn panat pièttih omissa käzissä. Panat duumajttih ottua oman vlastin alla kajkki Moskovskoj knjažestva. No hiän piällä tuldih nemetskojt rìšarit, kudamat oldih istuuvuttu Baltijskojn meren rannojlla. Nemtsat kiskottih litovskolojda i pol'skolojda linnoja i tyh'ennettih mualoja. Borčujja nemtsojn i vojujja Moskovan kera yhtellä ajgua èj täydynyt vägiè. Vajn sen jalgeh, konza Litvan i Pol'šan yhtistettylöjllä vägilöjllä razgromittih nemtsoja, hyö luennettih omat napadenièt Moskovskojda gosudarstvua vastah. Čtobì vojttua Moskovua, panat mändih sojuzah tataroen kera.
Tamerlan rodiuduj Keski Azièssa 1336 vuodena. Konza hän kazvoj, nijn lièni udualoen mièhièn šajkan piämièheksi i èjsteliydyj sluužbah se yhten, se tojzen praviteljan luoksi. Ènzi kerdah Tamerlan ozutti iččiè rahvahan vosstanièn pajnannan ajgua Samarkandan linnassa (Keski Azija).
Žiälimättömän raspruavan pièttyö vosstavšolojn kera, Tamerlan terväh ilmojtti iččiè hanaksi – vallanpidäjaksi i Samarkandan luadi omaksi stolitsaksi.
Tamerlan zavojujčči riävyn susièdahiziè gosudarstvoja. 1395 vuodena hän razgromi Zolotojn Ordan hanan Tohtamìšan i sillä samalla auttoj Moskovalla teriämbi piästä tatarskojn igan alda. Moskovskojt knjazjat pol'zujččiuvuttih Ordan huonostunnalla i kiättih omat väet Litvua i Pol'šua vastah. XIV vuozisadan lopussa Tamerlan murendi gruzièn stolitsan – Tbilisin i otti plenah gruzinskojn tsuarin.
Tamerlan oli vihane i žiälejččemättömän kova. Yhten linnan otettuhuo hän 4 tuhatta hengiè pani muah èlävänä. Tojzen linnassa ottaessa hän käski omilla voinojlla suada hänellä 70 tuhatta ihmizièn piädä i luadiè nijstä bašnja.
Myttymiè mualoja ni olis pokorinut Tamerlan, hän kajkkièlda toj Keski Azièh parahiè muasterilojda – remeslennikkojda. Omah stolitsah Samarkandah, kudaman kaunistamizesta hän ylen huolehti, hän toj 150 tuhandeh suate mojziè muasterilojda. Tamerlan stroi äjjan linna i linnan tagaziè dvortsoja. Nijen sejnät oldih kaunistetut živopisilla, ozuttailla hänen pohodoja. Tamerlanan mečetti Samarkandassa täh ajgah suate ällistyttäy omalla veličièlla i čomauksella.
Uzbekat Keski Azièssa. Tamerlanan kuoltuhuo 1405 vuodena hänen zavojujtut gosudarstvat vähin-vähäzin uuvestah lièttih iččenäjziksi.
XV vuozisadalla Keski Azija zavojujttih kočevnikat - uzbekat, ènnen èlänyöt miän ajgazen Kazahstanan mualla. Uzbekat hyvin luittauvuttih Keski-Azièssa. Uzbekskojt hanat sejzatutah Horezman i Buharan gosudarstvojn piäh.
XV vuozisadan lopulla Ivan III lähti vojnan kera Novgorodan piällä. Novgorodskojt bojarat luaittih sojuza Litvan kera. No se hejdä èj piästänyt. Ivan III pergi novgorodskojt vojskat, i Novgorod tuas lièni yhten russkojn gosudarstvan ozaksi. Täksi ajjaksi Zolotoj Orda jagauduj kolmeksi hanstvaksi: Kazanskojksi, Astrahanskojksi i Krìmskojksi. Ordasta èroj Sibirskoj tsarstva, kudama oli jovella Irtìšalla. Tästä Zolotojn Ordan jagauvunnasta vojtettih Moskovskojt knjazjat. Nyt Zolotoj Orda èj ollut strašnoj luittunuolla russkojlla gosudarstvalla.
|
| Inostrannojt kuptsat purretah omiè tavarojda pristanilla Novgorodassa. |
Pädevän ajjan valittuhuo, Ivan III ob"javi Zolotojn Ordan hanalla, čto hanan vlastiè Moskovan piällä hän èj tunnusta. Sillojn han lähti vojnalla Ivana III vastah. Protivnikojn vojskat vastauvuttih Ugran jovella, no ni kudama hejstä èj ruohtiudunut tartuo rešitel'nojh bojuh. Nijn hyö sejzottih tojne tojzen vastassa èrähiè kuulojda. Zavodiuvuttih pakkazet. Hanalla ej ollut syömistä konnitsah nähte, sen lizäksi, sillä ajgua hän saj vièstit Ordassa olevista volnenièlojsta - i han kiändyj tagazin. Sih luaduh Ivan III tuli "vojttajaksi". Se oli 1480 vuodena. Nijn loppiuduj tatarsko-mongol'skoj igo, jatkunut ènämmän kahta sadua vuotta.
Terväh Orda lopullizesti vajvuj i levizi.
Ivanan III vojna Litvan i Pol'šan kera. 1500 vuodena algauduj kova vojna Ivanan III i pol'sko- litovskojn korolin välillä. Pol'sko-litovskojt vojskat oldih perretty loppuh suate, a hiän glavnoj predvoditelja russkojt vojskat otettih plenah. Koroli mäni sojuzah pribaltijskolojn nemtsojn – rìšarilojn kera. Alussa nemtsat lyödih Ivanan III vojskiè, no terväh hänen vojskat ruvettih nastupajččemah, perrettih nemtsoja i rozorittih hiän muat.
Vojna loppiuduj 6 vuodehizella peremirièlla. Ivanan III tuaksi jiädih russkojt i belorusskojt muat, zavojujtut panojlda.
Ivanan III ajgah Russkojn gosudarstvan vladenièt suurettih 3 kerdazesti.
|
| Moskovskojn gosudarstvan gerba Ivanan III ajgah. |
"Ivan III – kajken Rusin gosudari" Vizantièn otettuhuo turkojlla 1453 vuodena, Ivan III naj grečeskojssa tsarevnassa Sofi'jassa Paleolog.
Nyt Ivan III pagizi, čto hän on vizantijskolojn imperatorojn naslednikka. Vanhan Vizantièn gerban (kaksi piähine kotka) Ivan III luadi Moskovskojn gosudarstvan gerbaksi. Ivan rubej kuččumah iččiè tsuariksi i "kajken Rusin gosudariksi".
Ivan algoj äjjallä kaunistua Moskovua. Zagranitsasta hän kuččuj Moskovah ital'janskolojda remeslennikkoja, tehnikkoja i hudožnikkoja. Piènen Moskovskojn Kremljan Ivan III stroi uuvestah suureksi kivizeksi zamkaksi nägemättömièn täh ajgah suate Moskovassa kodilojn kera. Kremljovskojt sejnät i bašnjat, ital'jantsojn luaitut, vièlä i nyt èlävästi mujstotetah Ivanan III ajgojda.
Kremljovskojssa dvortsassa Ivan azetti bohatat grečeskolojn imperatorojn dvoran porjadkat.
No Moskovskojn knjazjan vlastin vägeyvytändä vedi bojarojn gnjotan suurendamizeh suurièn krest'janstvan massojn piällä.
|
| Knjažeskoj dvora. |
Mua palat kudamiè krest'juanat ruattih i kudamista suadih syömistä, nyt èj oldu krestjuanojn, a oldih knjazjojn, bojarojn ili manasterilojn. Tästä muasta krest'juanoilla pidi luadiè muan izännällä kajkkiè, midä vain hän hejstä trièbuičči.
Hyö kynnettih herrojn muada, pujdih i jauhottih herrojn villjoja, nijtettih i veettih hejniä herrojn usad'bah, stroittih herrojn dvorua, horomoja, sildoja, kajvettih prudiè, kanuavoja.
No knjazjojllä, bojarojlla i manasterilojlla kajkkiè sidä oli vähä. Hejllä ozuttauduj, čto krest'juanat iččeh nähte vièlä äjjan kynnetäh, a herrojlla vähän. Izännät ruvettih ottamah krestjoanojlda hiän ruattaviè mualoja iččeh nähte. Hyö trièbujttih, čtobì krest'juanat vièlä ènämmän ruattas herran mualla. Kajkkiè nämiè ruadolojda kučuttih baršinaksi.
Pajčči baršinua krest'juanat annettih omilla herrojlla vièlä oman hozjajstvan produktoja: lejbiä, žijvattua, kanojda, jajččiä, majduo, vojda i muuda – sidä sanottih obrokaksi.
Ken krestjoanojsta èj täyttänyt baršinua ili obrokkua, sidä herrat žiälimättä kovasti nakažittih: lyödih pualikojlla puoleh surmah suate, istutettih tyrmäh.
Krest'juanojn kijnitändä muah. Krest'juana saj lähtiè omalda herralda pojs, no pidi jattiä hänellä oma talous postrojkojn kera i maksua herralla kajkki vellat, kudamiè oli èj vähä. Krest'juanalla tuli èččiè tojsta herrua, kumbane laskis händä omalla mualla. Uuvella herralla oldih samat uslovièt muan pol'zujččemizesta, mit i èndizellä. Lähtiè kabalasta krest'juana èj vojnut ni kunne, pajčči vajn paeta mualojlla, missä èj ollut herroja. No sen mojziè vol'nolojda mualoja lièni ajvin vähembi i vähembi.
Muan izännillä èj ollut vìgodno, čtobì krest'juanat lähtièttäs hejldä, konza tahtottih. Bojarat i manasterit ruvettih piästämäh krestjoanojda tojzièn izändièn luoksi vajn kajkkièn kezä ruadolojn lopittuhuo. Ivan III 1497 vuodena andoj zakonan, kudaman mugah krest'juana saj lähtiè yhteldä herralda i männä tojzen herran luoksi vajn syvällä sygyzyllä, Jurrin päjvänä.
Nijn suureni krest'juanojn kijnitändä herrojn muah. Herralla oli prava suudiè omiè krest'juanojda i lyyvä pualikojlla nepovinovenièsta.
Pajčči bojarskolojda i manasterilojn vladenièlojda Ivanan III ajgah jiäviyvyttih vladenièt pomeščikojn-dvorjanojn, sluužijolojsta voennolojsta ihmizistä, knjažeskolojsta i bojarskolojsta slugista. Pohodojh kävymizestä i rajoen vardejččemizesta hyö knjazjalda suadih palkan mualojlla, èlänyzièn nijllä krest'juanoen kera. Nämistä krest'juanojn ruattavista i pomeščikojn vallan alla olevista mualojsta pomeščikalla pidi syöttiä iččiè i omua perehtä, varustua ičellä voennoj snarjaženiè i hebo i vediä pohodah miärätty lugu voinojda.
Knjaz' sijojtti služilolojda hänen otettulojlla mualojlla. Sen mojziè mualoja kučuttih pomest'jaksi, a izändiè pomeščikojksi. Bojarat že izännöjttih mualoja nasledstvua myöte — izäldä pojjalla, i hiän vladenièlojda nimitettih votčinaksi, ili "otčinaksi".
|
| Tsuari Ivan Groznìj (1530-1584 vv.) V. Vasnetsovan kartina. |
Ivanan III vunukka, tuleva tsuari Ivan IV, Groznìj, aivojn jaj tuatosta; bojarat täyveksi kymmeneksi vuuveksi otettih vlasti omih käzih. Lapsena Ivan kazvoj omavallallizièn bojaroin keskessä, kudamat oskorbljajttih hända i kehitettih hänessä kajkkiè pahoja puoliè.
1547 vuodena sejččementojsta vuodine Ivan, ènzimäne moskovskolojsta gosudarilojsta, ilmojtti iččiè samoderžavnojksi tsuariksi i rubej pruavimah gosudarstvua omavallallizesti, kaččomatta bojaroih.
Oman vlastin luitandah näh Ivan IV pidi ylen važnojna čtobì hänen gosudartvassa ihmizet kazvettas luvennalla kniigoja, kudamissa kijtetäh tsuarin valdua. Täh nähte Ivan IV ispol'zujčči izobretitun Luodehessa knijgojn pečatojnnan i avaj Moskovassa tipografièn. Sièlä knijgoja pečatojtih hänen èrikojzen kačonnan alla. Ènzimäzenä russkojna pečatnikkana tässä tipografièssa oli Ivan Fjodorov.
|
| Ivan Fjodorov tipografièssa. |
Kazanin i Astrahanin zavoejujčenda. Omua vägiè i vlastiè luendaen, Ivan IV jatkoj zavoevatel'nojda politikkua hänen dièdan, Ivanan III, i tuaton, Vasilièn III, kudama otvojujčči Litvalda Smolenskan. Ivan IV rešši ènzimäj ottua Volgalla olijat tatarskojt hanstvat. Sygyzyllä 1552 vuodena Ivan IV suuren vojskan i äjièn puuškièn kera osadi Kazanin – Kazanskojn hanstvan stolitsan.
Osada jatkuj kajken sygyzyn. Tatarat vojujttih ylen kovah, rohkièsti. Čuari murendi pejtetyn hovun Kazanista vedeh, i Kazanin èläillä pidi juuva pahua vettä luhtista i kajvolojsta. Kazantsat jatkettih oman linnan puolistandua. Huogaudumatta, yöt i päjvät hyö puolistauvuttih osaždajččijojsta.
Čuari käski luadiè sejnièn alla hauvat i puččilojlla porohan kera murendua sejnät. Kova boju rubej kièhumah linnan vorotojssa, sejnièn murennettulojssa kohtissa. Puolistauduen vragasta. Bojussa otettih ozua i tatarskojt najzet i lapset. No Kazanin puolistailla väet vähettih. Ivanan IV vojskat – hejdä oli 160 tuhatta – vojtettih tataroja. Kazan' oli kiskottu i poltettu.
Kazanih oli sijretty äjja moskovskolojda služilolojda ihmiziè i kuptsiè; tatarojlla že annettih èliä vajn slobodassa linnan rinnalla. Otetut muat juattih pomeščikojlla. Joga sijah Kazanskojssa hanstvassa oli stroittu krièpostit, kudamissa sejzottih moskovskojt vojskat. Krièpostilojda stroimah kijnitettih kajkkiè Kazanskojn hanstvan èläiè: tatarojda, mordviè, marijdoja, čuvašoja, baškiroja. Kazanin vojtettuhuo hyö kajkki puututtih Ivanan IV vlastin alla.
|
| Vasilijan Blažennojn kirikkö, Ivanan IV stroittu Kazanin otettuhuo. |
1556 vuodena Ivanan IV vojskat otettih Volgalla olijan linnan Astrahanin, nogajskolojn tataroin stolitsan. Kajkki volžskoi matka lièni russkoj tsuarin käzissä.
Sen jalgeh Ivan IV zahvatti Kavkazan poh'jojs-kojlizen puolen i Terekan jovella stroi èrähiè krièpostiloida. Čerkesskoit i kabardinskojt knjazjat ruvettih tulemah hänellä službah.
Russkoj gosudarstva natsional'nojsta rubej muuttumah äijanatsional'noiksi, toizin sanoen, yhtistetyksi raznoloista rahvahista.
Ènzimäzièn poraženièlojn jalgeh vojnassa Ivan avaj suuren bojarojn-votčinnikojn izmenan. Net izmennikat mändih službah poljakojn i litovtsojn luoksi. Tsuari Ivan vihaj bojaroja, kudamat istuttih omissa votčinojssa kujn piènet tsuarizet i tahtottih rajojttua hänen samoderžavnojda vlastiè. Ivan IV rubej ssìlajmah i kaznimah bohattoja i vägeviè bojaroja. Bor'ba bojaroen kera pidi Ivanalla IV siksi, čtobì lopullizesti katkata kajkkiè nijdä pieniè tsuariziè i luittua yksinäne vlasti. Hiän kera bor'bah näh Ivan IV luadi pomeščikojsta osobojn otrjuadan monista tuhanzista ihmizistä i nimitti hejdä "opričnikojksi".
|
| Opričnikka metlan kera käzissä i kojran piän kera sadulin luona. Vanhan ajgune risunka |
Opričnikojlla oli oma èrilajne forma. Opričnikalla sadulih oldih sivotut kojran piä i metla. Ne oldih nänen dolžnostin merkit: njuustella, nouvetella čuarin vragoja i pyhkie pojs izmennikkojda – bojaroja.
Äjja bojarojda hävitettih Ivan IV i hänen opričnikat. Tapettulojn muat Ivan jagoj opričnikojlla i tojzilla pomeščikojlla. Täh luaduh Ivan Groznoj luitti samderžvnojda vlastiè russkojssa tsarstvassa, hävittäen bojarskolojda preimuščtvoja.
Tällä hän nijn kujn lopetteli Kalitan zavoditun keriännän èrojtettulojn udel'nolojn knjažestvojn yhteh vägeväh gosudarstvah.
Krest'juanat i kazakat. Ivanan IV ajgua krest'juanojn položeniè ylen paheni. Hänen tsarstvovanièn loppu ajjaksi krestjuanojlla oli kièlletty omilda izännöjldä lähtendä daže Jurrin päjvänä. Sillojn složiuduj sanan polvi: "Vot sinulla, babuška, i Jurrin päjvä!"
Pomeščikkoen i opričnikkoen kiskonnasta i ahtistannasta krestjuanat paettih russkojn tsarstvan keski mualojsta steppilöjä, russkojn muan suvi reunojlla i èleyvyttih nijllä. Äjja pagolaziè krest'juanojda azettuj Donalla i Dnepralla. Terväh tässä kazvettih poselenièt, kudamièn èläiè kučuttih kazakojksi.
Vojna pribaltijskolojsta mualojsta. 24 vuotta vojujčči Ivan Groznìj, čtobì ottua pribaltijskojt muat, no vojna loppiuduj èj lykyllizesti. Poljakat i litovtsat otettih Pribaltikka i zavojujtut groznojlda vojnan alussa belorusskojt muat. Švedat otettih häneldä Finskojn lahten rannat. Hyvä meri matka torguh nähte zagranitsan kera uuvestah oli kajmattu.
Ivanalla Groznojlla tuli vediä torguo inostrannolojn gosudarstvojn kera vajn pahua, kylmäiä èrähiksi kuulojksi vuuvessa, Valgièda merdä myöte. Tämän matkan pettièh avaj yksi anglijskoj kapitana. Hän tahtoj piästä Poh'jazen jiä okeanan kaute Indièh, no suurella tuulella hänen ajoj poh'jazen Dvinan joven suuh, missä jalgeh oli azuttu portovoj linna Arhangel'sk.
Sibirskojn tsarstvan otanda. XVI vuozisadan lopussa Moskovskojh gosudarstvah oldih yhtistetty Luodeh-Sibirin muat. Sibirskojssa tsarstvassa èlettih tatarat i tojzet sibirskojt rahvahat. Pruavi nijdä Han Kučum. Bohatat muan izännät Uralalla — kuptsat Stroganovat 1581 vuodena työttih Kučumua vastah èj suuri otrjuada palkalaziè vojskiè kazakojsta, hyvin vooružittu ognestrel'nojlla oružièlla. Kazakkoen otrjuada Ermakan komandan alla pergi suuremmat Hanan Kučuman vojskat, vooružitut lukilla i strelojlla.
|
| Ermak. |
Ivan Groznìj nagradi Ermakkua voennolojlla dospehojlla i turkilla omasta olgupiästä, a hänen kazakkoja bohatojlla podarkojlla. Kučum, onnuako, jalgeh pergi Ermakan otrjuadan. Iče Ermak uppoj jogeh Irtìšah, konza kučumovskojt voinat napadittih yöllä. Kučum uuvestah azetti oman vlastin Sibirskojssa tsarstvassa, no èj hätkeksi. Työtyt Moskovasta voevodat vojskièn kera èrähièn vuozièn perässä lopullizesti pokorittih Sibirskoj tsarstva.
Rossièn vladenièt Ivanan IV ajgah levettih äjjah kerdah. Hänen tsarstva lièni yhteksi kajkista suuremmaksi gosudarstvaksi muailmassa.
1598 vuodena Fjodoran kuoltuo tsuariksi lièni Boris Godunov.
Krest'juanojn položeniè Godunovan ajgah ylen paheni. Krest'juanat paettih pomeščikojlda Ukrainalla i Donalla. Yhteh palah kolme vuotta muassa èj kazvanut villjua. Rodih ylen suuri nälgä. Krest'juanat syödih ruumenda, kazilojda, kojriè, tuldih ihmizen syöndäh suate. Algauvuttih kajken luaduzet boleznit; dorogojda myöte viruttih kuolluot; hejdä èj ollut kellä panna muah. Monissa pajkojssa nostih krest'juanat i gromittih omiè ugnetateljojda — bojaroja i pomeščikkoja. Algauvuttih rahvahièn volnenièt i linnojssa.
Pol'skolojn panojn ènzimäine yritys suada oman vallan alla russkoj gosudarstva. Vanhat russkojn gosudarstvan vragat, pol'skojt panat, rešittih vospol'zujččiuduo udobnojlla momentalla - olevilla Rossièssa volnenièlojlla i suada oman vallan alla Rossija. Sih nähte hyö levitettih pagina, čto Ivanan Groznojn pojga – Dmitrij vovse èj kuollut Ugličassa, a pageni Boris Godunovasta Pol'šah. Poljakat löyvettih podhodjašoj miès i tsarevičan Dmitrièn nimellä työttih händä omièn otrjuadojn kera Moskovah. Tällä Valehdmitrièlla pidi lykätä Boris Godunovua prestolalda i hänen sijah ruveta ičellä tsuariksi. Ukrainalla Valehdmitrièh yhtyttih nedovol'nojt bojarojlla kazakat Donalda Dnepralda.
Tsuari Boris Godunov sillä ajgua kuoli, a tsarskojt vojskat èj annettu vastusta Valehdmitrièlla. Valehdmitrij vastustamatta tuli Moskovah suate i toržestvenno mäni Moskovah kujn tovelline tsuari. Kuolluon tsarevičan Dmitrien muamo oli bojarojlla podkupittu i hän rahvahan ièssä samozvantsan tunnusti omaksi pojjaksi. Valehdmitrij lièni tsuariksi.
Poljakat oldih ihastuksissa — hiän pluana täyttyj: Moskovassa istuj tsuarina hiän pandu miès. Valehdmitrij naj poljačkasta Marinasta Mnišek i hänen izällä andoj vladenièh äjjan muada. Moskovah tulluot poljakat ruvettih zanimajmah parahiè dolžnostilojda, nasil'ničajmah i kiskomah rahvasta. Valehdmitrij avonazesti prenebregajčči vanhoja russkolojda obìčajlojda.
Rahvahassa algauvuttih volnenièt poljakkoja i uutta tsuariè vastah.
Rahvas rubej lyömäh poljakkojda. Bojarat, pol'zujččiuduen volnenièlojlla, luaittih zagovora Valehdmitrièda vastah i tapettih händä. Tapettu samozvantsa poltettih tulella, a tuhkat pandih puuškah i ammuttih sinne päjn, mistä samozvantsa tuli.
Čuariksi lièni suuri votčinnikka, rovulline bojarin Vasilij Šujskij, kudaman valličenda Krasnojlla plošadilla Moskovassa podstroittih bojarat i bohatat kuptsat rahvahan vosstanièn ajgah poljakkojda vastah.
Krest'janskoj voždja – Ivak Bolotnikov. Šujskojn ajgah krest'janskojt vosstanièt jatkuttih. Sillä ajgua hejllä jiäviydyj ènergičnoj predvoditelja Ivan Bolotnikov. Bolotnikov ènnen oli yhten bojarinan krepostnojna i pageni häneldä. Hän oletteli Turtsièssa, Italièssa, äjan nägi. Bolotnikovan, talantlivojn polkovodtsan, luoksi joukkolojna tuldih krest'juanat, piènet služijlojt ihmizet, kazakat. Kerätyn suvessa oman armièn kera Bolotnikov 1606 vuodena lähti Moskovah päjn, čtobì lykätä bojarskojn tsuarin Vasilièn Šujskojn vlasti i panna tojne, "dobroj" tsuari.
Dorogua myöte linnojssa i kylissä vosstavšojt tabajltih tsarskolojda načal'nikkoja, hävitettih bojaroja i pomeščikkojda, razorjajttih hiän pomestièlojda, hävitettih bohatojn kuptsièn kodilojda. Bolotnikovan armièh yhtyttih i otrjuadat piènièn pomeščikkoen, kudamat èj oldu dovol'nojt bojarskojlla samovlastièlla i bojarskojlla tsuarilla Šujskojlla.
Bolotnikov osadi Moskovan. Pomeščikat, tartunuot Bolotnikovah, terväh èllennettih, čto hänen vojtto vedäy pomeščikkoen vlastin huonondamizeh. Bojun ajgua Moskovan luona pomeščikojn otrjuadat izmenittih Bolotnikovalla i mändih bojarojn i tsuarin Šujskojn puolella. Bolotnikovan armiè saj poraženièn.
Valmistaen Moskovah uutta nastuplenièda, Bolotnikov èjstyj tagazin ènziksi Kalugan luoksi, a sen jalgeh Tulan luoksi. Šujskoj suuren vojskan kera osadi Bolotnikovua Tulassa. Vosstavšoen armiè rohkièh puolistauduj, no oli vojtettu. Se oli i sel'vä. Krest'juanojlla sillä ajgua èj ollut sen mojsta sojuznikkua i rukovoditeljua, kujn rabočoj klassa. Da i iče krest'juanat oldih nesoznatel'nojt. Hyö vojujttih èj tsarizmua i pomešitskojda strojuo vastah, a pahua tsuariè i pahojda pomeščikkoja vastah, "hyvän" tsuarin i "hyvièn" pomeščikkoen puolesta.
|
| Krest'juanat' männäh Bolotnikovan armièh. |
Otetulla 1607 vuodena plenah Ivanalla Bolotnikovalla bojarat kajvettih silmät i sen jalgeh upotettih händä lähtièh (avandoh). Vojtetulla krest'janstvalla lièni vièla pahembi: Šujskoj ilmojtti uuvet ukuazat, kudamat vielä lizättih prepostnolojn nevoljua. Nyt pomeščikka voj èččiè i kiänyttiä ičellä paennuziè häneldä krest'juanojda täyven 16 vuuven ajgana. Vosstanièt jatkuttih.
Moskovskojt dvorjanat lykättih prestolalda Šujskoj i kijnitettih händä keriččemäh tukat i männä manuahaksi. Sillä samalla ajgua oli tapettu Valehdmitrij II. Sillä keskiè rahvahan volnenièt jatkuttih. Moskovskojt bojarat èj vojdu spruaviuduo vosstavšolojn kera. Sillojn Šujskojn sijah Moskovskojt bojarat, omua položenièda spasajččien, valittih tsuariksi pol'skoj korolevič Vladislav, koroljan Sigizmundan pojga. "Parembi on sluužiè korolevičalla, mi olla lyödynä omilda že holopojlda", – paistih bojarat. Sygyzyllä 1611 vuodena pol'skoj vojska bojaroen avun kera tuli Moskovah i zajmi Kremljan. Pol'skojt panat zahvatittih äjjan bohatstvua Moskovskolojn tsuarilojn kaznasta. Zahvatčikat otettih ičellä imenièlöjdä, javeltih mualojda omilla puoliznikojlla i ahtisteltih i kiskottih russkojda rahvasta.
Puolen vuuven mändyhyö, keviällä 1611 vuodena, moskvičat nostih pol'skolojda ahtistaiè vastah. Moskovan ulitsojlla oli stroittu zagraždenièt stolista, luarilojsta, parzilojsta (hirzilöjstä). Nijen tagana päjn moskvičat ammuttih poljakkojh. Kodilojn kattolojlda (levolojlda) hyö tapettih poljakkojda bul'killa i kivilöjllä. Poljakat ruvettih poltamah Moskovua. Tuhkah suate paloj suurembi puoli Moskovua i poljakat luituttih Kremljan sejnièn tagana. Sygyzyllä 1611 vuodena russkoj rahvas nouzi pol'skolojda zahvatčikkoja vastah.
|
| Minin kuččuu rahvasta bor'bah poljakkoen kera. |
Pohodan èdu piässä poljakkojda vastah, kudamat istuuvuttih Moskovah, tuli nižegorodskoj lihalla torgujččija Koz'ma Minin. Hänen kerättylöjllä linnojssa dengojlla varustettih suuri opolčeniè. Voennojksi načal'nikaksi oli vallittu opìtnoj Voevoda knjaz' Požarskij. Oza krest'janskolojsta otrjuadojsta, kudamat bojujttih pomeščikkoen kera, yhtyj opolčenièh. I se rešši dièlon. Opolčeniè tuli Moskovan luoksi i ymbäröjtti istuudunuziè Kremljah poljakkoja. 1612 vuodena Kremlja oli otettu, i poljakat paettih Moskovasta. Poljakat oli pakotettu puhtastamah i kajkki hiän otetut muat, no Smolensk jaj hiän käzih. Vajn viijen vuuven mändyö vojnan jalgeh švedat annettih jarilleh Rossièlla Novgorod, no kajkki Finskojn lahten ranniko russkoloin linnoen kera jaj Švetsien tuakse.
1613 vuodena Moskovah kučuttih valitut pomeščikojsta, kuptsista i kazakojsta mièhet. Tsuariksi hyö valittih bojarojn Romanovièn rovusta Mihail.
Krest'janskojn dviženièn razgrominda. Uuzi tsuari rubei vedämäh žiälimättömiä bor'bua vièläö tyynistymättömiä rahvahan dviženièda vastah. Äjja vooružonnojda pagolazièn krest'juanoin kazakojn otrjuadua käveli ymbäri Moskovua i kajkkiè muada myöte. Tsuari työndeli vojskiè i vojovodojda raspruavah nähte otrjuadoin i vosstanièloin učastnikkoen kera. Moskovassa uuvestah ruvettih ruadamah prikazat (tsarskojt kantseeljarièt) dièkojn i pod'jačoen kera, uuvestah kuin i ènnen ruvettih vongumah rahvas voevodojsta i prikaznolojsta.
Kebièllä käellä tsuari Mihail jageli pomestièloja i suurda žualoven'jua pomeščikojlla.
Tsuari Mihail hyvin puolisti vallinnuzièn händä pomeščikkoen interessoja.
Tsuari uskaldi täyttiä vosstavšolojn pros'ban. No rahvasta ruvettih lyömäh nagajkojlla i pollettelemah hebolojlla. Sillojn rahvahan joukko razgromi koit osobenno vihattavièn bojarojn i tsuarin slugièn, èrähät kudamista oli tapettu. Tsuarin vojskat vosstaniè duavittih. Sinä že 1648 vuodena duavittih vosstanièt i tojzissa linnojssa. Nämièn vosstanièlojn jalgeh tsuari kuččuj Moskovah bojarojn, pomeščikojn i kuptsièn predstaviteljat — Zemskojn soboran. 1649 vuodena hyö azetettih pomeščikkojh nähte prava èččiè i kiänyttiä paennuziè hejldä krest'juanojda kajken hiän ijan ajgana. Krest'juanat oldih lopullizesti zakrepostittu. Kylät i krest'janskojt talot oli kaikki kir'jutettu. Peitteliydyö krest'juanoilla rodih ylen jugiè. Remeslennikojlla i piènillä torgovtsojlla sillä ajgua oli kièlletty vaihtella èländä sijoja yhtestä linnsta toizeh, ilman lubua.
|
| Zemskoj sobora 1649 v. |
Linnojssa remeslennikat èlettih slobodojssa kudamiè kučuttih rahvahan ruadoloen nimillä – Koževnikat, Gončarat, Oružeinikat. Äjja moiziè slobodoja oli Moskovassa – suurimmassa gosudarstvan linnassa. Moskovskoloissa slobodoissa, viärissä, kaijojssa ulitsojssa sejzottih piènet kodizet kahten-kolmen pikkarazen ikkunan kera
Vähä suadih ruavosta remeslennikat. Eländä hejllä oli jugiè – kiskottih heidä voevodat i kuptsat.
|
| Remeslennikat myyväh omiè käzi ruadoloja. |
Remeslennikkoen i linnan köyhälistön vosstanièt jatkuttih. Èrikoizen suuri vosstanie oli Pskovassa i Novgorodassa 1650 vuodena. Linnan köyhälistön vosstanièh yhtyttih i krest'juanat. Tämän vosstanièn hävittämizeksi Aleksej tsuarilla tuli lähettiä suuri vojska.
Nouzi linnan köyhälistö i tulijojna vuozina. Muga, suuri vosstaniè Moskovassa 1662 vuodena. Tämän vosstanièn ajgana tsuarin vojskat tapettih i upotettih Moskovan jovessa moniè tuhanziè vosstavšolojda.
Baškiroen vosstaniè Samana vuodena Uralilla nouzi terväh Kazanin ottamizen jälgeh Ivanan IV zavojujtun Baškirièn rahvas. Baškiroen kera yhtytyttih tatarat. Vosstavšojt otettih omih käzih oruža oboza, suadih porohua. Kolme vuotta hyö vojujttih moskovskolojn vojskièn kera. Hyö moniè kerdoja osaždajttih tsuarin krièpostiloja, no oldih perretyt.
Panskojssa nevoljassa kujhtuttih krest'juanat i iče Pol'šassa i Belorussièssa. Panojlda paettih krepostnojt Dnepralla, missä koskilojn tuakse luaittih pièni ukrepleniè i nimitettih zaporožskojksi sečaksi, a iččiè zaporožskolojksi kazakojksi. Tojzissa pajkojssa, Ukrainan linnojssa i uuzissa èländä sijojssa èlettih gorodovojt kazakat. Yhtet i tojzet kazakat hejjan talollisuuven mugah jagauvuttih bohatojksi i köyhiksi. Kazakat yhdistyttih polkih. Hejjan glavnoj načal'nikka oli kazakkoen valittu. Händä kučuttih getmanaksi.
Krest'juanat i kazakat puaksuh nosteltih vosstanièloja pol'skojda gospodstvua vastah. Muan kiskomizièn i ahdistamizièn periä oldih nedovol'nojt poljakojlla i bohatat kazakat.
Vuodena 1648 oli suuri kazakkoen i krest'juanojn vosstaniè poljakkoja vastah, piä mièheksi kudamah azettuj bohatta gorodovoj Kazaka Bogdan Hmel'nitskij.
Hänen ihmizet, suoritettujna pakiččijojksi i monuahojksi, käveltih Ukrainan kylissä i kučuttih krest'juanoja bor'bah panoja vastah. Terväh kajkilla Ukrainan i Belorussièn rannojlla nostih krest'juanat. Algoj panojn imenièlöjn razgrominda. Pol'skolojlla panojlla pidi levitellä omat väèt kajkilla puolilla bor'bah nähte Hmel'nitskojda i vosstanièssa oleviè krest'juanoja vastah. Hmel'nitskojlla puuttuj pergua pol'skojt vojskat i ottua plenah hejjan glavnoloja načal'nikkoja.
Terväh Hmel'nitskojn vojttolojsta levizi tièdo Ukrainua, Belorussièda i Pol'šua myöte. Krest'juanat joukojlla mändih Hmel'nitskojn luokse. Yhtenä kajkista kuulujzimmista krest'juanojn piä mièhistä oli Maksim Krivonos. No Hmel'nitskoj èj tahtonut andua krest'juanojlla svobodua. Hän iče oli pomeščikka i pidi krepostnoloja. Hmel'nitskoj rubej paginojh poljakkoen kera i luadi hejjan kera dogovoran, kudaman mugah kazakat suadih Pol'šalda suuret ustupkat. Poljakat uskallettih maksua hejllä žualoven'ja, hyvin varustua oružièlla, èj ottua hejldä vol'nostiloja.
Pol'skojt panat muanitettih Hmel'nitskoida i otkažiuvuttih omista uskalluksista. Sillojn Hmel'nitskij uuvestah algoj vojnan poljakkoja vastah.
Ukrainan yhdiständä Rossièh. Vojnalla èj nägynyt loppuo. Poljakat razorjajttih Ukrainua. Čtobì piästä jugièstä položenièsta, vuodena 1654 Hmel'nitskij sobi edinovernojn Moskovan tsuarin Aleksejn kera Ukrainan ottamizesta russkojh poddanstvah. Kazatskojt staršinat suadih pravat, kudamiè hyö ènnen èčittih Pol'šalda. Ukrainan krest'juanat piästih panojn nevoljasta. Ni ken hejllä nyt ènämbiä èj ličannut vägeh vièrasta hejllä vièruo. No Ukrainan yhdistämine Rossièh yksikaj èj piästänyt Ukrainan rahvasta omièn staršinojn i getmanojn nevoljasta.
Hmel'nitskojn auttamizeksi tsuari zavodi vojnan Pol'šua vastah. Vojna loppiuduj sillä, čto Rossièh yhdistettih kajkki Kievan linnan i Dnepran joven vazemmalla puolella olevat muat.
XVII vuozisadan keskivälillä Donan kazakojlla èj ollut ravenstvua. Yhtet kazakat otettih parahat muat, pièttih hozjajstvua, torgujttih, tuldih bohatojksi ili talolliziksi. Tojzet hejstä jiädih mojziksi, kudamilla ni midä èj ollut, golìt'baksi. Golìt'balla pidi männä bohatojlla kazakojlla kabalah libo èliä gruabinnalla. Tsarskojt voevodat tabualtih biègloloja i kiänyteltih hejdä pomeščikkojlla. Äjja vihua keräydyj golìt'balla moskovskoloja pomeščikkoja vastah. Golìt'ban nosti vosstanièh kazakka Stepan Timofeevič Razin.
Razin i hänen bor'ba bojaroja i pomeščikkoja vastah. Yksi ulgomualane sih ajgah oli Moskovan gosudarstvassa i hän kir'jutti Razinasta näjn: "Hänen nägö on veličestvennoj, suurivojmajne, runga čoma – blagorodnoj, rožah kaččoen gordoj, korgiè kazvone, roža ruven panoma. Hän maltoj vnušajja varavon i suvajčennan."
Stepan keräj ičen ymbärillä äjjan golìt'bua. Händä valittih atamanaksi, tojzin sanoen glavnojksi načal'nikaksi. Razinan ymbärillä keräydyj äjja kazakkoja i tojziè ihmiziè, kudamat oldih vihaudunuot tsuarin voevodoja i pomeš'ikkoja vastah.
Keviällä 1670 vuodena, 7 tuhandizen rahvas joukon kera Razin mäni Tsaritsìnan piällä Volgalla (nyt Stalingrad) i otti sen. Tässä hänen puolella sijrdyj i tsuarin vojska – strel'tsat. Sen jalgeh Razin lähti Astrahanih i otti sen kahten osada päjvän jalgeh. Bohattoja kuptsiè, bojaroja, tsuarin načal'nikkoja kazakat perrettih. Astrahanin voevodan Razin lykkäj kolokol'njasta. Astrahanissa hyö kazakojsta azetettih omat praviteljat.
Astrahanissa suavun voennojn snarjaženièn kera Razin èjstyj yläh Volgua myöte. Hän otti linnoja, raspruaviuduj tsarskolojn voevodièn i prikaznolojn kera. Razinan työnnetyt, mändih krest'juanojn luoksi i kučuttih hejdä vosstavšolojn joukkoh.
Razinan kučunnasta krest'juanat nostih vosstanièlojh, tapettih omiè pomeščikkoja, poltettih usadjboja, matkattih täyzinä otrjuadojna, štobì yhtyö Razinan vojskah. Povolž'en rahvas, – čuvašit, tatarat, mordvat, marijtsat – vìstupajttih yhtessä venjalazièn krest'juanojn kera. Èj hejllä mešajnut ni se, čto hyö paistih eri kièlillä. Viha tsuariè i pomeščikkoja vastah yhdisti hejdä yhteksi pereheksi.
Krest'juanojn dvišenièn razgrominda i Razinan kazninda. Tsuari i pomeščikat kerättih vojska i polkat palkattulojsta ulgomualazista saldatojsta i työnnettih hejtä Razinua vastah. Jugiè oli Razinalla vojttua nämä hyvin vooružonnojt väet. Simbirskan alla hän pidi hejjan kera bojun. Razin oli ruanittu. Hänen armiè perretty. Piènen otrjuadan kera Razinalla puuttuj paeta Donalla. Bohatat kazakat Donalla tavattih Razinua i annettih tsuarilla. Tsuari suudi Razinua: "Kazniè händä pahimmalla surmalla."
|
| Stepan Timofeevič Razinan kazninda. |
Vuodena 1671 Stepan Razin oli kaznittu Moskovassa.
Žiälimättä raspravljajččiuduj tsuari Aleksej i vosstavšolojn krest'juanojn kera. Tuhannet vosstavšojt krest'juanat oldih lejkotut, lyövyt kunutalla, riputetut viselitsojh. Povstančeskoj krest'juanoen dviženiè oli razgromittu. Razinan vosstanièn ajgana, nijn kujn Bolotnikovan vosstanièn ajgana krest'juanojlla èj ollut mojsta nadežnojda sojuznièkkua, kujn rabočoj klassa. Èj ollut ni vosstanièn ojgièda èllendämistä: poltua i razorjajja pomeščikkoja hyö maltettih, no mittymät uuvet porjadkat pidäy stroiè, kunne päjn vijja dièlo, – - tädä hyö èj èllennetty.
Tässä oli hejjan sluabosti.
|
| XVII vuozisadalla Siberissa venjalazièn stroittu Jakutskoj krièposti. |
Siberin rahvahan ugneteniè. Kajkkiè Siberiè myöte oli stroittu pièniè puuhiziè krièpostiloja. Nijssä istuttih voevodat vojskièn kera. Krièpostilojsta voevodat käydih jasakan keräykseh pajkallizelda rahvahalda. Voevodat pakotettih pajkalliziè èläiè kyndämäh krièpostiloen lähellä ollejda mualoja i kerätyllä lejvällä syötettih omiè otrjuadoja. Siberih vägeh sijrettih èlämäh i venjalaziè krest'juanoja, libo hejdä muaniteltih sinne èrilazilla l'gotilla.
Tämän pajkkakunnan knjazöja voevodat ostettih, čtobì hejjan avulla olis kebièmbi kiskuo tiälä alallah èläiä rahvasta. Ylen puaksuh voevodat myödih rahvasta rabojksi Keski Azièh. Voevodat työttih kazakkoja uuzièn rahvahièn zavojujčendah. Kazakka Habarov oman družinan kera vuodena 1661 tungeuduj Amur jovella suate. Omalla matkalla hän polti kajkki dorogalla olevat kylät, kudamièn rahvas èj tahtottu jiädä hänen kera; hyö paettih meččiè myöte.
Tsuarin voevodojn i vojskan kera matkattih russkojt kuptsat, papit, manuahat. Kuptsat juotettih vijnalla Siberin rahvasta i humalajzilda kiskottih počti ilmajn parahat mexat. Papit i manuahat otettih muat rahvahalda, stroittih kirikkölöja, monastìriloja, vägeh ristittih rahvasta i käskièttih andamah hejllä podarkoja.
Tsarskojn pravitel'stvan vlasti tuli jugiènä igana Siberin vojtettuloen rahvahièn piällä. Äjjan kerdua rahvas nostih vosstanièh, tapettih nasil'nikkoja, poltettih krièpostiloja i linnoja. No voevodat i kuptsat uuvestah kerättih uuziè voennoloja vägiè i žiälimättä raspravljajččiuvuttih vosstavšolojn kera.
Promìšlennosti i torgovlja. Zavodoja i fabrikkoja Rossièssa XVII vuozisadan lopussa oli ylen vähä. Ne vasta ruvettih stroiudumah Rossièssa. Aleksej tsuarin ajgana suureni i vojmistuj pušečnoj dvora (zavoda), missä muasterit valettih puuškoja i kirikköh nähte kelloja. Kaširassa i Tulassa ruattih rauda i oruža zavodat, oldih piènet masterskojt i rudnikat, kudamissa ruattih remeslennièkat muasterit i krepostnojt krest'juanat. Muasteriloja-spetsialistoja tuodih rajan tojzelda puolelda. Metallurgičeskolojssa zavodojssa piènièn domnoen, missä valettih rudua, vazara i palgehet pandih käymäh veen väellä. Vezi valuj kuurnua myöte i, kujn vezi melličällä punoj ratasta. Rattahah oli yhtistetty mehanizmat, kudamat puhuttih palgehiè i nostettih i laskièttih alah vazarua.
Kajkki zavodojn huonukset oldih puuhizet. Pajči pušečnojda zavodua, Moskovassa oli vajn yksi kivine fuabrika - manufaktura, missä krepostnojt kudojat käzillä kuvottih sijtsua tsuarin dvorah nähte.
|
| Zavoda, kudamassa vezi käyttäy palgehiè i puuhista vazarua. |
Oldih vièlä potašnojt zavodat Povolž'essa i suolankejtto zavodat Poh'jazessa i Uralilla.
Ukrainan yhdistämine Rossièh i Siberin ottamine äjjallä kazvatti Rossièn torguo. Torgu matkaj kajkessa gosudarstvassa. Kezällä tavaroja pitkillä matkojlla veettih jogiloja myöte baržojlla, a talvella regilöjllä.
Kymmenet anglijskojt i gollandskojt korablit tuodih omiè ulgomualaziè tavaroja tänne i otettih Rossièsta Arhangel'skan kaute meččiä, mehoja, nahkua, potaššiè, tervua, juviä, vahua, mettä, mähändiä. Joga vuozi Rossija vej rajan tuakse tavarua ènämbäh kujn 16 millionah kulda rubljah. Gollantsat i angličanat starajččiuvuttih pidiä kajkki Rossièn torgovlja omissa käzissä. Čtobì puolistua oma samostojatel'noj torgovlja, Rossièlla pidi olla oma meriflota i paremmat meri portat, mi kujn kajkeksi talviè kyl'mävä Arhangel'sk. Mojzet portat oldih Mustalla i Baltijskojlla merellä, no Musta meri oli sih ajgah krìmskolojn tatarojn i turkojn käzissä, a Baltijskojn meren rannikkoja vladejttih švedat.
Gosudarstvan utsravleniè. Rossièssa kajkilla dièlojlla upravljajčči tsuari – samoderžavnoj povelitelja. Hän èli Moskovassa, Kremljassa. Tsuarilla oldih sovetnikat – bojarat, kudamiè hän aiga aija peräh keräzi soviètalla. Bojaroin sovièttua tsuarin luona kučuttih bojarskojksi duumaksi. Kajkki kyzymykset tsuari rešaičči iče, omua mièldä myöte, no ylen važnolojlla dièlolojlla hän sobi bojarojn kera.
|
| Palkallizet inostrannojt saldatat Rossièssa oružojn – mušketojn kera käzissä. |
Tsuari upravljaičči gosudarstvalla omièn kantseljarièloen kaute, kudamiè kučuttih prikazojksi.
Prikazoen načal'nikkojna oldih tsuarin naznuačitut bojarat. Prikazoja oli ènämbi 50, i ruattih hyö ilman porjadkua. Prikazojssa istuttih dièkat i dièkojn abunièkat. Hyö kir'jutettih bumuagoja i prijmittih prošenièloja. No dièkkoen i hejjan abunièkkoen luoksi èj suanut tulla ilmajn vzjatkua. Jogajne prossija kandoj hejllä podarkoja: ken kalua, ken viihten kringeliè, ken sorzan.
Gosudarstva oli juattu moneksi suureksi uezdaksi. Uezdoja upravljajttih voevodat. Voevodoja naznačajttih bojarojsta i dvorjanojsta. Hyö nijn kujn i prikaznojt Moskovassa vägeh otettih vzjatkoja.
Pajči alallista vojskua – strel'tsoja i ratnoloja ihmiziè, tsuari Aleksej luadi palkallizet vojskat hyvin vooružonnolojsta inostrantsojsta. No sen mojziè vojskoja oli ylen vähä.
Bojarskoj duuma i prikazat ruattih ylen pahojn. Kajkki gosudarstvan upravleniè tarvičči rešitel'nojda muuttumista.
Moskovassa jiäviyvyttih èrähät opastunuot ihmizet pomeščikojsta, kudamat käydih rajan tagana. Hyö èlettih muga, kujn èlettih bohatat rahvas luodehessa Evropassa, hyvin tièttih ulgomualazet kièlet i suvajttih lugiè naučnoloja knijgoja. Tämmöziè ihmiziè oli èj äjja. Hejjan yhtevyksih ulgomualazièn kera, bojarat i tsuarin činovnikat kačottih viärällä sil'mällä.
Vajn tsuariè i hänen lähiziè bojaroja lečittih ulgomualazet lekarit — douhturit. Russkoloja douhturiloja sillojn èj ollut. Rahvas käydih leččiydymäh tièdojnikojn luona. Hyö lečittih molitvojlla, šopotuksilla, veellä, tabakan savulla, juotettih èrilajzilla nastojkojlla, kudamista vojmattomat ènämmikseh kuoltih, kujn parannuttih.
Teatroja sih ajgah èj ollut. Vajn Aleksej tsuarilla oli luaittu ènzimäne teatra, kudamassa spektakljua pièttih kogo päjvän. A illalla tsuari astuj kylyh pezemäh "riähkiè", siksi kujn ènnen lugièttih spektakljan kačondua riähkäksi.
Papit opastettih rahvasta kuundelemah tsuariè, bojaroja, pomeščikkoja. "Kajkki vlasti on jumalasta, — sanottih papit, – jumala tirpi i tejllä käski".
Ken èj priznajnut kirikön učenièda ili lugi kièllettyja knijgoja, sidä poltettih èlävänä tulirobivossa.
Nravat i obìčajt. Bojarat i kuptsat pièttih suuriè pardoja i pitkiè kaftanoja. Bojarojn, dvorjanojn i bohatojn kuptsièn najzet pejtettih rožiè puaksulla verkolla. Hejllä kièllettih vastavumasta i pagizemasta vièrahièn mièhièn kera. Prostoj rahvas èj čotajččiudunut nämièn ugnetateljojn nravojn kera. Linnan remeslennikojlla i krepostnolojlla krest'juanojlla najne oli svobodnojmbi.
Tsuari i pomeščikat kirikön i pappilojn avulla pièttih Rossièn rahvahiè pimityksessä i nevežestvassa. Hyö juotettih hejdä vijnalla kabakojssa čtobì kebièmbi olis pimittiä hejjan piät kièlahuksella.
Rossija nuždajččiuduj ser'joznolojsta preobrazovanièlojsta. Muuten hän olis vojnut jiädä èj-kul'turnojksi i jalellä jiännyöksi muaksi. Tsuariksi-preobrazovateljaksi tuli Petr I, kudama luitti Rossièn pomeščikojn i kuptsojn gosudarstvan.
|
| Petr I (1672-1725) |
Vuodena 1696 Petr zavodi vojnan turtsièn kera, čtobì luadiè doroga Mustalla merellä. Hän stroi Donalla flotan 29 korablista i, ulgomualazilla opastetun vojskan kera, napadi turetskojn Azovan krièpostin piällä i otti sen. Tämän vojnan ajgana Petr vièlä ènämmällä rubej uskomah väl'tämättömyydeh, čto pidäy uuvelleh azettua muassa kajkki èlämä i opastuo evropejdojlda voennojn i morskojn dièlon tehnikkah.
Petr lähti rajan tuakse. Luodejzessa Evropassa sillä ajgua èdumajzina mualojna oldih Gollandiè i Angliè. Gollandièssa hän kirvehen kera kiässä ruadoj korabli verfilöjllä. Anglièssa hän ylen hyvin tunnusti karabel'nojn dièlon. Lähellä kahta vuotta oli Petr I rajan tagane i moneh dièloh astuj. Rossièssa algoj strel'tsojn vosstaniè, kudamat oldih nevol'nojt uuzilla Petran azetetujlla porjadkojlla, i trièbujttih kiändymistä vanhah èlokseh. Tämä oli reaktsionnoj vosstaniè. Petr tuli rajan tagane päj pojs i iče rukovodi Rossièda tuakse vedävièn vosstavšolojn strel'tsoen raspruavalla. Strel'tsojn polkat oldih rasformirujtut.
Vojnan algu švedoen kera. Vuodena 1700 Petr I zavodi vojnan švedojn kera Baltijskojn meren rannikosta. Švedojlla oli paras armiè muailmassa i hyvä flotta. Švedskojna korolina sih ajgah oli Karl XII. Karl iski Petran vojskih, kudamat osaždajttih švedskojda Narvan krièpostiè i murendi hejdä loppuh sah, otti kajken artillerièn i äjjan plennoloja.
Petr yksikaj èj varaudunut. Hän käski hejttiä kellot kirikkölöjstä i valua ne puuškiksi. Istutti 250 nuorda mièstä opastumah kir'jah i matematikan algu tièdolojh, čtobì luadiè hejstä artilleristoja i muasteriloja. Krepostnolojsta krest'juanojsta oli kerätty uuzi vojska i opastettu voennojh dièloh. Vojskan pidämizeksi pidi olla suuret dengat – Petr pani nalogan kajkilla kylylöjllä, melličöjllä postojalolojlla dvorilla, daže duubahizilla ruuhilla, suolan hinnan nosti kahta kerdua suuremmaksi. Krest'juanojn pagiènnasta pomeščikojlda Petr azetti kovemmat nakazanièt. Hän käski hävittiä kajkki Donan ylä juoksujlla bièglolojsta krest'juanojsta olijat kylät. Baškirojlda otettih ylen äjja heboloja kavalerièda varte.
Vuodena 1703 Petr otti švedojlda suohizen Neva joven suun, stroi tänne krièpostin i linnan Peterburgan (nyt Leningrad), kudama hänen ajgana lièni gosudarstvan stolitsaksi Krièpostiè i linnua stroimah Petr ajoj kajkelda Rossièlda ylen äjjan krepostnoloja krest'juanoja. Tuhannet hejstä tiällä kuoltih nälgäh i boleznilojsta. Nämih vajvojh rahvas vastattih vosstanièlojlla.
Rahvahièn vosstanièt. Petr I ajgah nostih vosstanièh baškirat, volnujččiuvuttih kalmìkat. Vuodena 1707 nouzi kazakkoen i krest'juanojn vosstaniè Donalla. Tämän vosstanièn piälikkönä oli kazakka Kondratij Afanas'evič Bulavin. Vosstavšojt otettih moniè linnoja. Petr työndi Bulavinua vastah täyven armièn. Täh ajgah bohatat kazakat luaittih zagovora i napadittih hutoran piällä, missä èli Bulavin. Atamana puolistauduj jalgimäzeh bul'kah suate. Bulavin èj tahtonut andauduo vragoen käzih, i jalgimäzen bul'kan laski iččeh.
|
| Bulavinan jalgimäzet minutat. |
Kaksi vuotta torattih vosstavšojt Petr I vojskièn kera. Donalla krest'juanojn vosstavšojt kylät oldih poltetut. Počti kajkkiè kiini suaduloja povstantsoja kaznittih. Äjja tuhatta biègloloja kiännytettih pomeščikojlla jarilleh.
Bulavinan poraženièn pričinat oldih ne se samat, kujn i èdellizillä gi krest'juanojn i kazakojn vosstanièlojlla.
Tukahtuttaen rahvahan vosstanièt, Petr yhtisti kajkki väet bor'bah švedoja vastah.
Švedskojt vojskat oldih perretyt. Karl XII i Mazepa paettih Turtsièh. Karl ubedi turkat algamah vojnan Rossièn kera. Zavodiuduj uuzi vojna Turtsièn kera.
Petr I azetti turkalaziè vastah 40 tuhandizen armièn. A turkat kerättih vojska vijttä kerdua suurembi. Prut jovella Petran vojskat oldih ymbäröjtyt. Turkièn kera pidi luadiè èj vìgodnoj mira i andua jarilleh Azovan krièposti.
Tämän neudačan jalgeh Turkièn kera Petr tahtoj loppuh sah lyyvä švedat i lopullizesti kijnnittiä Rossièn tuakse Baltijskojn meren rannat. Hän väellä otti švedojlda Rigan, Revelin, stroi vägevän flotan. Merellä oli meri boju, kudamassa oli murennettu švedskoj flotta.
Vojna švedoen kera jatkuj vijkon, 21 vuotta. Loppuen lopuksi švedat podpišittih mira, kudaman mugah sijrryttih Rossièlla Rižskojn i Finskojn lahtièn rannikkoen muat.
Petr I bor'ba Kaspijskojn meren rannikosta. Petr I rešši luittauduo Kaspijskojn meren rannojlla, kudaman kauti mändih dorogat kojlizeh – Keski Azièh, Indièh i Iranah.
Petr keräj 80 tuhatta hengizen armièn i vej sen pohodah Astrahanista Iranin vladenièlojlla. Petr jo ènnen päjn sobi gruzinskolojn knjazöjn kera, kudamat oldih Iranan vluastin alla i armenièlazièn kuptsièn kera, kudamièn pidi händä auttua vojnassa šahan — Iranin praviteljan kera.
Ènzimäne voennoj stolknoveniè oli Dagastanan mualojlla. Tämän muan rahvas annettih Petralla upornojda vastustusta. Petralla pidi lähtiè jarilleh Astrahanih.
No pajči pehotnojda armièda Petr työnzi meri vojskan. Nämä vojskat nostih Kaspijskojn meren rannojlla olevih linnojh i otettih net. Petr otti omih käzih Derbentan i Bakun linnat.
Azerbajdžanan linnojssa, kudamat jo kuuluttih Petr I:llä, èlettih sillojn rahvahat, kudamat oldih iranalazièn tsuarilojn pokoritut jo 200-300 vuotta ènnen Petr I pohodoja. Azerbajdžanalazet kogo ajga pièttih bor'bua iranalazièn zavoevatelojn kera i oman nezavisimostin puolesta i hejjan ahdistamiziè vastah. Siksi Azerbajdžanan rahvas èj andanut Petran vojskilla suurda vastustusta. Petr I saj luaituksi oman himon. Baltijskojn meren rannikot oldih Rossièn käzissä. Rossija läheni Evropua. Petr vej väzymättömiä bor'bua Rossièn jalellä jiändiä vastah i azetteli sen porjadkoja evropejskojh luaduh.
Petr jagoj kajken Rossièn 3 gubernièh. Gubernièn piäliköksi hän azetti gubernatoran, kudama pruavi kajkkiè krajua, pidi huolda armièn i dengan kerävöstä.
Čtobì luittua dvorjanojn vägiè i vlastiè, Petr andoj hejllä pomestièt hejjan täyvellizeh izännöjčendäh. Vuodena 1721, sen jalgeh, kujn švedat oldih vojtetut, Petr otti ičellä imperatoran titulan. Tästä ajjasta Rossija rubej nimittäydymäh Rossijskojksi imperièksi.
Reformat hozjajvtvassa. Gosudarstvan dohodojn suurendamizeksi Petr azetti podušnojn makson, pani maksamah sida kajkkiè miès polviziè krest'juanojda piènestä suureh sah. Petran ajgana oldih luaitut manufakturat (fuabrikat). Nijssä käziverstakojlla ruattih rabočojt-krepostnojt. Kuptsilla annettih dengua uuzièn manufakturojn stroindah. Anglièssa sih ajgah manufakturojssa ruadoj äjja jo vällällä oleviè palkattulojda ruadaiè. A Petr, čtobì obezpeččiè kuptsat ruadailla, kir'jutteli zavodojlla ynnälliziè kyliè krepostnoloja krest'juanojda. Petran ajgana oli jo ènemmän 200 manufakturua. Tulassa äjjallä levittih oruuža zavodat. Uralalla kazvettih uuvet raudazavodat, sukonnojt manufakturat.
Kuptsat i zavodojn izännät (zavodčikat) terväh bohatuttih. Petr andoj kuptsilla linnojssa iččenäzen upravlenièn.
Proavešeniè. Suurda huolda pidi Petr obrazovanièsta, tahtoen opastua, daže vägehgi. Dvorjanskojda nuorizuo Petr työnzi rajan tuaksi opastumah korablin stroinda dièloh i ulgomualazih kièlih. Oldih avatut školat missä opastettih meri dièloh, inženernojh iskusstvah, meditsinah i tojzilla naukojlla. Školissa učiteljojna oldih angličanat, gollandilazet, švedat, nemtsat i tojzet ulgomualazet, kudamiè Petr kuččuj Rossièh sluužbah.
Petr andoj prikazan kajkilla gubernièlojlla, čtobì avattas tsifirnojt školat, missä dvorjanskolojn lapsièn pidi objazatel'no opastuo kir'jah – lugemizeh i kir'juttamizeh, arifmetikkah i geometrièh. Kir'jah maltamattomilla dvorjanoilla Petr kièldeli daže najmizen.
Petr zavodi evropejskojh luaduh ènzimäzen Rossièssa gaziètan "Vedomostit" i luadi sillä prostojmmaksi russkojn azbukan. Ènnen Petrua uuven vuuven algu laskettih 1 päjvästä sentjabrja kuuda. Petr käski vuuven laskun lugiè muga, kuin se oli rajan tagane, 1 päivästä janvarja kuuda.
Uuzi kalendari oli azetettu 1 päivästä janvarja kuuda vuodena 1700 uuven vuozièn isčislenièn mugah, kudamua myöte laskemma i nyt.
|
| Petr I ajgazen šulku manufakturan syväinägö. |
Petr käski dvorjanojlla lejkata parrat, panna piäh parikat i lyhyöt kamzolat, mittymiè pièttih Luodejzessa Evropassa. Pitkät sovat i parrat Petr razrešši pidiä vajn pappilojlla i krest'juanojlla.
Petr käski luadiè približonnolojn kodilojssa večeroja evroppalazièn tantsoen i igroen kera, nijn kučuttujda ansambleja.
Petran ajgah Rossija äjjallä sijrdyj èdeh päjn, no jai muaksi, missä kajkki pyzyi tsuarin projzvolalla i krepostnojlla ugnetenièlla. Russkojn imperièn vägeyvyndä Petr I ajgana oli suadu sadojn tuhanzièn ruadaièn kuolennalla, rahvahan köyhtymizen čottah. Petr I luadi ylen äjjan pomeščikojn i kuptsojn gosudarstvan luomizeksi i lujttamizeksi.
|
| Imperatritsa Elizaveta Petrovna, ymbäri keräydynyön svitan kera, astuu guljajmah. |
Hejjan tsarstvujčennan ajgah oli èrähiè vojniè Turtsièn, Švetsièn i mujen gosudarstvojn kera. Uuzista suadulojsta mualojsta dvorjanat suadih uuziè pomestièloja krest'juanojn kera.
Peterburgassa dvorjanat stroittih ičellä ylen hyviè dvortsiè, pièttih nijssä suuriè pruazdnikkoja i bualuja. Imperatorskoj dvora i Rossièn znat' nyt kajkessa podražajttih frantsuzkolojlla korolilojlla i hejjan pridvornolojlla.
Dvorjanat opastuttih pagizemah frantsuzskojh kièleh. Mièhet suoriuvuttih barhatnolojh frantsuzskolojh kamzolojh. Hejjan jallojssa oldih šulkuzet sukat. Korgiè kandazet bašmakat oldih kaunistetut dragotsennolojlla prjažkojlla, piässä oli kudrine, pudrittu parikka. Najzet oldih suoritetut kallehih ylen hiènojh šulku- i kruževo pluattjojh. Piälöjssä hyö pièttih frantsuzskoloja pričudlivoloja pričeskoja.
Frantatut dvorjanat pudrittulojssa parikojssa iče èj maltettu, èj ni tahtottu ruadua. No zavodan ruadolojh näh, dvortsièn stroindah näh dvorjanojlla pidi olla učonolojda i spetsialistojda. Hejdä kučuttih rajan tagana päjn, mi tuli maksamah ylen kalleheh.
Vièlä Petr I tahtoj luadiè naukojn akademièn, kudama i oli avattu hänen kuolenda vuodena. Kajkki akademikat oldih ulgomualazet. Akademiè opasti i studentojda. No dvorjanat èj tahtottu opastuo, a krest'juanoja Akademièh èj laskièttu. M. V. Lomonosov. Ènzimäzenä russkojna učonojna oli èj dvorjanina, a krest'juana Denisovkan kylästä (lähillä Arhangel'skan linnua) - Mihail Vasil'evič Lomonosov. Lojttozesta poh'jazesta hän piäzi Moskovah i rubej käymäh školah, sanouduen dvorjaninan pojjaksi, muuten händä èj olis otettu školah. Èläen puoli nällässä, Lomonosov väzymättömän ruavon vuoh vijessä vuuvessa mäni kaheksan vuuven opastus kursan. Sposobnojda nuorda pojgua työttih jatkamah opastusta rajan tuaksi kazennoih čottah. Tulduhuo pojs rajan tagana päjn Lomonosov oli naznuačittu Akademièn členaksi.
Lomonosov oli vìdajušoj učonoj fizikassa, himièssa i mujssa naukojssa. Hän luadi äjjan suuriè naučnoloja otkrìtièloja. Lomonosov pani allun russkojlla naukalla i ènzimäzenä kir'jutti literaturnoloja proizvedenièloja puhtahalla russkojlla kièlellä, puhtastaen sidä vanhustunuolojsta slavjanskolojsta sanojsta.
Lomonosovan predloženièlla 1755 vuodena Moskovassa oli avattu ènzimäne universitetta. Universitetskojlla pihalla vièlä nyt gi sejzou pamjatnikka V. M. Lomonosovalla. Lomonosov kuoli 1765 vuodena Ekaterina II tsarstvujčennan aigana.
|
| Ènzimäne venjalane učenoj, akademikka M. V. Lomonosov (1711-1765 v.v.) |
Imperatritsa Ekaterina II. Vuodena 1762 dvorjanat istutettih russkojlla prestolalla Ekaterina II, tappaen hänen avulla hänen ukon Petran III.
Ekaterina II ajgah vièlä ènämmällä oldih suurennettu dvorjanojn pravat. Ekaterina II jagoj dvorjanojlla ènämmän millionua krest'juanua. Čtobì imejja varat roskošnojh èlokseh nähte, dvorjanat ruvettih ènämmällä ahtistamah krest'juanoja.
Baršina kazvoj muga, čto krest'juanojn pidi kogo ajga ruadua pomeščikalla. Kajkkiè ruattih krest'juanat pomeščikalla – hyö oldih muan ruadajana, i seppinä, i kejttäinä i lakejna, i meččänikköjnä, daže artistojna. Krest'juanalla omua ruaduo varte jiädih vajn pruazdnikat i yöt. Ekaterina II ajgana obroka kazvoj počti vijttä kerdua suuremmaksi.
Dvorjanat torgujttih krest'juanojlla. Najzesta maksettih 20-30 rubljua, kir'janikasta libo remeslennikasta 100-200 rubljua. Piènen lapsen saj ostua 10-20 kopejkalla. Kojriè pomeščikat pièttih kallehembina.
Pomeščikat kajkella tavalla izdevajččiuvuttih krest'juanojn piällä. Pomeščitsa Saltìčiha iče löj omiè krepostnoloja kuolendah sah, polti kipjatkalla, polti tukkiè tulella. Hän tappoj ènemmän 100 hengiè.
Tämä užasnoj položeniè ajoj krest'juanoja vosstanièh.
Vuodena 1773 kazatskoj köyhälistö nouzi omiè ahtistaiè vastah.
Vosstanièn piässä oli Donskoj kazakka Emel'jan Ivanovič Pugačev, vägevä, mièlevä i mièhekäs miès.
|
| Emel'jan Ivanovič Pugačev. |
Kazakat otettih omih käzih moniè krièpostiloja i osadittih Orenburga.
Pugačevah yhtyttih ural'skolojn zavodojn krepostnojt rabočojt. Krest'juanat, kudamat oldih zavodojh kinnitetyt proklinajttih katoržnojda zavodan ruaduo. Vièlä Ekaterina II tsarstvujčennan alussa 200 tuhannesta zavodan krest'janstvasta učastvujčči vosstanièssa lähes 50 tuhatta. Rabočojt mièlellä mändih Pugačevan armièh. Hyö annettih hänen vojskalla oružièda, puuškiè i juadroja. Zavodskolojsta rabočolojsta kazvettih pugačevskojn vojskan otrjuadojn piäliköt – Hlopuša i Beloborodov.
Sillojn ze vosstanièh yhtyttih baškirat. Dvorjanat kiskottih mualoja baškirojlda i stroittih tänne rauda zavodoja. Kiskotut baškirat èj yhten kerran nostettu vosstanièlojda. Vosstanièt oldih duavitut. Vajn yhtessä 1740 vuuvessa oli muakattu i juattu dvorjanojlla käzih 30 tuhatta vostavšolojda baškiroja. 400 hejjan kyliä oli kiskottu, razorittu i poltettu. No baškirat èj andauvuttu. 15 vuuven jalgeh oman voždjan Batìršan ollessa piä mièhenä baškirat torattih kaksi vuotta tsarskolojda vojskiè vastah. Uuvestah hyö oldih duavitut. Batìrša oli otettu plenah i tapettu tyrmässä Peterburgassa.
Nyt uuvestah nostih baškirat i yhtyttih oman konnojn armièn kera Pugačevan vojskah. Yksi heijän rukovoditeloista oli Salavat Julaev. Tämä oli rohkiè nuori povstantsa, kudama äjjan auttoj omalla vojskalla Pugačevalla.
Täh ajgah Povolož'essa nostih vosstanièh krepostnojt krest'juanat venjalazet tatarat čuvašat, mordvat, mariitsat. Pugačev nimitti iččiè imperatoraksi Petr III. Hän sanoi, čto dvorjanojlla i hänen mučojlla zlodejkalla Ekaterina II, èj anduanut händä tappua i hän piäzi èloh. Petr III nimessä Pugačev kir'jutti käskyja i työndeli kajkkiè muada myöte manifestoja, kuččuen nijssä dvorjanojn hävittämizeh, sanoen, čto hän piästäy krest'juanat pomeščikojn vlastista, saldatskolojsta keräyksistä, podattilojsta.
Kaikki Povolž'e i Ural, a muga ze i oza Siberiè oldih vosstanièssa. Pomeščikojn imenièloja gromittih, bojarskojt lejbä varat veettih Pugačevan armièh. Krest'juanat otettih pomeščikojn mualojda. Pugačev oman vojskan kera lähestyj Kazanin luoksi i otti sen.
|
| Pugačev suudiu pomeščikkoja. V.G. Perovan kartina. |
Ekaterina II vojskat terväh zavodittih ahtistua Pugačevan armièda. Pugačevalla pidi myöstyö suveh Volgua myöte alah. Hänen matkalla olijat povolžskojt linnat andauvuttih Pugačevalla bojutta. No luittauduo nijssä hän èj vojnut.
Krest'janskojn vojnan duavinda. Avgusta kuussa 1774 vuodena Pugačev läheni Tsaritinah suate (nyt Stalingrad). Èrähièn tora päjvièn jalgeh tsarskojn voiskièn otrjuadan kera Pugačev saj poraženièn i juoksi oman jiänyön vojskan kera steppih. Tässä hänen predateljat bohatojsta kazakojsta annettih händä tsuarin vlastilojlla.
Pugačevua pandih čièppilöjh i suuressa puuhizessa kliètkassa veettih Moskovah. Janvarjan 10 päjvänä 1775 vuodena Bolotnojlla plošadilla palačat kaznittih krest'janskojn vojnan otvažnoj rukovoditelja – Emel'jan Ivanovič Pugačev.
Salavat Julaevalla revitettih nenä huogamet i oččah palavalla rauvalla kir'jutettih – "vora i ubijtsa". Tämän jalgeh händä vièdih Baškirièh, i lyödih kunutalla kajkissa kylissä, missä hän rukovodi vosstanièda. Pedvuamizet oldih tirpamattomat i Salavat luadi ičellä surman.
Krest'juanat rohkièh kestävästi torattih, no duavitut pimevyöllä hyö èj tiètty selgièsti, midä pidäy suada. Levitetyt, hyö èj vojdu luadiè lujua organizatsièda i kestäviä armièda bor'bah nähte. Rabočojda klassua, kudama vojs vijja bor'bah ičen jallessä krest'juanoja i ugnetjonnolojda rahvahiè, sillojn vièlä èj ollut. Èj ollut vièlä sojuzua rabočojn klassan i krest'janstvan välillä. Vot mintäh krest'juanat i ugnetjonnojt rahvahat oldih vojtetut.
Krìmassa jiäviyvyttih russkojt pomeščikat. Hyö kiskottih krìmskolojlda krest'juanojlda parahat muat. Massa tatara-krest'juanoja pagej Turtsièh. Pagolazièn krest'juanoin muat otettih russkoit dvorjanat ičellä. Mustalla merellä Ekaterina II luadi krièpostin - Sevastopolin, missä stroiuvuttih voennojt korablit.
Vojnassa turkoen kera sluaviuduj znamenitoj russkoj polkovodtsa Aleksandr Vasil'evič Suvorov.
Hän algoj voennojn služban prostojsta saldatasta. Suvorov vej surovojda èlajgua: söj saldatskojda syömistä, zakaljajčči iččiè, magaj hejnillä. 25 tuhandizen vojskan kera Suvorov murendi 100 tuhandizen turkièn armièn.
Yhteh ajgah Krìman ottamizen kera, oli lopullizesti yhtistetty Rossièh kajkki vazemman rannikon ukraina. Getmanstva Ukrainalla oli hävitetty. Zaporožskojh Sečah oli tuodu russkojt vojskat i Seča oli levitetty kajkeksi ijaksi. Sen muat otettih tsarskojt generualat. Oza zaporožtsoja sijrrettih Kubanilla (Poh'jane Kavkaza), oza hejstä lähtièttih Turtsièh, a köyhiè kazakkoja i krest'juanoja zastuavittih ruadamah kujn krepostnoloja. Ekaterina II tazojtti ukrainskoloja staršinoja pravojssa russkolojn dvorjanojn kera.
Pol'šan jago. XVIII vuozisadalla Pol'ša ylen äjjallä tuli väettömäksi. Pol'šan praviteljojna oldih suuret pomeščikat - panat, kudamat ajna vihajltih keskenäh. Koroljan vlasti oli väetön. Konza nostih vosstanièh Pol'šassa èläjat ukrainskojt krest'juanat, nijn vajn russkolojn vojskièn avulla panat kiännytettih oma vlasti krest'juanojn piällä.
Ekaterina II ajgah oldih otetut i pol'skojt muat. Ekaterina i sobi susièda gosudarstvojn – Avstrièn i Prussièn kera. Hyö otettih ozan muada Pol'šalda i juattih se keskenäh. Rossièn vlastin alla sijryttih vanhan ajgazet belorusskojt i ukrainskojt muat, kudamat oldih Dnepr joven ojgièlla rannalla.
Vuodena 1794 Pol'šassa Kostjuškon rukovodstvalla oli poljakojn vosstaniè tsarskojda Rossièda vastah, iččenäzen Pol'šan vosstanovimizen puolesta. Ekaterina II työnzi händä vastah suuren vojskan Suvorovan kera piässä. Kostjuško oli vojtettu. Bojussa händä jugièsti ruanittih i otettih plenah, Ekaterina II otti Pol'šalda Litvan.
Tämän jalgeh Pol'ša pitkäksi ajgua hejtti olemasta iččenäzenä gosudarstvana.
Väellä ottamizet Kazahstanassa i lojttozessa Poh'jazessa. Kazahojlla — žijvatan pidäillä XVIII vuozisadalla oli kolme gosudarstvua: Pièni, Keskimäne i Suuri Ordat. Ordiè upravljajttih hanat i sultanat. Kazahskojt znatnojt kuptsat pièttih torguo Rossièn i Keski Azièn susièda gosudarstvojn — Kokandan i Buharan, i mugaze Kitajn kera. Kajkki nämä gosudarstvat tahtottih suada kazahoja oman vlastin alla.
No ylen kovah nastupajčči kazahojn piällä Rossija. Ekaterina II tsarstvujčennan ajgana oli otettu suuri oza piènestä Ordasta, kudama oli Rossièn rajalla. Tämän Ordan hanat predajttih omua rahvasta i autettih tsarskolojlla praviteljojlla ottua kazahojn mualojda.
Hanojda-predateljojda i kazahskojn rahvahan russkojn tsuarin alla alistamista vastah èj yhten kerran nostih vosstanièt.
Vuodena 1783 vosstavšojn kazahskojn rahvahan piässä sejzattuj rohkiè Sarìm Datov. 14 vuotta vej bor'bua kazahskoj rahvas vragoen kera, oman varuamattoman voždjan Sarìman rukovodstvalla, kudama lièni rahvahan gerojksi. Sarìm oli tapettu, vragojlla vosstaniè duavittu. Ekaterinan vojskat piästih kazahskoloen steppilöjn sydämeh, stroittih sièlä krièpostiloja. Tsarskojt generualat luitettih herrusta kajken Piènen Ordan piällä. XIX vuozisadan ènzimäzen puoliskon ajgana oli otettu kajkki Kazahstana.
XVIII vuozisadan lopulla Rossièn vlastin alla oldih alistetut Siberin poh'jazièn rahvahièn i jalgjmäzet muat. Tsuarin otrjuadat piästih Beringovan salmen kaute Amerikan poh'jazeh i azetettih Rossièn vlasti Aljaskan piällä. XIX vuozisadalla russkojt tsuarit myödih Aljaska ylen huogeheh Amerikan pravitel'stvalla, tièdämättä, čto Aljaskassa on äjja kuldua.
Ekaterina II tsarstvujčennan lopussa algoj lopulline Azerbajdžanan otto.
Tsuarin vlastin alla vajvistunuolojn, äjjaluguièn rahvahièn joukkojh lizäyvyttih uuvet: poljakat, krìmskojt tatarat, azerbajdžanskojt tjurkat, kazahat.
Revoljutsija terväh levizi kajkella mualla. Kajkissa linnojssa nostih remeslennikat, piènet torgovtsat, i sillojn vièlä vähä luguzet rabočojt. Krest'juanat kajkissa pajkojssa napadajttih dvorjanskolojn imenièlojn piällä, otettih barskoj mua i trièbujttih krepostnojn pravan täyttä hävittämistä. Monet dvorjanat paettih rajan tuaksi. Tugeuduen revoljutsionnojh rahvahah, buržuaziè otti vlastin omih käzih. Frantsièssa vojtti buržuaznoj revoljutsija.
Koroli Ljudvik XVI oppi paeta Frantsièsta. Ekaterina II käski omalla poslalla Parižassa andua korolilla russkoj pasporta, čtobì hän vojs tulla Rossièh. No matkalla koroli oli tavattu i ylen suuren hujgièn kera kiänytetty Parižah.
Krepostničeskojt gosudarstvat Avstrija i Prussija zavodittih vojna buržuazno-revoljutsionnojn Frantsièn kera, revoljutsièsta paennuolojn frantsuzskolojn dvorjanojn kannatuksella. Koroli tièzi kontrrevoljutsionnolojsta interventojn duumista i pejtoči hejllä auttoj.
Frantsièn revoljutsionnoj pravitel'stva organizujčči muan oboronan. Frantsièssa oli ilmojtettu respublika, a Ljudvik XVI oli kaznittu kujn rahvahan izmenikka.
Korolin kazninnan jalgeh Frantsièssa vlastih tuldih rovoljutsionerat –jakobintsat, melkoburžuaznojn demokratièn predstaviteljat (krest'juanat i remeslennikat). Hejjan voždina oldih Robesp'er i Marat, kudamua kučuttih "rahvahan druugaksi". Jakobintsojn ajgana krest'juanat oli lopullizesti piästetty krepostnojsta zavisimostista.
|
| Parižan vosstavšoj rahvas šturmujččou korolevskojda tyrmiä – Bastilièda. |
Pomeščikojlda mua oli otettu revoljutsionnojlla pravitel'stvalla i se möj sidä kajkilla ken tahtoj. Äjja pomeščikojn muada oli ostettu krest'juanojlla, no oza puuttuj i buržuazièn käzih.
No jakobintsat èj oldu posledovatel'nolojna revoljutsionerojna. Kujn melkoburžuaznojt demokratat, hyö sejzottih častnojn sobstvennostin puolesta mualla, fabrikojlla, zavodojlla. Hyö kièllettih rabočolojlla bastujja i vediä bor'bua kapitalistojda vastah.
Revoljutsionnoj rahvas nouzi puolistamah omua muada. Respublikanskoj armija pergi interventojn vojskat i ajoj ne Frantsièsta. Nyt Frantsièn vojskat torattih oman muan rajojn ulgo puolella i piästettih tojziè rahvahiè korolilojn i dvorjanojn — krepostnikojn vlastin alda.
Varaten buržuazno-demokratičeskojn Fantsièn vägeyvyndiä, vojmakas promìšlennoj mua Anglija zavodi sen kera vojnan.
Muan sydämessä i rajan tojzella puolella olijat kontrrevoljutsionerat kajkilla sredstvojlla borčujttih revoljutsièn kera. Hyö työnneltih tappaiè revoljutsièn voždièn luo i tapettih Marat. Jakobintsat sillojn ob"javittih rahvahan vragojlla žiälimätön terrora.
|
| Marat (1744-1793 v.v.) |
No terväh Frantsièn krupnojlla buržuazièlla uuvestah puuttuj ottua vlasti omih käzih. Jakobintsojn rukovoditeljat oldih kaznitut. Buržuaznojn Frantsièn voždaksi lièni generala Napoleon Bonapart.
Buržuaznoj revoljutsija piästi Frantsuzskojn rahvahan korolin i pomeščikojn vlastista, no azetti buržuazièn vlastin. Buržuazija vojtti sentäh, čto rabočoj klassa Fantsièssa oli väetön i èj organizujttu, a krest'juanat, kudamat piästih pomeščikojn vlastista buržuazièn avulla, kannatettih buržuazièda. Frantsièn revoljutsija hävitti pomeščikojn gnjotan, no luitti buržuazièn – kapitalistojn gnjotan.
Ekaterina II i Pavel I bor'ba buržuaznojn revoljutsijan kera. Ekaterina II varaj sidä, kujn èj syttys hänen imperièssa revoljutsija. Rossièssa jo oldih ihmizet, kudamat oldih myödämièlizet revoljutsièlla. Sen ajjan yksi kajkista opastunuzista èdumajzista ihmizistä dvorjanina Radiščev kir'jutti knijgan, nimen alla "Putešestviè Pijteristä Moskovah", kudamassa hän avonajzesti kir'jutti krepostnojda pravua i samoderžavièda vastah i oli myödämièline krest'juanojn vosstanièlojlla pomeščikkojda vastah. Ekaterina II työndi Radiščevan Siberih, a knijgan käski poltua.
|
| Radiščev A.N. (1749-1802 v.v.) |
Bor'bua Frantsièn i buržuaznojn revoljutsièn kera Ekaterina II pidi omana glavnojna zaduačana. Hän suurella himolla prijmi Rossièh dvorjanojda, kudamat paettih Frantsièsta i kajkilla Parižassa olijojlla russkolojlla käski Frantsièsta ajua pojs. Ekaterina II auttoj kajkilla gosudarstvojlla, kudamat vojujttih Frantsièda vastah. Hän andeli Avstrièlla dengua, andoj Prussièlla čuastin Pol'šan mualojsta, uskaldi hejllä avuksi työndiä russkolojda vojskiè i valmisti omua armièda pohodah. Vajn ruttoh tullut surma 1796 vuodena keskusti hänellä zavodiè vojna buržuaznojn Frantsièn kera. Ekaterina II kuolennan jalgeh tsuariksi lièni Hänen pojga Pavel I, kudama jatkoj bor'bua buržuaznojda revoljutsièda vastah. Hän salbaj kajkki častnojt tipografièt Rossièssa, kièldi frantsuzskolojn knijgojn luvennan i pagizemizen revoljutsièh nähte Frantsièssa.
Pavel I rubej vojujččemah Frantsièn kera i työndi händä vastah Suvorovan. Suvorov saj monda vojttuo. Odnuako sojuznikat – Avstrija i Prussija – èi autettu Suvorovalla. Russkoj armija jaj syömizettä. Pavel I kuččuj iäres Suvorovan vojskat i zaključči Frantsièn kera miran. Täh ajgah Napoleon Bonapart pidi Frantsièssa gosudarstvennojn perevorotan revoljutsièda vastah i iče lièni täyzivaldazeksi praviteljaksi. Pavel I, nägien, čto Napoleon borčujččou revoljutsièda vastah, mäni hänen kera sojuzah.
Paginat Napoleonan kera tuodih Rossièn i Anglièn välilöjn katkièndah. Anglièn sojuznikasta Pavel I muuttuj sen vragaksi. Dvorjanat oldih èj dovol'nojt sillä, čto Pavel rubej sojuzah Frantsièn kera i anglijskojn poslan avulla Pijterissä luaittih zagovora i tapettih Pavel.
Gruzièssa, kujn i sillojzessa Rossièssa, gospodstvujttih pomeščikat. Krest'juanat, selgiä ojendamatta, ruattih hejllä huomneksesta ildah suate. Èlettih krest'juanat kivistä luaitujssa sakljojssa, zemljakojssa. Suuremman ozan peldolojn i sadulojn urožajsta hejldä kiskottih hejjan herrat – pomeščikat. Gruzièn susièdahizièn gosudarstvojn (Turtsièn i Iranan) praviteljat luaittih opustošitel'noloja nabegoja bohatojn gruzinskolojn mualojn piällä i vièlä ènämmällä razorjajttih krest'juanojda.
Yhten napadenièn jalgeh, konza irantsat otettih plenah ènämmän 10 tuhatta gruzintsua, Gruzièn tsuari kiändyj avun puoleh Pavel I:llä. Gruzièn stolitsah, Tbilisih, oldih tuodu tsuarin vojskat; vuodena 1801 Gruzija lopullizesti yhtyj Rossièh. Iranskolojn tsuarilojn razorinda nabiègat Gruzièn piällä loppiuvuttih.
Gruzija lièni tsarskojn Rossièn vladenièksi. Suudolojh i tojzih učreždenièlojh istutettih russkolojda činovnikkoja. Hyö trièbujttih, čtobì kajkissa gruzièn učreždenièlojssa kyzyjat paistas vajn russkojlla kièlellä, kudamua gruzinskoj rahvas èj tièdänyt. Krepostnoj prava Gruzièssa jatkuj olemah. Žiälimättömästi ahtistetut gruzinskojt krest'juanat èj yhteh kerdah nostettih vosstanièlojda omiè pomeščikkojda i tsarskolojda činovnikkojda vastah, no gruzinskolojn knjazjojn i dvorjanojn avulla tsarskojt vojskat žiälejččemättä nijdä duavittih. Tugeuduen Gruzièn dvorjanojh – krepostnikkojh Aleksandr I lujasti luittuj Zakavkaz'essa.
Suomen i Bessarabièn zavojujčenda. Uuvestah azettahuo voennojn sojuzan Anglièn kera, 1805 vuodena Aleksandr I algoj vojnan Napoleonua I vastah, kudama ilmojtti ičen Frantsièn imperatoraksi. Napoleon murendi Aleksandr I vojskat i trièbujčči, čtobì Rossija lopettas torgovljan Frantsièn glavnojn vragan – Anglièn kera. Vojtetulla Aleksandr I tuli soglassiuduo. Tämän sijah Napoleon uskaldi èj mešajja russkojlla imperatoralla vediä vojnua Švetsièn i Turtsièn kera. Iče Napoleon alisti Frantsièn gospodstvan alla počti kajkki luodeh Evropan rahvahat.
Terväh Aleksandr I ilmojtti vojnan Švetsièlla i ravièh omilla vojskilla zajmi švedojlla kuuluvan Suomen. Russkoj armija talvella mäni jiädä myöte Botničeskojsta lahtesta piäliči i grozi Švetsièn stolitsalla. Švedskojlla korolilla tuli 1809 vuodena solmiè mira i soglassiuduo andamah Rossièlla Suomi.
Kolmen vuuven jalgeh Aleksandr I:llä puuttuj ottua Turtsièlda hänellä vägeh otetun Bessarabièn – Dnestran i Prutan väline oblasti.
1812 vuuven vojna Napoleonua I vastah. No Rossièn sojuza Frantsièn kera èj kestänyt hätkiè. Pomeščikat i kuptsat ylen äjjallä tahtottih svobodnojda torgovljua Anglièn kera i hyö trièbujttih tsuarilda hänen välilöen katkuamista Napoleonan kera. Dvorjanat tože varattih, čto hejjan herrus Rossièssa liènöy oslabittu vlijanièsta buržuaznojn Frantsièn missä krepostničestvo oli hävitetty. Hyö annettih tsuarilla zajavleniè, kudamassa trièbujttih pomeščikojn-krepostnikojn vluastin luittamista i bor'ban jatkamista buržuaznojda Frantsièda vastah. Aleksandr I ustuppi. Torgu Anglièn kera uuvistuj; zavodiuduj valmistunda uudeh vojnah.
|
| Napoleon Bonapart (1769-1821 v.v.) |
Napoleon suuren vojskan kera, ènämmän ku 500 tuhatta hengiè, napadi Rossièn piällä kezällä 1811 vuodena. Russkoloja vojskoja oli kajkkiè 200 tuhatta hengiè. Hyö myöstyttih, hävittäen matkalla kajkki syömizen i snarjaženièn zapassat. Terväh Napoleon otti Litvan i Belorussièn i sijrdyj Moskovah päj. Napoleon tulenda Rossièh nostatti russkoin rahvahan bor'bah zahvatčikojda vastah; krest'juanat zavodittij partizanskoj vojna.
Avgustan lopussa Moskovan alla Borodino kylän lähellä oli kajkista suurin boju. Uporno torattih russkojt vojskat vragoen kera, kudama razorjajčči hejjan muada. Ènämmän 50 tuhatta russkojda vièri tässä verizessä bitvassa, no russkojn armièn vägi èj ollut katkattu.
Frantsuzojn kavotukset oldih ylen suuret, no vägilöjn pajno jaj vièlä hejjan puolella. Russkojn armièn kamandujuščoj genarala Kutuzov rešši andua Moskovan Napoleonalla bojutta i ičellä myöstyö, čtobì jattiä èloh oma armija.
Frantsuzat otettih Moskova. Linnassa zavodittih suuret požuarat. Paloj äjja kodiloja. Moskovassa frantsuzat jiädih ilman produktojda.
|
| Frantsuzat palajassa Moskovassa. |
Läheni talvi. Pidäydyö frantsuzojlla Moskovassa nämissä uslovièlojssa èj suanut. Napoleon oman vojskan kera rubej myöstymäh sidä dorogua myöte, kudama oli razorittu Moskovah tullessa. Hänen yritys myöstyö tojsta matkua myöte èj udaiččiudunut – toizet dorogat oldih russkoloin voiskièn käzissä. Iskièttih ajgazet pakkazet. Napoleonan vojskat kylmettih, hejjan keskessä algauvuttih boleznit. Partizanat napadajttih i hävitettih èrähiè frantsuzkoloja otrjuadoja. Kajkesta ylen suuresta Napoleonan armièsta jaj èloh i kiändyj Rossièsta rajan tuaksi vajn 30 tuhatta hengiè.
Napoleon keräj uuven vojskan i rubej jatkamah voinua. No nyt händä vastah sojuzassa Rossièn kera nostih Prussija, Avstrija, Anglija i Švetsija. Leiptsigan linnan alla hyö murennettih Napoleonua. Bojuznikat mändih Frandièn rajasta piäliči i otetti Pariž.
Napoleonan vojttajat kiännettih Frantsièssa vanhojn frantsuzskoloin koroliloin i knjazein vluasti. Frantsuzojlla rubej pruavimah revoljutsièn ajgah kaznitun korolin velli. Napoleonua työttih lojttozella Atlantičeskojn okeanan suarella. Evropan kajkissa tojzissa gosudarstvojssa, kudamat ènnen oldih zavojujtut Napoleonalla, uuvestah ruvettih upravljajččemah èndizet hänen aetut korolit i knjazat.
Aleksandr I:llä hänen bor'basta Napoleonua vastah, sojuznikat annettih čuasti Pol'šasta, sen èndizen stolitsan Varšavan kera.
Čtobì vediä bor'bua revoljutsièda vastah Evropassa, russkoj tsuari, prusskoj koroli i avstrijskoj imperatora luaittih keskenäh reaktsionnoj "svjašennoj sojuza". Hyö annettih kljatva, čto ruvetah auttamah tojne tojzella bor'bassa rahvahan vosstanièlojn kera. Tämän reaktsionnojn sojuzan piä mièhenä oli russkoj tsuari Aleksandr I. Čarskoj Rossija lièni Evropan žandarmaksi.
Tukkunah 25 vuozin sluužinuolojn armièssa saldatojn èlajga oli muuten gi jugiè, a nyt lièni pahembi katorgua. Kogo päjvän hyö oldih libo pellolla ruavossa, libo voennojlla opastuksella. Daže najtettih hejdä ofitserojn mièlen mugah. Piènestä gi viäryksestä saldattojda i krest'juanojda žiälimättä lyödih pualikojlla, puaksuh kuolendah suate. Tämä tsuarin proizvola i krepostničeskoj stroja äjjallä tuskeuvutti èdumajziè ihmiziè dvorjanojsta. Monet hejstä sluužittih ofitserojna. Ulgomuan pohodojssa Frantsièssa hyö nähtih, čto krepostnojtta pravatta krest'juanat èletäh paremmin, čto palka ruado imenièlojssa i fuabrikojssa on vìgodnojmbi, kujn krepostnoj. Hyö nähtih, čto luodeh Evropan linnojssa ihmizet èletäh bohatembah, kul'turnojmbah, kujn Rossièssa.
Nämä dvorjanat duumajttih mojzesta èlämästä omassa gi rodinassa. Hyö organizujttih tajnojt revoljutsionnojt obšestvat: "Poh'jane obšestva" i "Suvine obšestva".
"Poh'jazen obšestvan" členat tahtottih hävittiä krepostnoj prava, tojzin sanoen dvorjanojn vluasti krest'juanojn piällä, no počti kajkki muat hyö rešittih jattiä pomeščikojlla. Hyö pièttih vältämättömänä jattiä tsuari, i vajn tunnustettih vältämättömäksi hänen vluastin rajojttamine. Tässä obšestvassa piä rukovoditeljana oli poètta i Puškinan druuga Rìleev i ofitserat — Trubetskoj i Kahovskij.
Ukrainassa, tsarskolojssa vojskissa, rodih "Suvine obšestva"; sen piässä oli opastunut i rohkiè polkovnikka Pestel'. Hän lugi, čto pidäy andua krest'juanojlla èj vajn svoboda, no i mua. Pestel' tahtoj, čtobì Rossièssa olis respublikka. Tsuariè i hänen perehtä hän predlagajčči tappua.
No nämièn tajnolojn obšestvojn členat oldih dvorjanat i hyö varattih kuččuo rahvasta vosstanièh. Hyö mujstettih krest'juanojn vosstanièlojsta dvorjanoja vastah Ekaterina II ajgana. Revoljutsija hyö tahtottih luadiè vajn vojskièn avulla, kudamilla hyö komandujttih.
Dekabristojn vosstaniè. Vuodena 1825 Aleksandr I kuoli. Lapsiè hänellä èj ollut. Tsarstvujja pidi hänen vellellä Nikolajlla.
Huomneksella 14 päjvänä dekabrja kuuda 1825 vuodena ofitserat — "Poh'jazen obšestvan" členat, Pijterissä tuodih plošadilla senatan èdeh omat polkat i kièldäyvyttih prisjagan andamizesta Nikolaj I:llä. Hejh yhtyttih gvardejskojt matrosat. Vosstavšojt vuotettih oman glavnojn rukovoditeljan knjazjan Trubetskojn käskyö. No hän pöllästyj i plošadilla èj tullut, vosstaniè jaj rukovodstvatta. Nikolaj kuččuj uskollizet hänellä vojskat i ymbäröitti sosstavšojt polkat.
Vosstavšolojn vojskièn luoksi keräyvyttih krepostnoit, masterovoit, rabočoit-stroiteljat. Hyö lykittih halgoloilla i kivilöillä saldattoih, kudamat jiädih Nikolain puolella. No i tässä dvorjanat-revoljutsionerat vareuvuttih pol'zujččiuduo heijan avulla.
|
| 14 päjvänä dekabrja kuuda 1825 vuodena Pijterissä. Nikolaj I käski ambuo puuškista vosstavšoloih. |
Nikolaj työndi vosstavšolojn luoksi paginojh nähte gubernatoran. Ofitsera Kahovskii tappoj gubernatoran. Nikolai I èi uskonut omih voiskih i kodvan èi ruohtinut deistvuija väellä. Vasta illalla, konza tuodih artileriè, hän käski ambuo vosstavšolojh puuškista. Pamahtettih ammunnat. Vosstavšoit i muu rahvas levittih. Plošadilla jiädih sadat tapettuloida i ruanittuloida.
Kahten nedälin jalgeh Ukrainassa Kievan lähillä ofitserat "Suvi obšestvasta" nostettih vosstaniè Černigovskoissa polkassa. Hyö vièdih tämä polka yhtistykseh tojzièn vojskièn kera, kudamat oldih tässä organizatsièssa. Nikolaj I työnnetyt vojskat vosstanièn duavimista varte murennettih tämä polka. Vosstanièn duavihuo, Nikolaj I arestujčči sen učastnikkoja i žiälimättä raspruaviuduj hejjan kera. Vijzi piä rukovoditeljua oldih riputetut. (Pestel', Rìleev, Kahovskij, Murav'ev-Apostol, Bestužev-Rjumin). Siberih oli työnnetty ènämbi 100 ofitserua zagovorščikkua. Sadojda saldattojda aettih "strojasta läbi" (jogahizella annettih moniè sadojda iskujda pualikojlla), moniè työttih katorgah ili Kavkazan dejstvujušojh armièh.
|
|
Nikolajn I kaznitut vijzi dekabristua – P.I. Pestel', K.F. Rìleev, M.P. Bestužev-Rjumin, S.I. Murav'ev-Apostol, L.G. Kahovskij. |
Vosstavšolojda 1825 vuodena dekabrja kuussa dvorjanoja-revoljutsioneroja ruvettih kuččumah dekabristojksi. Hejdä oli vähä, i hejllä èj ollut rahvahan kera yhtevyttä. No dekabristat ènzimäzinä organizovanno i avonajzesti oružièn kera käzissä nostih samoderžavièda vastah ičessa tsarskoissa stolitsassa. Hejjan dièlo èj kuollut. Sidä jatkettih revoljutsionerojn tulijat polvet. Nikolaj I, tulduhuo tsuariksi, pidi piä zaduaččana bor'bua revoljutsièn kera i kajkella tavalla vardejčči vanhoja, krepostničeskoloja porjadkoja.
Nikolaj I oli äjjallä pöllästytetty dekabrjan 14 päjvän vosstanièlla 1825 vuodena. Bor'bah näh revoljutsièn kera hän luadi èrikojzen politsièn — žandarmat. Žandarmojn načal'nikka alistuj vajn ičellä tsuarilla.
Kajken rahvahan piällä oli azetettu tarka kačonda. Žandarmat i tajnojn politsièn agentat juoksenneltih kajkkiè gosudarstvua myöte. Hyö kuuneltih kajkkiè rahvahan tolkujččemiziè i yksityjziè paginoja. Piènestä gi podozrenièsta, provièrimattomasta kièlityksestä arestujteltih ihmiziè.
Nikolaj I upravljajčči Rossièlla dvorjanojn činovnikojn kaute, kudamièn keskessä oli äjja vzjatkan ottaiè i kaznan varrastaiè. Činovnikat učreždenièlojssa i suudolojssa puzerrettih rahvahalda vzjatkoja, izdevajččiuvuttih i pièttih vägi valdua hejjan piällä.
Žiälimättömän pualikka distsiplinan azetti Nikolaj I Rossièssa. Hänen ajgana lyödih saldattoja, krest'juanoja, arestujttuloja, lyödih kajkkiè, ken mäni pomeščikkoja i tsuariè vastah. Lyödih rozgilla, plettilöjllä, kunutojlla, pualikojlla.
Krest'juanoja zastuavittih vièlä ènämmän ruadamah pomeščikkua varte. Hejldä otettih kajkki mua, suurennettih baršinua i obrokkua.
Krest'juanat èj kestetty tädä katoržnojda èlajgua i nostih krepostnikojn proizvolua vastah. Hyö tapeltih kajkkiè vihazembiè pomešnikkoja, polteltih i häviteltih hejjan usad'boja, hyö kièldäyvyttih ruadua baršinalla i maksua obrokkua. Krest'juanojn volnenièt jatkuttih.
Tsarskojt vojskat i politsija žiälimättä duavittih èj dovol'nolojda krest'janoja i kovasti raspruaviuvuttih hejjan kera.
Èliä tsarskojssa Rossièssa oli tirpamattoman jugiè.
Velikojt russkojt pisateljat. Velikoj ukrainskoj poètta Ševčenko. Nikolaj I ajgana èli genial'noj russkoj poètta Aleksandr Sergeevič Puškin. Hän kir'jutti ylen hyviè proizvedenièloja ("Evgenij Onegin", "Boris Godunov", "Kapitanskaja dočka" moniè mujda), kudamilla myö nyt gi gordiuvumma. Puškin sozdajčči russkojn literaturan.
|
| Aleksandr Sergeevič Puškin (1799-1837 v.v.) |
Puškin rodiuduj vuodena 1799 Moskovassa, dvorjanskojssa perehessä. Vièlä brihaččuna hän algoj kir'juttua stihotvorenièloja. Loppièttuo dvorjanskojn školan – litsejn Čarskojssa selossa (nyt Puškinan linna, Leningradan luona), hän rodih tièttäväksi pisateljaksi i läheni dekabristojn kera. Omissa stihotvorenièlojssa hän jurkästi suudi krepostnojda pravua i samoderžavièda. Pečatojja tämän mojziè stihotvorenièlojda èj suanut, nijdä kir'jutettih käzikir'jutannalla, lugièttih pejtoči i levitettih kajkkièlla.
Nämistä stihotvorenièlojsta tijjusgi tsuari Aleksandr I i Puš kin oli työtty ènzimäj suveh a sen jalgeh kahteksi vuuveksi omah kyläh. Èlämän loppuh suate Puškin oli žandarmojn hejttelemättömän kačonnan alla. Èrikojzen jugiè hänen èlajga oli Nikolajn I ajgah, kudama tièzi Puškinan lähizistä otnošenièlojsta dekabristojn kera. Puškinan proizvedenièt pečatojttih vajn sillojn, konza andoj luvan pečatojja iče Nikolaj I.
Tsuari kovin vihaj Puškinua. Pridvornoj znat' travi i oskorbljajčči velikojda poèttua. Nikolaj I hyvin tièzi tästä travinnasta, no èj prijminyt ni mittymiè meroja ni sillojn, konza dièlo tuli duèlih suate. Puškin torai duèlilla yhten hänen hujguajan kera i oli tapettu vuodena 1837 allussa.
Svobodnoilla duumalla èi ollut sijua žandarmoin tsarstvassa. Nikolaj I työndi Kavkazan dejstvujuščojh armièh tojzen tièttävän poètan Mihail Jur'evičan Lermontovan. Tsuari työndi händä gortsièn bul'kièn alla sen täh, čto poètta omassa stihotvorenièssa kleimi Puškinan tappaiè – pridvornoloja parazittoja. Kavkazassa Lermontov oli tapettu duèlilla yhtellä ofitseralla – joute olijalla. Tijjustettuo tästä Nikolaj I sanoj: "Kojralla – kojran i surma."
Kolmas suurin pisatelja sidä ajgua - Nikolai Vasil'evič Gogol', kir'jutti herruksesta i Nikolaj I činovnikojn omasta vallasta. Hänen ylen hyvissä proizvedenièlojssa "Mertvìe duši" i "Revizor" jugiè krepostničeskojn Rossièn èlajga on ozutettu kirkahasti i tovellizesti.
Nikolaj I ajgah kuoli žandarmojn travittu, vojmaton tuberkulezalla tièttävä russkoj literaturnoj kritikka — revoljutsionera Vissarion Grigor'evič Belinskij.
|
| Vissarion Grigor'evič Belinskij (1811-1848 v.v.) |
Jugiè oli èlajga Nikolaevskojssa Rossièssa i suurimmalla russkojlla kompozitoralla M. I. Glinkalla. Mihail Ivanovič Glinka sočini ènzimäzen natsional'nojn russkojn operan "Ruslan i Ljudmila". Sijnä hän andoj rahvahièn pajolojn muzìkan èj vajn russkojn rahvahan, no i tojzièn Rossièn rahvahièn. Dvorjanat èj èllennetty tämän ylen hyvän proizvedenièn čomavutta i terväh teatroissa heitettih Glinkan operan ozutanda. Tuskeudunnut Glinka lähti Rossièsta. Kuoli hän rajan tagana.
Žiälimättömästi raspruaviuduj Nikolaj I i ukrainskojn poetan-revoljutsioneran i hodožnikan Taras Grigor'evičan Ševčenkon kera. Ševčenko ènziksi oli krepostojna i osti ičen i piäzi vällällä.
|
| Taras Grigor'evič Ševčenko (1814-1861) v.v. |
Omissa stihojssa hän kir'jutti ukrainskoin i toizièn tsarskoin Rossièn rahvahièn ugnetenièsta, jugièstä krepostnolojn èlajjasta, tsuarilojn i panojn ičevallasta, rahvahan pravattomuuvesta.
Nikolaj I andoj Ševčenkon saldataksi i työndi Kazahstanah, kièldäen poètalla daže kir'juttua i risujja. Kymmenen vuotta muokattih Ševčenkuo saldatskojssa kazarmassa, no èj vojdu katkata hänen hengiè. Hän pejtoči jatkoj omièn stihojn kir'juttamista. Täyvellizesti ne pečatojttih vasta Ukrainassa sovetskojn vluastin ajgah hänen stihojn sbornikassa "Kobzar'".
Iranan šaha oppi kiänyttiä kajkki omat vladenièt. Nikolaj I ajgah russkojt vojskat murennettih šahan vojskiè i yhtistettih Rossièh Armenija, kudaman rahvahat stradajttih sadoja vuoziè iranskolojn praviteljojn igan alla. Muga luitti tsarskoj Rossija oman gospodstvan Zakavkaz'essa. Korgièt kavkazskojt mäet èrojtettih uuvet vladenièt dostalista Rossièsta. Nämissä mäissä èlettih voinstvennojt gortsat. Hejdä ni ken èj vojnut alistua. Kodvan èj vojnut pokoriè hejdä i Nikolaj I.
Hänen vojskat poltettih gortsojn auloja, tapeltih kajkkiè, ken puuttuj hejjan käzih. Mägilöjn alla stroittih krièpostilojda, nämistä krièpostilojsta luaittih nabegoja, ahtistaen gortsiè lojtommaksi mägilöjh.
Pejttyen kallivolojn keskessä i mečissä, tièdäen hyvin rodnojt mägi pajkat, svobodua suvajččijat gortsat uporno torattih oman nezavisimostin puolesta i askel askelen jalgeh puolistettih omua muada.
No gortsièn lykyllistä bor'bua mešajčči se, čto hejllä èj ollut yhtenäjsyyttä èrilajzièn plemenojn i rahvahièn välillä, kudamiè Poh'jazessa Kavkazassa sillojn oli ènämmän kymmendä. Gortsat puaksuh vihajltih keskenäh, a generualat usjutettih yksi rahvas tojzen piällä i murrenneltih hejdä yksitellen.
Gortsojn bor'ba nezavisimostin puolesta Šamiljan rukovodstvalla. Gortsoja yhtisti talantlivoj i ènergičnoj Šamil'. Hän rodiuduj Dagestanassa i jo lapsus vuozina ozutti oman rohkeuksen i varuamattomuuven.
Šamil' oli vägevä, rohkiè i lovkoj, hyvin aeli hebozella, oružasta ambuj tarkah, oli väzymätön ujdaja i juoksija. Šamil' oli mièhekäs, opìtnoj miès i pol'zujččiuduj suurella vlijanièlla gortsièn keskessä. Šamil' lièni maltajaksi praviteljaksi, i talantlivojksi polkovodtsaksi.
Hän sozdajčči suuren gortsojn gosudarstvan. Èri oblastilojn piässä oldih načal'nikat, kudamiè pani Šamil' kajkista mièlevemmistä i rohkièmmista gortsista. Joga gortsa oli objažittu opastumah voennojh dièloh, – ambumizeh pilkuh, šaškalla lejkkuamizeh, sellässä ajamizeh, čtobì maltua oružan kera käzissä puolistua omiua rodinua vragojsta.
|
| Šamil' (1798-1871 v.v.) |
Šamil keräj armièn – enämmän 30 tuhatta hengiè. Hänellä oldih i puuškat. Šamil muanitteli russkolojn vojskièn otrjuadoja lojtoksi mägilöjh. Jarilleh tulijat dorogat hyö salvattih kivilöjllä i lejkattuloilla puuloilla. Zasadan tagana päj gortsat hävitettih russkolojda otrjuadoja.
Lopulline Kavkazan zavojujčenda. 25 vuotta geroičeski torattih Poh'jazen Kavkazan gortsat Šamiljan rukovodstvalla. No hyö èj vojdu vojttua Nikolaj I suurda armièda. Ajna uuziè i uuziè vojskoja työndi Kavkazalla Nikolaj I. Gortsiè ruvettih ottamah vajvuannalla - hävitettih meččiè, murennettih kyliè, luaittih mägilöjh dorogoja i hilljah, no myöstymättäh sijrryttih èdeh päjn.
|
| Gortsat lähtiètäh voinalla tsarskoloja voiskiè vastah. |
Šamiljan armija suli, äjjat oldih tapetut, otetut plenah, èrähiè gorskolojn plemenojn starejšinoja puuttuj russkolojlla generualojlla ostua i muanittua omalla puolella. Èrähièn sadojn gortsojn kera Šamil' pejttyj korgièlla maella aulah Gunib (Dagestana). Kaikilla puolilla ymbäröityt russkojlla armièlla, Šamil' i hänen tovarišat geroiski puolistettih iččiè, no oldih pakotetut andaudumah. Tämä oli jo Nikolaj I kuolennan jalgeh tsuarin Aleksandr II ajgana.
Kazvaja promìšlennosti trièbujčči vièlä ènämmän i ènämmän rabočoloida käziè. Kazvoi i äjja lugune rabočoi klassa, kudamua èi ollut ènnen – proletariatta. Hän zavodi avonazen bor'ban kapitalistojn kera omièn pravojn puolesta. Osobenno sluaviuduj parižskoj proletariatta 1848 vuuven revoljutsièssa.
22 päjvänä fevralja kuuda 1848 v. Parižassa syttyj revoljutsija i se terväh tabaj Frantsièn linnat. Koroli pageni rajan tuaksi. Frantsièssa oli ilmojtettu buržuaznoj respublikka.
No revoljutsija Frantsièssa èj tuonut rabočolojlla ni mittymiä kebiènnystä. Ijunja kuun lopulla 1848 vuodena parižskoj proletariatta nouzi omiè izändiè-kapitalistoja i buržuaznojda respublikanskojda pravitel'stvua vastah. Kolme päjviä rabočojt gerojski torattih. Hejjan najzet i lapset luaittih svinčahiziè bul'kiè, autettih luadiè barrikadoja, saldatojn bul'kièn alla kannettih bojtsojlla syömistä. Buržuazija sijrdi rabočolojda vastah hyvin vooružitut vojskat. Bor'ba oli žiälimätön. Rabočojt oldih huonosti organizujtut, hejllä èj täydynyt oružoja, rabočojt èj suadu kannatusta krest'juanojn puolelda i vosstaniè oli duavittu. Buržuazija žiälimättä raspravljajččiuduj vojtettulojn kera: tuhannet hengilöt oldih ammutut, lykätyt tyrmih i työtyt katorgah. Buržuazija toržestvujčči vojttuo.
Jo ènzimäzièn vièstilöjn ajgah revoljutsièsta Parižassa i rahvahan kuohunnasta Prussièssa i Avstrièssa Nikolaj I työndi oman armièn Prussièn i Avstrièn rajalla. Hän vuotteli ajgua, konza omilla vojskilla vojs tukehtuttua vihattavan hänellä revoljutsionnojn dviženièn.
Frantsièn jalgeh revoljutsija virij monissa Evropan gosudarstvojssa. Avstrijskojssa stolitsassa Venassa vosstavšojt rabočojt, studentat i muut linnalazet lykättih pojs dvorjanojn vluasti. Imperatora pageni Venasta.
Berlinassa 18 čuassuo torattih revoljutsionnojt rabočojt barrikadojlla i kijnnitettih koroliè ustuppimah – Prussièssa oli luaittu uuzi pravitel'stva, krepostnoj prava hävitetty.
Rabočoit i linnalazet nostih koroliloida, dvorjanojda i otčasti kapitalistoja vastah i tojzissa Evropan mualoissa.
Revoljutsija tabaj ozan Avstrijskojda imperièda – Vengrièn i Nikolaj I Avstrièn Imperatoran kyzynnästä työndi omat vojskat Vengrièh i duavi revoljutsièn.
Häin torai revoljutsièn kera tsuari Nikolai I – Evropan žandarma.
|
| Parižskoloin rabočoloin ijun'skoi vosstaniè 1848 vuodena. |
No ni mittyöt väet èi void tukehtuttua 1848 vuuven revoljutsièssa noussutta nuorda kluassua – proletariattua.
Karl Marks i Fridrih Engel's Proletariatan genial'nolojna učiteljojna i voždina oldih Marks i Èngel's.
Vuodena 1848 hyö vìstupittih kujn revoljutsionnoloin rabočoloin voždjat Germanièssa. Marksalla oli sillojn 30 vuotta a hänen druugalla Èngel'salla 23 vuotta. Hyö oldih ènzimäzinä revoljutsionerojna – kommunistoina i vièlä ènnen revoljutsièda osnovajttih kommunistojn sojuza i kir'jutettih znamenitoi "Kommunističeskoi manifesta". Tässä manifestassa hyö kučuttih kajken muailman rabočoloja bor'bah omiè vragoja – kapitalistoja vastah. Tästä ajjasta hejjan kučunda – "Kajkkièn mualojn proletarièt, yhtykkiä!", – lièni kajken muailman rabočolojn znamjaksi.
Jalgeh revoljutsièn razgromindua Germanièssa Marksalla i Èngel'salla tuli lähtiè pojs Germanièsta i ruvettih èlämäh Anglièssa. Jugièlöjssä uslovièlojssa pidi hejllä èliä i ruadua. Marksan pereh ylen äjjallä hädäjli, Èngel's auttoj omalla druugalla min voj i jagoj hänen kera tuskat i hiät, neudačat i ihastukset.
No jugiè èlajga èj katkannut velikoloja revoljutsioneroja. Hyö väzymättä jatkettih omua zavodittuo velikojda ruadaja rahvahièn piästämizen dièluo kapitalistojn pajnosta.
Hyö kir'jutettih äjjan knijgoja, kudamista rabočojt tijjustettih, kujn pidäy borčujja kapitalistojn kera i kujn vojttua hejdä. Marks i Èngel's opastettih rabočoloja, čto ugnetjonnolojn i ugnetateljojn välillä ajna mäni kova bor'ba. Kapitalizman ajgah tämä bor'ba on vältämätön buržuazièn i rabočoloen välillä i sillä pidäy loppiuduo rabočolojn kluassan vojtolla. Rabočoj kluassa lykkiäy buržuazièn vluastin i utverdiu oman revoljutsionnojn vluastin – proletariatan diktaturan. Vojttanut proletariatta postroiu uuven – kommunističeskojn obšestvan, kudamassa èj liène kluassoja, ni ihmizièn ugnetenièda.
 
|
| Marks i Engel's |
Marks i Èngel's kučuttih kajkkièn mualoen rabočoloja yhtymäh yhtenäzeh mogučojh kommunističeskojh partièh.
Fabrikantat i zavodčikat èj vojdu stroiè äjiä fuabrikkoja i zavodoja, sen täh ku svobodnojda ihmistä oli vähä, kudamat vojdas olla palkattulojna rabočolojna. Tädä pajči i myyvä tavarojda Rossièssa oli jugiè, krepostnojt krest'juanat tavarua ostettih vähä. Rahvahan luvun kazvanda linnojssa, fuabrikojn i zavodojn luvun kazvanda suurendi Rossièn sydämessä torgovljua lejvällä. Äjja russkojda lejbiä pomeščikat vièdih rajan tuaksi, èrikojzesti promìšlennojh Anglièh. Hyö tahtottih suada vièlä ènämmän lejbiä myödäväksi i vièlä ènämmällä ruvettih ahtistamah krepostnoloja.
Monilla pomeščikojlla lièni selgièksi se, čto krepostnoj prava pijattäy pomeščikojn hozjajstvan kazvuo, čto palkatut rabočojt paremmin ruatah mualoja i hejjan pièndä on huogehembi. Hyö ruvettih pagizemah krepostnojn pravan hävittämizen vältämättömyyvestä.
Krimskoj vojna. Čtobì olla Mustan meren rannikkolojn täyvellizenä izändänä, čtobì lopullizesti ajua turkoja pojs kavkazskolojlda mualojlda i svobodno salmièn kaute vediä Evroppah pomeščikojn lejbiä, Nikolaj I 1853 vuodena zatejčči uuven vojnan sih ajgah huonustunuon Turtsièn kera. No Anglija i Frantsija èj tahtottu, čtobì Rossija vägeydyjs i razgromis Turtsièn. Hyö luaittih keskenäh sojuza i ilmojtettih Nikolajlla I vojna.
Sojuznikojn flotta tuli Mustalla merellä. Hejjan voennojt korablit imejttih höyrydvigateljat i vägevän artillerièn, a Nikolajlla I oli vajn puarusnoj flotta. Vraga purgi suuren armièn Krìmah i osadi Sevastopoljan. Vraga oli vooružittu oruužojlla i puuškilla, kudamat ammuttih kahta kerdua lojtommaksi, mi ku russkolojlla. Tsarskolojlla generualojlla èj ollut ni hyviä Krìman kartua. Armièn snabženiè oli vzjatočnikojn i kaznan varrastaièn käzissä. Tämän mojne oli jalgeh jiännyön krepostnojn Rossièn voennoj tehnikka.
Sevastopoljan meri krièpostilla èj ollut luituksiè kujvan muan puolelda. Lyhyössä ajjassa rahvas i vojskat luaittih muasta lajnehet mägyčillä azetettih batarejt. Nikolajn I puarusnoj flotta èj vojnut ottauduo bojuh protivnikan flotan kera. Omat korablit russkoit upotettih Sevastopoljan gavanin suuh – vragoen flota gavanih nyt èj vojnut tulla.
Sevastopoljan osada jatkuj 11 Kuuda. Russkojt saldatat sadojna kuoltih joga päjviä, kovasti puolistaen linnua. I lopuksi, glavnoj ukrepleniè – Malahovan kurgana, kudamua kučuttih Sevastopoljan ukseksi, kovan ammunnan jalgeh, oli otettu frantsuzojlla.
Sevastopol' oli ynnäh murennettu. Ènämbiä pyzyö sijnä èj suanut. Garnizona jatti vajn Krièpostin razvalinat. Nikolaevskojn Rossièn poraženiè oli täyvelline. Nikolaj I ruttoh kuoli vièlä Sevastopoljan osadan ajgana. Čuariksi lièni Aleksandr II.
Vuodena 1856 Parižassa oli solmittu mira. Rossièlla oli kièlletty pidiä voennojda flottua i krièpostiloja Mustalla merellä. No Sevastopol' jaj Rossièn tuakse.
Rossièn poraženiè Krìmskojssa vojnassa ozutti sen, čto krepostnoj Rossija oli ylen äjjallä jalellä jiänyt.
Vojnan jalgeh krest'janskojt volnenièt algauvuttih kajkkiè muada myöte, i tsuari Aleksandr II sanoj dvorjanojn sobranièssa: parembi on piästiä krest'juanat "ylähänä päjn" – ičellä dvorjanojlla, mi ku vuottua, kuni hyö nostah i iče piästetäh iččiè "alahana päjn."
|
| Aleksandr Ivanovič Gertsen (1812-1870 v.v.) |
A. I. Gertsen. Krepostnojda pravua i tsarskojda proizvolua vastah kovah nouzi buržuazno-demokratičeskoj revoljutsionera i pisatelija Aleksandr Ivanovič Gertsen.
Nikolaj I työndi Getrsenan stolitsasta. Tulduhuo ssìlkasta, Gertsen ajoj rajan tuakse. Tässä yhtessä oman druugan Ogarevan kera, Gertsen jo Aleksandr II tsartsvujčennan ajgah rubej pečatomah žurnalua "Kolokol" enzimäzessä vol'nojssa russkojssa tipografièssa Londonassa. Žurnalassa hän palavasti puolisti krest'juanojn i ugnetjonnolojn rahvahièn piästämistä. Lugemizesta "Kolokolua", kudamua pejtoči tuodih Rossièh, ihmiziè äjjah kerdah arestujttih i työnneltih Siberih.
Krest'juanoja omasta muasta i krepostnojsta pravasta piästännästä kijnnitettih pomeščikojlla maksamah vìkuppua, a mua oli hinnojtettu kahta, kolmiè kerdua kallehemmaksi, kujn se maksoj. Krest'juanat ènämmän kujn nelläkymmenen vuuven ajgana maksettih pomeščikojlla omasta vällällä piäzemizestä ènämmän kahta milliardua rubljua vìkuppua.
Vièlä ènämmällä kiskottih krest'juanoja tsuari i pomeščikat Krìmassa, Ukrainassa i Kavkazassa. Krìmassa hyö otettih ičellä kajkki Mustan meren rannikolla olevat parahat muat. Tässä oldih dvortsat i imenièt tsuarin, tsuarin perehen i pridvornojn znatin, kudamat kajkki mua jatettih ičellä. Ylen vähän muada suadih krest'juanat i Ukrainassa. Pomeščikat èj tahtottu andua hejllä hyvin kazvattajua, vägeviä černozjomua. Gruzièssa pajči suurda vìkuppua, krest'juanojlla monda vuotta èndizelleh pidi ruadua pomeščikojlla i andua hejllä kolmas čuasti suavusta urožajsta omista vinogradnikojsta i peldolojsta.
Krepostnojn pravan tämän mojne otmeninda nostatti krest'janskolojn massojn suuret volnenièt kajkessa muassa. Krest'juanat trièbujttih täyttä svobodua i tarvittavièn mualojn maksottomua andamista hejllä. Krest'juanojda hillendämäh oldih työtyt vojskat, kudamièn kera krest'juanojlla oldih verizet torat sadojn tapettulojn i ruanittulojn kera.
|
| Nikolaj Gavrilovič Černìševskij (1828-1889 v.v.) |
N. G. Černìševskij. Krestjuanoin interessoja puolistettih sen ajjan parahat opastunuot ihmizet. Yhtenä hejstä oli velikoj russkoj učonoj narodničeskoj revoljutsionera Nikolaj Gavrilovič Černìševskij. Hän vièlä lapsena Saratovassa nägi jugièdä krepostnolojn i volžskolojn burlakojn èlajgua. Reforman valmistamizen ajgana Černìševskij kir'jutti äjjan stat'joja, kudamissa hän trièbujčči, čtobì krest'juanojlla annettas täyzi volja i kajkki pomeščikojn muat maksotta.
Fevralja kuun 19 päjvänä manifestan jalgeh Černìševskij yhtessä tojzièn narodničeskolojn revoljutsionerojn kera rešši nostua krest'juanojn vosstanièn tsuariè i pomeščikkoja vastah. Täh nähte Černiševskij kir'jutti vozzvanièn "Barskolojlla krest'juanojlla", kudama tavattih omih käzih tsarskoit žandarmat.
Aleksandr II istutti Černìševskojn Petropavlovskojh krièpostih, a tämän jalgeh työndi katorgah. Omista mièlipidejstä kestävä revoljutsionera èj otkažiudunut i tsuari pidi händä Siberin tyrmässä i poselenièssa täyttä 19 vuotta. Marks, Èngel's i Lenin korgièlla tsenittih Černìševskojda, kujn suurda učenojda, kovua i rohkièda narodničeskoida revoljutsionerua.
Poètta Nekrasov N. A. Nämièn že vuozièn ajgana kir'jutti omiè stihotvorenièloja talantlivoj russkoj poètta Nikolaj Alekseevič Nekrasov. Hänen prostolojssa stihojssa kirkahasti on ozutettu kargiè krest'janskoi èlaiga tsarskojssa Rossièssa. Hän kir'jutti sijdä, kujn kovah izdevajččiuttih ihmizièn piällä krepostnojn pravan ajgana i kujn žiälimättä èksploatirujttih krestžoanojda pomeščikat i kapitalistat reforman jalgeh. "Krepostnolojn čièppilöjn sijalla ihmizet priduumajttih äjjan muuda", – kir'jutti Nekrasov.
Nekrasovan stihat oldih sen ajjan revoljutsionerojn suvajttujna pajolojna. Nijdä nyt gi pajattau russkoi rahvas.
|
| Nikolaj Alekseevič Nekrasov (1821-1877 v.v.) |
Muutokset upravlenièssa. Krepostnojn pravan ajgana pomeščikka upravljajčči omilla krest'juanoilla i suudi heidä.
Krest'janskojn reforman jalgeh upravljajčendah näh joga kyläh oli pandu kylän stuarosta. Monda kyliä yhtistettih volostih, kudamalla upravljajčči volostnoj staršina. Volostnoj staršina i kylän stuarostoja valittih bohatojsta krest'juanojsta. Hyö oldih alistetut tsuarin činovnikojlla, kudamat pujstettih krest'juanojlda nalogoja i autettih politsièlla hillendiä krest'juanoja. Volostilojssa valittih volostnoloja sud'iè, kudamat suudittih krest'juanoja piènistä dièlolojsta. Volostilojn sud'jat vojdih suudiè krest'juanoja nakazanièh rozgilla, štrafalla i arestujttavaksi. Krest'juanojh i ugolovnolojh prestupnikkojh nähte oldih jatetyt runga nakazanièt.
Gubernièlojssa i uezdojssa valittih zemskojt upruavat, kudamat zavedujttih školilla, bol'ničojlla, sildoen i dorogojn kohendamizella. Kajkkih nämih dengat otettih krest'juanojlda. Zemskolojh upruavojh vojdih valita i krest'juanat, no valičennat pièttih muga, čto krest'juanoja valittih vähä – yksi hengi 3000 talosta. Krest'janskojt predstaviteljat zemskolojssa upruavojssa suuremmaksi ozaksi oldih kulakat – kajkilla dièlolojlla zemskolojssa upruavojssa rukovodittih pomeščikat. Linnojssa, linnan dièloen upravlenièda varte oldih luaitut linnojn duumat, duumah valičenda prava oli annettu vajn fabrikantojlla, kuptsilla i bohatojn kodilojn izännillä.
Oli muutettu voennojn sluužban porjadka. Armieh ruvettih ottamah kaikkiè, kellä täydyj 21 vuotta. Alallizen voennojn sluužban srokka oli lyhennetty 6 vuodeh. No kujn i ènnen krest'juanat sluužittih armièssa prostolojna saldattojna, a dvorjanat – ofitserojna.
Tsuari i pomeščikat i reforman jalgeh pièttih vlastiè omissa käzissä, izännöjttih ylen suurella miärällä parahiè mualoja i pièttih krest'juanojda politsièn i činovnikojn kovan kačonnan alla.
No krepostnojn pravan otmeninnan kera Rossièssa lièni ènämbi i uutta fuabrikkua i zavodua, ravièmbah ruvettih stroimah rauda dorogoja, algoj levenemäh i torgovlja. Krepostnoj Rossija rodiudui kapitalističeskojksi muaksi.
Pol'skojn dvorjanstvan sozdajttu "Narodnoj komitetta" 1863 vuodena nosti vosstanièn i ob'javi iččiè pol'skojksi pravitel'stvaksi.
Vosstaniè tabaj Pol'šan, ozan Litvua, ozan Belorussièda. Joga sijassa keräyvyttih povstantsojn otrjuadat. Vosstavšojt oldih vooružitut pistoletojlla, meččujčenda oruužojlla, pikojlla i sabljojlla. Kaldavuen rešitel'nolojsta sraženièlojsta russkojlojn vojskièn suurièn otrjuadojn kera, hyö zavodittih partizanskoj vojna. Vosstavšolojn otrjuadat pejtteliyvyttih mečissä i sièldä päjn napadajttih tsarskolojn vojskièn piällä. Puolen tojsta vuuven ajgana oli ènämmän tuhatta tämän mojziè pièniè sraženièloja.
Èrikojzen vägevä vosstaniè oli Belorussièssa. Tässä, Kastusjan Kalinovskojn rukovodstvalla, vooružonnojt vikattehilla i kirvehillä, krest'juanat poltettih pomeščikojn usad'boja, häviteltih russkojlojn vojskièn pièniè otrjuadoja, tapettih pomeščikkoja, tsarskoloja činovnikkoja i ofitseroja.
Vosstanièn duavimizeksi Aleksandr II työndi ynnällizen armièn. Vajn 18 kuun jalgeh tsarskojt generualat suadih razgromiè rohkièh torannejda povstantsoja. Belorussièssa i Litvassa hejjan duavinnalla rukovodi žestokoj generuala Murav'ev. Hän žiälimättä riputti plennoloja. Hrabroj Kastus' Kalinovskij tože oli otettu plenah i riputettu.
Vosstanièn duavinnan jalgeh tsarskoj pravitel'stva työndi Siberih kymmeniè tuhanziè poljakkojda. Vosstanièn ajgana tsuari Aleksandr II kijrehti andua zakonan krepostnojn pravan otmeninnasta Pol'šassa i Litvassa, èj mojzilla jugièlöjllä krest'juanojh nähte uslovièlojlla, kujn tojzissa Rossièn gubernièlojssa: krest'janskojt povinnostit otmeniuvuttih i Litvassa krest'juanat suadih omat èndizet mua nadelat alemmalla hinnalla kujn mujssa gubernièlojssa, a Pol'šassa maksotta. Tämä tsuarilla pidi siksi, čtobì suada omalla puolella krest'juanat pol'skolojda pomeščikkoja vastah.
Keski Azian zavoevaniè. Täh samazeh ajgah Aleksandr II algoj rešitel'nojt zavoevanièt Keski Azièssa.
Luittauduhuo otetussa Kazahstanassa, tsarskoj Rossija 10 vuuven ajgana zavojujčči Kirgizièn. Kovah vastustettih kirgizat russkojlojlla vojskilla, no hejjan vastustus oli murennettu.
Èjstyen Sìr-Dar'jan joven myödä virdah, russkojt otrjuadat ruvettih nastupajmah uzbekojn linnah – Taškentah. Kovin lujah uzbekat puolistettih omiè mualoja, kahteh kerdah russkojlojlla pidi ottua Taškentan linnua. Luituttih hyö sijnä vajn 1865 vuodena.
Kolmen vuuven projdihuo Taškentan ottamizen jalgeh russkojt otrjuadat otettih vanha Buharan linna – Samarkand (konza liène ollut Tamerlanan stolitsana). Buharan pravitelja – èmir priznajčči ičen piällä russkojn tsuarin vluastin i hänellä tuli andua russkojlla tsuarilla kajkkiè plodorodnojmbi oza Buharan mualojsta.
Tämän jalgeh oldih alistetut Hivinskojn hanan vladenièt. Hän tože priznajčči ičen zavisimojksi russkojsta tsuarista. Tämän jalgeh oli zavojujttu Kokandskoj hanstva.
Turkmenièn voinstvennojt plemenat 12 vuuven ajgah borčujttih tsarskolojn vojskièn kera oman nezavisimostin puolesta. Hyö otbejttih russkojlojn vojskièn vägevät otrjuadat omasta glavnojsta Geok-Tepe krièpostista päjn i ustupittih se vasta jalgeh russkojlojn murendavua nastuplenièda vägevän artillerièn kera. Sen jalgeh tsarskojt vojskat otettih Ašhabad.
XIX vuozisadan lopussa Rossièlla oli zavojujttu mäekäs Pamir – "muailman katos".
Näjn 30 vuuven upornolojn vojnièn ajgana oldih zavojujtut dvorjanskojlla Rossièlla Keski Azièn rahvahièn muat.
Russkojlojn vojskièn jalgeh Keski Azièh èjstyttih tsarskojt činovnikat i torgovtsat. Hyö otettih èläildä jugièlöja nalogoja, kiskottih hejldä mualoja i imušestvua, obsčitìvajttih i muaniteltih torgovljan ajgah. Kiskuo pokorittulojda rahvahiè hejllä autettih tsuarilojn podkupitut hanat, staršinat i mullat (papit).
Hyvillä mualojlla ruvettih kylvämäh hlopkua amerikanskolojsta sièmenistä. Hlopkua pidi Rossièn kazvavilla tekstil'nolojlla fuabrikojlla. Kajkki vìgodat hlopkan kylvöjstä puututtih pajkallizilla bohatojlla käzih i russkojlojlla fabrikantojlla, kudamat bohatuttih zakabalitun köyhälistön – uzbekojn, turkmenojn i tadžikojn ruavolla.
Keski Azièn rahvahat oldih annetut tsarskolojn generualojn, dvorjanojn i kapitalistojn täyvellizen vluastin alla. Èj yhten kerran ugnetjonnojt massat nosteltih vosstaniè, no vägi oli russkojlojn dvorjanojn puolella, kudamilla auttoj pajkallizièn èläièn zažitočnoj puoli.
Keski Aziè tuli tsarskojn Rossièn kolonièksi.
Vojna Turtsièn kera. Aleksandr II tsarstvujčennan lopulla Rossija vojujčči vièlä Turtsièn kera. Ottua Mustan meren i Sredizemnojn meren väliziè salmiloja russkojlla tsuarialla èj puuttunut i tällä kerdua. Mirnojn dogovoran mugah Turtsièn kera Rossija saj suuren torgovojn portan Mustalla merellä – Batumin. Sih kaččomatta, čto Rossièn väet oldih ylen äjiä suuremmat kujn Turtsièn, oman jallellä jiännän täh Rossièlla vojna tuli maksamah ylen suuriè mänetyksiè: sudre kuoltih sadat tuhannet pahojn vooružittuloja saldattoja.
Vuodena 1864 Londonassa rabočolojn predstaviteljojn s"ezdassa Marksan i Èngel'san predloženièn mugah oli osnovajttu "Rabočolojn meždunarodnoj tovarišestva" – Ènzimäne Internatsionala. I Internatsionalan voždjana oli Karl Marks. I Internatsionala yhtisti èri mualojn rabočojn dviženièn. Tädä dviženièda varte Marks luadi yhtenäzen programman. Läs kymmendä vuotta Marks rukovodi Internatsionalalla i organizujčči rabočoloja massoja. Vernojna hänen abulazena oli Èngel's.
Marks i Èngel's uporno i nastojčivo puolistettih rabočojn kluassan interessoja i veettih hejttelemättömiä bor'bua kajkkiè vastah, ken vajn ozutti proletariatalla viäriè i vrednoloja dorogoja. Marks i Èngel's väzymättä razoblačajttih nijdä, kudamat, kučuen iččiè sotsialistojksi, a dièlossa olien kapitalistoen puoliznikkojna i rabočoloen predateljojna, ubeždajttih rabočoloja, čto sotsializman vojbi postroiè mirnojh tabah, ilman buržuaznojn vluastin sverženièda. Hyö muga že väzymättä sel'viteltih, mittymän suuren vredan tuuvah ne ihmizet, kudamat lugièttih iččiè revoljutsionerojksi, no mändih rabočolojn vluastin azettamista vastah, proletariatan diktaturua vastah.
Marks i Èngel's sanottih, čto sen mojzet mièlet ollah vìgodnojt vajn rabočojn kluassan vragojlla, kapitalistojlla. Nämä mièlet oldih vrednojt siksi, čto hyö mirittih rabočoloja kapitalističeskojn èksploatatsièn kera, oslabljajttih proletariatan vägi i kebiènnettih kapitalistojlla raspravua rabočoloen kera.
Parižskoj kommuna. Vuodena 1870 algoj vojna Prussièn i Frantsièn välillä. Tässä vojnassa vojtti Prussija. Frantsuzskojt vojskat oldih perretyt. Frantsuzkoj imperatora Napoleon III i hänen armiè puututtih plenah. Parižassa algoj rabočoloen i linnan melkoburžuaznoloen massoen revoljutsija. No vluastissa rodih buržuaziè. Prusskojt vojskat èjstyttih Parižahpäjn. Sillojn Parižassa oli sozdajttu vooružonnoj graždanojn armija – "natsional'noj gvardija", kudamassa oli äjja rabočoloja.
Nemtsat tuldih Parižan luoksi i ymbäröjttih se. Rabočojt batal'onat nostih oman linnan puolistamizeh i annettih kova sana kuolla, no Parižua èj andua vragojlla. Vražeskolojn vojskièn kol'čassa Parižan èläjat häjlähtämättä pyzyttih nellän i puolen kuun ajgana. Rabočojt i hejjan perehet oldih nällässä. Buržuaznoj pravitel'stva, varaten rabočolojn vìstuplenièda buržuazièda vastah, mäni ojginazeh izmenah, rahvahan tièdämättä sobi nemtsoen kera Parižan hejllä andamizesta. No rabočojt jiädih vooružonnolojksi. Nemetskojt vojskat nägien parižskolojn rabočolojn groznojn väen, èj ruohtittu männä linnah.
Sillojn buržuaznojn pravitel'stvan ministra, prezrennoj izmennikka, rahvahan vraga — T'er työndi otrjuadan saldattoja, čtobì kijrehesti i rabočolojlda tièdämättä ottua hejldä puuškat. No najzet – rabotnitsat dogadittih sen otrjuadan lähenemizen i nostettih trevoga. Natsional'noj gvardija otbejčči puuškat. Monet saldatojsta mändih rahvahan puolella i sijnä-že ammuttih kahta omua generalua. Sillojn T'er, ministrat, generualat, buržuaziè, spekuljantat, činovnikat i papit paettih Parižasta Versalih.
Martan 18 päjvänä vuodena 1871 vluasti Parižassa sijrdyj rabočojn kluassan käzih. Rabočoj kluassa obrazujčči oman pravitel'stvan - Parižskojn Kommunan. Èrähät Parižskojn Kommunan členojsta oldih sotsialistat, Marksan i Èngel'san osnovajtun I Internatsionalan členat.
Marks i Èngel's kučuttih kommunua nastuplenièh Versalin piällä, missä pejttyj T'eran buržuaznoj pravitel'stva. No kommuna èj ruohtinut lähtiè sen mojzeh askeleh. Parižskojn Kommunan ruohtimattomus selvittäydyy sillä, čto sih kuuluj äjja melkoburžuaznoloja häjläkkölöja revoljutsioneroja, kudamat uskottih buržuazièn "hyvih namerenièlojh". Marks žiälimättä kovasti kritikujčči tädä hejjan ruohtimattomuutta. Sillä ajgua T'eran vojskat ahtahalla kol'čalla ymbäröjttih Pariža.
Kommuna andoj rabočolojn käzih paennuon buržuazièn fuabrikat. Kiriköt i manasterit oldih muutetut narodnolojksi kluubiksi. Kajkki luaittih siksi, čtobì parandua ruadaja rahvahan položeniè. Oli annettu käsky, čtobì rabočojt pimièlöjstä i märristä podvualojsta sijrryttäs bohattoen kodilojh. Kajkki muailma naprjaženièn kera sledi parižskolojn proletarièlojn velikojda bor'bua. No kommunarat oldih ymbäröjttynä, hyö oldih lejkatut dostalista Frantsièsta. Hejllä èj puuttunut azettua rabočolojn i krest'juanojn sojuzua buržuazièda vastah, èj puuttunut vediä krest'janstvua omalla puolella.
Geroičeski torattih kommunarat äjjaluguzièn i hyvin vooružonnolojn versal'skojn buržuaznojn pravitel'stvan vojskièn kera. Najzet i lapset torattih mièhièn rinnalla. 21 päjvänä majjan kuuda T'eran vojskat kahahtauvuttih Parižah. Germanskojt vojskat autettih T'eralla. Buržuaziè žiälimättömästi raspravljajčiuduj kommunaroen kera. Nedälin ajgah oldih ammutut kymmenet tuhannet mièhiè, najziè i lapsiè. Vièlä ènämbi rabočoloja lykättih tyrmäh i työttih lojttozilla suarilojlla, katorgah.
Parižkoj Kommuna oli razgromittu. Se sušestvujčči 71 päjviä i ijaksi jaj proletariatan mujstoh. Joga vuodena rabočojt tuuvah venkoja kommunarojn kalmalla yhtellä Parižan kalmus mualojsta, missä sejniä vaste oli ammuttu kommunan gerojloja.
|
| Kommunaroen boju T'eran vojskièn kera yhtellä Parižan plošadilla. |
Parižskoj kommuna hävij, siksi ku rabočolojlla èj ollut vièlä omua rabočojda, marksistskojda, revoljutsionnojda partièda, kudama olis vojnut häjlähtämättä vediä rabočoloja buržuazièda vastah. I vièlä siksi, čto rabočolojlla èj ollut krest'juanojn kannatusta, èj ellennetty rabočolojn i krest'juanojn kannatusda, èj èllennetty rabočolojn i krest'juanojn sojuzan značenièda.
Jalgeh Parižskojn Kommunan langièmista, vuodena 1876 I Internatsionala hejtti oman olennan.
I Internatsionalan značenija oli ylen suuri. Se oli ènzimäne meždunarodnoj rabočoloen yhtistys, kudama oli obraztsana Leninan osnovajtulla Kommunističeskojlla Internatsionalalla.
Marks kuoli vuodena 1883, a Èngel's vuodena 1895. Hejjan učeniè azetti ojgièlla dorogalla rabočolojn bor'ban kommunizman puolesta i lièni V.I. Leninan i mejjan Kommunističeskojn partièn dejatel'nostin osnovaksi.
Pomeščikat, ku hämähäkit, imettih krest'juanojsta kajkki, midä vajn vojdih. XIX vuozisadan loppuh puolet kajkista krest'juanojsta roittih bednjakojksi, kudamilla libo sovsem èj ollut heboziè, libo oli yksi kliäččä hebone. Serednjakat vièlä kudakujngi veettih omua hozjajstvua. Konza oli paha villjan kazvo ili ni midä èj kazvanut, serednjakat äjjallä köyhtyttih, puututtih vièlä suurembah zavisimostih pomeščikojsta i krest'juana-kulakojsta, kudamilla hejllä i pidi ruadua, ku batrakojn. Krest'juanoja, pajčči pomeščikkoja, kiskottih i ugnetajdih kulakat.
|
| Rabočojt trièbujjah izännäldä lizätä hejllä ruadopalkua. |
Razoritut krest'juanat mändih linnojh. Linnat kazvettih terväh, nijssä kazvoj promìšlennosti. XIX vuozisadan lopussa Rossièssa oli jo ènämbi 2 millionua rabočojda. Kazvettih suuret promìšlennojt tsentrat: Peterburgassa i Nižnjojssa Novgorodassa (nyt linna Gor'kij) — mašinostroitel'nojt zavodat, Tulassa, Uralalla i Donetskojssa bassejnassa — metallurgičeskojt zavodat, Moskovskojssa, Vladimirskojssa, Kostromskojssa i Jaroslavskojssa gubernièlojssa tekstil'nojt fuabrikat.
Nämih pajkkojh i mändih razoritut krest'juanat. Äjja rabočojda pidi i rauda dorogojn stroitel'stvalla. XIX vuozisadan loppuh rauda dorogoja Rossièssa oli jo ènämbi 30 tuhatta kilometrua, i oli zavodittu dorogan stroimine pojkki Siberistä. Tänne suurilla Siberin mualojlla sijrdyj sadoja tuhanziè krest'janskoloja perehiè. Siberin surovoloissa prirodnolojssa uslovièlojssa hyö kovah ruattih ylen bohatan rannan osvoinnan piällä. Krest'juanat tungeuvuttih gluhojh tajgah. Rossièn vanhan ajgazih vladenièlojh suurilla massojlla mändih èlämäh razoriudunuot krest'juanat.
Èj parembi ollut ni rabočolojn èlajga. Zavodčikat i fabrikantat kijnitettih rabočoloja èj vajn mièhiè, no i najziè i lapsiè ruadamah 13-14 čuassuo suutkissa. Puaksuh ruado päjvä jatkuj 17-18 čuassuo. Kijnnitettih ruadamah i pruazdnikkoina. Otpuskoja èj ollut.
Tämän mojzesta katoržnojsta ruavosta maksettih grošat, siksi ku massa nälgähiziè sejzoj fuabrikkoen i zavodoen vorotojn luona i pakičči andua hejllä ruaduo.
Joga dièlosta rabočolojsta otettih štruafa – pijatettih vujtti palkasta. Fuabrikojssa oli liga, märgä, pimiè, èj ollut ni fortočkoja ikkunojssa.
Èlettih rabočojt ahtahissa i ligazissa kodilojssa-kazarmolojssa, missä yksillä i samojlla kojkilla muattih èri vuorolojn rabočojt: èhtittih nousta yhtet ku sijah vièrtih tojzet.
Yhten juttyöt pravattomat oldih tsarskojssa Rossièssa i rabočoj i krest'juana. No rabočojt fuabrikojssa i zavodojssa teriämbäh ruvettih yhtymäh i vìstupajmah omiè ugnetateloja vastah. A hejjan jalgeh sijdä lähtièttih i krestžčanat.
Narodnikat. Peredovojda rabočojn kluassan roliè èj èllennetty sen ajgazet Rossièn narodničeskojt i revoljutsionerat. Hyö viärin lugièttih, čto kajkki vägi on krest'janstvassa i čto duarin i pomeščikkoen vluastista voj piästä vajn yhten krest'janskojn vosstanièn kaute. Hyö èj èllennetty sidä, čto krest'juanat yksinäh, sojuzatta rabočojn kluassan kera èj vojja vojttua tsarizmua i pomeščikkoja.
Nämä revoljutsionerat terväh jalgeh krest'janskojda reformua vuodena 1861 äjissä Rossièn linnojssa pejtoči vluastista ruvettih organizujmah revoljutsionnoloja kružkoja nuorizosta, suurembah čuastih studentojsta. Kružkissa tulizesti obzuždajttih sidä, kujn auttua krest'janstvalla. Loppuen lopuksi oli rešitty männä kyliè myöte ("rahvahah", kujn sillojn sanottih) i kuččuo krest'juanoja vosstanièh tsuariè i pomeščikkoja vastah. Sen periä näjdä revoljutsioneroja i kučuttih narodnikojksi. No narodnikkoen jalgeh krest'juanat èj lähtiètty.
Sillojn narodnikat rešittih jatkua bor'bua ilman rahvasta, omilla vägilöjlla. Hyö duumajttih zavodiè duarin tappamizesta i organizujttih pejtossa olija obšestva, kudamua kučuttih "Narodnaja volja". Ajjan vägiè i ajgua mänetettih hyö sih, čtobì varustua tsuarin tapanda. Vajn 1 päjvänä marta kuuda 1881 vuodena narodnikojlla lykysti lykätyllä bomballa tappua tsuari Aleksandr II.
No tästä èj tullut ni midä. Yhten tapetun tsuarin ili ministran sijah jiäviydyj tojne, vièlä ljutojmbi. Tsuariksi tuli Aleksandran II pojga, Aleksandr III, kudaman ajgana rabočolojlla i krest'juanojlla lièni èliä vièlä pahembi. Počti kajkkiè revoljutsioneroja "Narodnojsta voljasta" tsarskojt žandarmat nouvatettih i arestujttih. Aleksandran III käskystä vijttä hejstä riputettih, a tojziè kajkeksi igiä istutettih krièpostih libo työttih katorgah.
Èj ollut slučajno narodnikkoen lykyttömys. Hejllä valittu bor'ban doroga tsarizman kera, terroran doroga, oli ošibočnojna i ylen vrednojna revoljutsièh nähte.
Narodnikkoen dejatel'nosti oli vrednoj siksi, ku hyö mešajttih rabočojlla kluassalla èllendiä hänen vedävä roli revoljutsièssa i tormozittih marksistskojn rabočojn partièn sozdajčendua, otvlekajttih ruadaièn vnimaniè bor'basta ugnetateljojn kajken kluassan kera, sen kluassan predstaviteljojn bezpoleznolojlla tappamizilla i tormozittih rabočolojn i krest'juanojn sojuzan sozdanièda.
Vuodena 1887 pièni joukko revoljutsioneroja uuvessah oppi tappua tsuariè (Aleksandrua III), no lykyttömästi. Pokušenièn organizatorat – vanhembi Leninan velli Aleksandr Ul'janov i hänen tovarišat – oldih tavatut žandarmojlla i riputetut. Tojne kerdane ošibka toj saman mojzen vredan.
Vladimir Il'ičalla Ul'janovalla (Leninalla) sillojn oli jo 17 vuotta. Tijjustettuo vellen kaznindah nähte, hän sanoj: "Èj, myö èmmä lähte tämän mojsta dorogua myöte. Èj tämän mojsta dorogua myöte pija männä". Lenin oli ojgiè. Vajn organizujttu rabočoj kluassa, sojuzassa krest'janstvan kera, rukovodija krest'janstvalla, saj ottua täyven vojton tsuarin i pomeščikoen vluastin piällä.
Pisatelja L.H. Tolstoj i hudožnikka I.E. Repin. XIX vuozisadan tojzella puolella oli äjja talantlivoloja pisateljoja, hudožnikkoja i kompozitoroja.
|
| Lev Nikolaevič Tolstoj (1828-1910 vv.) |
Sillojn èli i kir'jutti omiè projzvedenièloja Lev Nikolaevič Tolstoj. Hän algoj kir'juttamah omiè projzvedenièloja vièlä nuorena, konza učastvujčči vojnissa Kavkazan gortsièn kera i Sevastopoljan puolistamizessa Krimskojn vojnan ajgana. Suuremmat omat projzvedenièt Tolstoj kir'jutti sen jalgeh, kujn jatti voennojn sluužban i mäni èlämäh omah imenièh "Jasnaja Poljana" (lähillä Tulan linnua). Glavnojmmassa hänen proizvedenièssa "Vojna i Mira" kirkahassa hudožestvennojssa formassa on sanottu Rossièn vojnasta Napoleonan I kera 1812 vuodena. Omissa proizvedenièlojssa Tolstoj kir'jutti pomeščikkoen èlännän krepostnojn pravan i kapitalističeskoin strojan ajgana. Oman èloksen loppu puolella hän rubej kir'juttaman krest'juanojn piäzemättömästä položenièsta 1861 vuuven reforman jalgeh. Tolstoj èj ollut revoljutsièn puoliznikka. No hän nägi jugièn krest'juanojn èlännän i kovasti bičujčči tsarskolojn i kapitalistoen proizvolua.
|
| Il'ja Efimovič Repin (1844-1930 vv.) |
Samoina vuozina èli i velikoj russkoj hudožnikka Il'ja Efimovič Repin. Hän rodiuduj Ukrainassa saldatan perehessä i lapsen ajjasta suvajčči risujja. Hän rodiuduj znamenitojksi hudožnikaksi. Repin hyvin tièzi russkoin krest'juanan kargièn èlännän, siksi kujn iče hän lähti rahvahasta. Hänen kartinat ollah tièttävät kogo muailmalla.
|
| "Burlakat Volgalla" - I.E. Repinan kartina. |
XIX vuozisadan tojzella puolella elettih i sozdavajttih suuriè muzìkal'noloja proizvedenièloja russkoit kompozitorat – Musorgskij, Rimskij-Korsakov, Borodin, Čajkovskij.
Musorgskij kir'jutti operan "Boris Godunov" a Rimskij-Korsakov operat "Sneguročka" i "Sadko". Omissa operojssa hyö levièsti ispol'zujttih Rossièssa èlaièn rahvahièn pajoloja. Kajkkiè nämiè hyviè proizveddeniièloi myö puaksuh kuundelemma meijan aigana.
Rabočojt yhtessä annettih fuabrikan libo zavodan izännällä trebovanièt položenièn parandamizeh nähte i otkažiuvuttih zavodiè ruado, kun i izändä èj udovletvori heijän trebovanièlojda. Sidä sanotah stačkaksi.
|
| Stačečnoj dviženiè XIX vuozisadan tojzella puoliskolla. |
Čtobì lykymmästi vediä bor'bua kapitalistoen kera, rabočojt ruvettih yhtistymäh sojuzojh. Ènzimäne – "Južno-rossijskoj sojuza" rodiuduj Odessassa vuodena 1875. Sojuza valmistauduj bor'bah samoderžavièn kera i kuččuj rabočolojda yhtymäh bor'bah revoljutsièn puolesta. No terväh sen učastnikat oldih arestujtut. Sen rukovoditeljua Zaslavskojda työttih katorgah, missä hän i kuoli.
Peterburgassa kolmen vuuven kuluttuo oli organizujttu "Russkolojn rabočolojn severnoj sojuza", kudaman piässä sejzottih stoljari Halturin i slièzari Obnorskij. Tämä sojuza jo zavodi ottamah učastièda rabočolojssa stačkojssa, rukovodi nijllä. Tsarskoj pravitel'stva razgromi i tämän rabočojn sojuzan.
No rabočoj dviženiè leveni ajna uuzih i uuzih raionoih. Aina jugièmbi oli èliä rabočoilla, aina ènämmällä kiskottih händä kapitalistat. Fabrikanta Morozov žiälimättä štrafujčči omiè rabočoloja, štrafoen nimellä hän otti hejldä 1/3 ruado palkasta.
Vuodena 1885 kaheksan tuhatta Morozovan tekstil'nojn fuabrikan rabočojda Orehovo-Zuevassa èj kestetty tädä kiskondua i ilmojtettih stačka. Fuabrikka sejzattuj.
|
| Rabočolojn sovešanija Morozovskojda stačkua vaste. |
Tämä stačka oli jo ajembah organizujttu. Rukovodi sillä peredovoj rabočoj Mojseenko, kudama ènnen oli "Russkolojn rabočolojn severnojn sojuzan" členana. Yhtessä gruppan kera omiè tovariššoja kudoiè hän kir'jutti trebovanièt fabrikantalla, i rabočojt pejtoči piètyssä sovešanièssa utverdittih ne trebovanièt.
Morozov kièldäydyi täyttiä rabočoloen i trebovanièt i dobeiččiuduj yhten hejjan rukovoditeljan arestujččemista. Joukko kudoiè väellä piästi arestjdun tovarišan, no Morozov kuččuj fuabrikalla vojskat, kudamat perrettih rabočoloja. 600 hengiè stačečnikojsta oldih arestujtut, moniè kymmeniè hejstä oli annettu suudoh.
Sen mojzet stačkat Rossièssa mändih monissa fuabrikojssa. Tojzena vuodena tsarskoj pravitel'stva, pöllätetty rabočojn dviženièn i stačkoen kazvannalla, oli vìnuždennoj andamah zakonan, kudamua myöte fabrikantat jo èj vojdu nijn hujjuttomasti obsčitnvajja rabočoloja.
Rabočojt èllennettih, čto organizovannojlla bor'balla hyö vojjah äjiä dobejččiuduo. Marksan i Èngel'san učenièn kera Rossièn peredovojt rabočojt ènzimäziè kerdoja ruvettih tunnustaudumah rabočolojssa kružkissa i sojuzojssa.
Gruppa "Osvoboždenie truda". Rossièssa sillojn že jiäviyvyttih proletarskojt revoljutsionerat – Marksan učenièn puoliznikat, kudamat lugièttih, čto rukovodjašoj roli revoljutsionnojssa dviženièssa pidäy olla proletariatalla.
Yhtenä tämän mojzista revoljutsionerojsta oli Georgij Valentinovič Plehanov, ènzimäne marksizman propagandista Rossièssa.
|
| Georgij Valentinovič Plehanov (1856-1918 vv.) |
Lähtehyö rajan tuaksi, vuodena 1883 Plehanov obrazujčči marksistskojn revoljutsionnojn gruppan "Osvoboždenie truda". Gruppa kiändi russkojlla kièlellä Marksan i Èngel'san ruadoloja i levitteli nijdä Rossièssa. Se ozutteli myös ylen suureh vredah rabočojh dviženièh nähte narodnikkoen učenièsta i hejjan bor'ban vedämizen sposobojsta.
Rossièssa ravièh ruvettih kazvamah kružkat, kudamissa opastuttih Marksan proizvedenièloja – no i gruppa "Osvoboždenie truda" i nämät kružkat èj oldu vièlä yhtistetty rabočojn dviženièn kera.
Tämän luadi Lenin, kudama organizujčči bol'ševikkoen partièn i vej rabočojn kluassan i krest'janstvan bor'bah tsarskojda pravitel'stvua, pomeščikkoja i buržuazièda vastah.
|
| Lenin školassa. |
V. I. Lenin – rabočojn kluassan voždja i bol'ševizman osnovatelja. Vladimir Il'ič Lenin (Ul'janov) rodiuduj vuodena 1870 Simbirskan linnassa (nyt Ul'janovsk). Školassa hän opastuj otlično. 17 vuodizena hän lièni Kazanskojn universitetan studentaksi, no terväh oli èrotettu učastièn periä studentoin revoljutsionnoissa dviženièssa. Sillojn hän rubei valmistaudumah èkzamenoin sdaičendah kaikesta universitetan programmasta. Nämä èkzamenat hän sdaičči.
Kazanissa že Lenin mäni marksistskojh kružkah, izučajčči Marksan i Èngel'san sočinenièloja i kajkkiè poražajčči omilla tièdoloilla.
Vuodena 1893 Lenin sijrdyj Peterburgah tässä rubej opastamah rabočoloja kružkissa.
|
| V.I. Lenin rabočoissa kružkassa Peterurgassa (90:nä vuodena. |
Peterburgassa Lenin yhtisti kajkki rabočojt kružkat "Sojuz bor'bì za osvoboždenie rabočego klassa" nimizeh sojuzah i tällä valmisti tovella revoljutsionnoin rabočoin partièn sozdaičennan. Hänen predloženièn mugah sen moizet sojuzat organizuiččiuvuttih i toizissa linnoissa.
Lenin kovasti vedi bor'bua nardonikkoja vastah i kaikkiè niidä vastah, ken viärin tolkuičči Marksan učennièda. Lenin syvendyj rabočolojn èloksen joga pièneh gi dièloh, kir'jutti rabočoloja varte listovkoja i knijgoja, kuččuen upornojh bo'bah kapitalistojda vastah.
|
| Vladimir Il'ič Lenin. |
Tsarskolojlla sìščikojlla puuttuj arestujja Leninua. Händä hätken pièttih tyrmässä, a sen jalgeh työttih kolmeksi vuuveksi Siberih.
Leninan organizujtut "Bor'ban sojuzat" luaittih ènsimäzen kuottelun yhtyö partièksi. Tädä varojn oli kučuttu Rossijskojn sotsial-demokratičeskojn rabočojn partièn (RSDRP) I s'ezda 1898 vuoden Minskan linnassa. No sozdajja partièda tässä s'ezdassa èj puuttunut.
Tulduo ssìlkasta, Lenin ajoj rajan tuaksi i sièlä rubej laskemah ènzimästä marksistskojda gazièttua. Sidä kučuttih "Iskraksi".
Gaziètta "Iskra" pečatojttih hojkalla papirosnojlla bumuagalla, čtobì nijdä olis kebièmbi tuuva pejtoči kajkkih luadulojh rajan tagana päjn Rossièh.
Lenin kir'jutti "Iskrassa" stat'joja, kuččuen rabočoloja yhtymäh revoljutsionnojh političeskojh partièh bor'bah näh samoderžavièda i kapitalistoja vastah.
Leninskoj "Iskra" valmisti bol'ševikojn partièn sozdajčennan.
Rabočolojn bor'ba viriydyj i terväh tabaj Rossièn okrainat, sih luvettuna i Zakavkaz'en, missä vedi ruaduo männyön vuozisadan yheksänkymmenièn vuozièn lopusta Leninan učenikka t. Stalin.
Tsuarina täh ajgah oli Nikolaj II. (Hän algoj tsarstvujja vuodena 1894.)
Vuodena 1901, Majjan 1:n päivän pruazdnujčenda päjvänä (kajken muailman rabočoj pruazdnikka), Peterburgassa zabastujttih Obuhovskojn voennojn zavodan rabočojt. Hyö azetettih načal'stvalla omat trebovanièt. Hämästynyt administratsiè èj tièdänyt, midä luadiè i kyzeli ruadailla: "Nenga midä työ, terväh èj vajn mejdä, no i ministrojda trièbujčetta uvoliè". – "Èj vajn ministrojda, no i iččiè tsuariè", – vastattih hejllä bastujččijat.
Zavodan načal'stva kuččuj politsièn i vojskoja hillendämäh rabočolojda. No zabastujččijat zavodassa i sen ymbäri luaittih barrikadat i hillendämäh tulluziè vastattih kivi ragehella i rauda palojlla. Politsija i saldatat avattih ammunda. Monen čuassun ajgua rabočojt vojujttih vojskan kera. Oli tapettu i jugièsti ruanittu moniè rabočoloja. Tämä rabočolojn bor'ba saj Obuhovskojn oboronan nimen. Lähellä 800 oboronassa olluziè oli arestujttu, hejstä äjja oli hätkeksi ajgua pejtetty tyrmih i työnnetty katorgah.
Vièsti obuhovalajzista-gerojlojsta lendi kajken muan ymbäri. Rajattoman Rossièn kajkissa kulmissa rabočojt ruvettih nouzemah bor'bah.
Vuodena 1902 Rostovan linnassa donalla rodiuduj suuri rauda dorogalazièn stačka. Hejh yhtyttih tojzièn zavodojn rabočojt. Stačka i rabočolojn sobranièlojda rukovodi RSDRP:n komitetta. Komitetan členat avonajzesti vìstupajttih sobranièlossa, kučuttih rabočolojda rešitel'nojh i kestäväh bor'bah tsuarin vluastin lopullizeh vojttoh sah. Moniè päjviè matkattih linnan tagana rabočolojn mitingat. Nämih sobranièlojh keräydyj 30 tuhandeh sah Rostovan Donalla rabočolojda. Politsija i pajkallizet rostovskojt vojskat èj vojdu ni midä luadiè bastjččijojn-rabočolojn kera.
|
| Stačečnikojn levitändä |
Zabastovkua duavimah Rostovan vluastit kučuttih kazakkoida toizista susièda linnojsta. Vasta sillojn stačka oli lopittu.
Rostovskoi stačka ozutti čto Rossièn rabočoj kluassa jo nouzi avonazeh političeskoih bor'bah tsuarin vluastiè vastah.
Krest'janskoi dviženiè. Rabočolojn jalgeh nostih i krest'juanat. Vuuven 1902 keviällä i kezällä Urainassa i Povolž'jassa krest'juanojn bor'ba tabaj ènämmän 300 kyliä. Krest'juanat hävitettih pomeščikojn imenièlojda, juattih pomeščikojn lejvät nälgähizillä, otettih pomeščikojn mualoja.
Krest'juanojda vastah oli työnnetty vojskat. Krest'juanojh ammuttih, hejdä perrettih rozgilla surmah suate. Tuhanziè krest'juanojsta arestujttih i istutettih tyrmäh. Krest'janskoj dviženiè oli duavittu. Krest'juanat èj vièlä èllennetty, čto pomeščikkoen vojttamizeksi pidäy ènnen kajkkiè hävittiä tsarskoj vluasti.
"Iskra" gaziètassa Lenin kuččuj krest'juanojda vedämäh bor'bua tsarskojda vluastiè vastah yhtessä rabočolojn kera. No "Iskran" puolistaièn sotsial-demokratojn ruaduo kylässä mešajčči vuozisadan algupuolella syndynyt sotsialistojn-revoljutsionerojn (èserojn) partija. Krest'juanojn puolistannan nimellä, tämä partija puolisti kulakkoen interessoja i starajččiuduj vediä viäriä narodnikojn programmua.
Lenin vedi kovua hejttelemättömiä bor'bua èserojda vastah.
Rossijskojn sotsial-demokratičeskojn rabočojn partièn sozdajččemine. Leninskoj "Iskra" ičen ymbäri yhtisteli levitetyt sotsial-demokratičeskojt organizatsièt Rossièssa. Se, midä èj udajččiudunut azuo ènnen – sozdajja revoljutsionnojda proletarskojda partièda, udaččiuduj nyt.
Vuodena 1903 rajan tagana pejtoči keräydyj RSDRP:n tojne s''ezda. Rossièn èri linnojsta päjn tuli s''ezdah 43 delegattua. S''ezdassa oli prijmitty V.I. Leninan valmistettu programma. Sijnä sanouduj rabočojn kluassan partièn glavnojsta zaduačasta – sotsialističeskojn revoljutsijan organizujččemizesta, proletariatan diktaturan azettamizesta, sotsializman vojtosta. No, čtobì täyttiä glavnoj zaduača, programmassa sanouduj, čto partièlla on suadava täytetyksi ènnekajkkiè sen lähembäne zaduačča – lykätä Rossièssa tsarskoj samoderžaviè, luadiè demokratičeskoj respublikka, azettua rabočolojlla 8 čuassune ruado päjvä, hävittiä kylässä krepostnojn pravan kajkki jattièt, lejkata krest'juanojda varte muada.
Nämièn velikojlojn zaduačojn täyttämizeh näh Lenin trièbujčči, čtobi partièh prijmittäs vajn kestäviä – rabočojn dièlon puolesta bordoja, rabočojn kluassan provièrittulojda tovariššojda. Partièlla, – sanoj Lenin – pidäy olla rabočojn kluassan peredovojna otrjuadana, a hänen členojlla on oldava loppuh suate predannolojna revoljutsièlla. Lenin trièbujčči, čtobi partièn členana vojzi olla vajn se ihmine, kudama prijmiy partièn programman, omalla ruavolla učastvujččou sen yhtessä organizatsièssa. Tädä Leninan trebovanièda vastah nostih Martov, Trotskij i èrähät muut delegatat. Hyö predlagajttih ottua partièh kajkkiè, ken tahtou i kajkkiè nijdä, ken tojvottau (uskaldau, lubuau) millä tahto auttua partièlla, no èj rua hänen organizatsièlojssa, i èj podčinjajččiuvu hänen distsiplinalla. Tämän mojne predloženija slabendi partièda, kujn rabočojn kluassan rukovoditeljua, sentäh ku partièh vojdih tungeuduo kestämättömät, partièlla vihamièlizet ihmizet buržuazièsta.
Tämän jalgeh s''ezdassa Leninan vastustajat, Martovan i Trotskojn oh'jauksella, predlagajttih rabočolojlla bor'bah näh tsarizmua vastah luadiè sobimus èj ruadaja krest'janstvan kera, a buržuazièn kera. Lenin razoblačajčči Martovan i Trotskojn predloženièloen vredan i ozutti, čto rabočojlla kluassalla ni kuj èj sua männä sobuh buržuazièn kera, čto se predajččou rabočolojda. Rabočolojlla pidäy yhtyö èj buržuazièn kera, a revoljutsionnojn krest'janstvan kera i männä yhtessä bojuh tsuariè i pomeščikkoja vastah. Lenin i hänen puolella olijat sejzottih sillä kannalla, čto tsarizman i pomeščikkoen lykkiämizen jalgeh kerralla on allettava bor'ba kapitalistojda vastah, bor'ba sotsializman puolesta.
S''ezda valičči partièn tsentral'nojn komitetan "Iskra" gaziètan redaktsièn, kudamilla andoj rukovodiè partièn ruaduo. Čentral'nojh komitettah i "Iskran" redaktsièh oli valittu Leninan puolella olijat, hyö suadih s''ezdassa ènämbi iäniè, siksi hejdä ruvettih kuččumah bol'ševikojksi, a hänen vastustaiè, kudamat suadih vähembi iäniè s''ezdassa - ruvettih kuččumah men'ševikojksi. Suurembi oza Rossièn sotsial-demokratičeskolojsta organizatsièlojsta s''ezdan jalgeh kannatti bol'ševikkoja.
Tojzessa s''ezdassa tovariššua Stalinua èj ollut, hän oli tyrmässä. Vuodena 1904 hän pagej Siberin ssilkasta i vej bol'ševikkoen jalgeh Zakavkaz'en rabočoloja.
Ièlimäzet rabočojt lujah uskottih Leninalla i Stalinalla. Sen mojziè rabočolojda sillojn oli tuhanziè.
RSDRP:n rukovodstvalla vuodena 1903 kezällä Ukrainan i Kavkazan suuremmissa linnojssa oldih ènzimäzet vseobšojt rabočolojn stačkat. Azetuttih kajkki fuabrikat i zavodat. Rabočojt tuhanzittajn keräyvyttih ulitsojlla i plošadilojlla. Oratorat pièttih paginojda revoljutsièsta. Rabočojt luaittih šestvièlojda-demonstratsièlojda ruskièlojn flagojn kera – sotsializman puolesta proletarskojn bor'ban znamenièn kera. Keriämällä linnojh vojskat, tsarskoj pravitel'stva duavi nämä stačkat.
No stačkat luaittih oma ruado – ne luaittih revoljutsiè tulemah teriämbäh i lähennettih sidä.
Vojna japonièn kera. Tsuari Nikolaj II kajkella tavalla oppi duaviè revoljutsièn. Čuarilla lähizet neuvottih händä teriämbi algua japonièn kera vojna, kudamua jo ammuj valmistettih. Hyö duumajttih, čto vojna pièttäy revoljutsièn. "Parembi vojna, kujn revoljutsija", – neuvoteltih Nikolaj II hänen pridvornojt.
No ènzimäzinä vojna zavodittih japontsat. Vuuven 1904 janvarja kuussa vojnua ilmojttamatta hyö napadittih Rossièn stroittuh krièpostih – Port-Arturah – Keldazella merellä, missä sejzottih russkojt voennojt korablit, i parahimmat nijstä revitettih mijnojlla.
Omista suarilojsta Japonija vej vojskat merdä myöte Man'čžurièh. Hyvin vooružittu i opastettu japonskoj armiè rubej lyömäh jalgeh jiänyttä, pahojn vooružittuo tsarskojda armièda, kudamua oh'jattih tolkuttomat generualat – vzjatkièn ottajat i vorat.
Japontsat otettih Port-Arturan krièposti, razgromittih tsarskoj armiè Mukdenan luona. Kajjassa Tsusiman salmessa japontsat hävitettih loput tsarskojn Rossièn voennojt korablit, kudamat oldih työtyt Baltijskojsta merestä.
Vojnassa läbi lyödy tsarskoj samoderžavija luadi japonièn kera pozornojn miran. Japoniè otti Rossièlda puolen Sahalinan suarda, Port-Arturan i luittauduj Korejssa.
Verine pyhäpäjvä i rabočolojn deputatojn ènzimäne Soviètta. Pahojn käynyt russko-japonskoj vojna vièlä ènämmän suurendi rahvahan vihua tsarskojh pravitel'stvah. Vojna èj pijattänyt revoljutsièda, a ravendi sen tulemista. Vuuven 1905 janvarja kuun allussa Peterburgassa bastujčči suuri Putilovskoj (nyt Kirovskoj) zavoda. Terväh Peterburgassa algoj vseobšoj stačka. Zavodojssa mändih burhuajat kerähmöt i sobranièt. Rabočojt èčittih pojs piäzyö omasta hädähizestä pravattomasta tilasta. Hyö azetettih 8 čuassuzen ruadopäjvän, sojuzojh yhtymizen vallan, sanan i pečatin – vallan trebovanièt. Rabočojt trièbujttih tože pomeščikkoen muan andamista krest'juanojlla i Učreditel'nojn sobranièn kuččumista gosudarstvennojn strojan muuttamista varten Rossièssa.
Borbah näh rabočojn dviženièn kera èrähiè kuulojda ènnen stačkua tsarskojlla pravitel'stvalla oli luaittu "Rabočolojn obšestva", kudaman piämièhenä oli provokatora pappi Gapon. Konza algoj stačka, Gapon oman obšestvan sobranièlojssa muanitteli rabočolojda luadiè šestviè tsuarin luo i kir'juttua hänellä prošenija (petitsija). Täh petitsièh rabočojt pandih kajkki omat trebovanièt. Bol'ševikat sel'viteltih rabočolojlla èj kuunnella Gaponua: "Valdua i muada suadah èj kyzymällä tsuarilda, — sanottih hyö, — ne pidäy ottua oružojn kera käzissä". No gapon yksikaj saj rabočojt uskomah lähtiè tsuarin luo tämän prošenièn kera. Gaponalla oli pejtetty namereniè luadiè rabočolojn veren vuuvatus i sillä oslabiè rabočoj dviženija.
Vuodena 1905 janvarjan 9 päjväkä ajgazella pakkazella huomneksella rabočolojn joukot najzièn i lapsièn kera lijkahuttih talvi dvortsah päjn. Kajkiè keräydyj ènämbi 140 tuhatta hengiè. Ambumizella vastattih tsarskojt vojskat oružatonda rahvasta. Ènämbi tuhatta hengiè oli tapettu, lejkottu šaškojlla, duavittu kazakkoen hebolojlla. Peterburgan ulitsat oldih valetut rabočolojn verellä.
Tänä päjvänä rabočojt suadih verine urokka. Kajkilla lièni sel'vä, čto èj sua uskuo tsuarih i hänen slugojlla. Saman päjvän illalla linnan okrajnojlla rabočojt alettih stroiè barrikadojda. Barrikadojlla lepetettih ruskièt flagat. Rabočojt napadajttih ofitserojn i politsièlojn piällä i otettih hejldä oružat. Bol'ševikat rukovodittih rabočolojn bor'balla.
Vihan pamahtus lenzi kajkkiè muada myöte tsuarin verizillä èlodejanièlojlla. Rabočojt lykättih ruavot, lähtièttih pihalla revoljutsionnolojn pajolojn kera, lozungan kera "Iäres tsarskoj samoderžaviè". Revoljutsiè terväh levizi kajkella mualla.
Kajken keviän jatkuttih rabočolojn joukko stačkat i vìstuplenièt.
Vuodena 1905 majja kuussa tekstil'nolojn fuabrikojn linnassa – Ivanovo-Vosnesenskassa — algoj ylen kova stačka. Rabočolojn rukovoditeljojna oldih bol'ševikat.
|
| Vuuven 1905 janvarjan 9:nä päjvänä ploščadilla Talvi dvortsan luo oli ammuttu sadoja rabočolojda. |
Linnan tagana Talka ojalla tuhanzittajn keräyvyttih rabočojt. Tsarskojda vluastiè i fabrikantoida vastajzen bor'ban rukovodindah näh rabočojt valittih deputatat, kudamat obrazujttih Soviètta.
Tämä oli yksi ènzimäziè rabočolojn deputatojn Sovièttojda Rossièssa. Tämä soviètta, tuhanzièn rabočolojn ymbäröjttynä, keräydyj zasedanièlojh joga päjviä. Rabočolojn sobranièlojssa vìstupajttih bol'ševikat, kudamat oldih piä mièhinä Soviètassa. Joukko ylen suurella himolla kundeli oratorojn revoljutsionnolojda paginojda. Rabočolojn geroičeskoj bor'ba jatkuj ènämmän kahta kuuda. Rabočojt i hejjan perehet nähtih näl'giä, no èj andauvuttu. Tsarskojn gubernatoran käskystä vojskat ruvettih ambumah rabočolojh. Jalgimäj rabočolojn väet loputtih. Soviètan predloženièlla 40 tuhandizessa rabočolojn sobranièssa oli rešitty loppiè stačka. Stačka karasti rabočolojda i valmisti hejdä tulevah vièlä upornojmbah bor'bah.
Krest'janskoj dviženija. Vuuven 1905 keviällä algauvuttih krest'juanojn volnenièt. Keski Rossièssa i Povolž'essa krest'juanat otettih muat, mečät, veettih pomeščikkoen ambarilojsta villjat i juattih ne näl'gähizièn kesken. Hyö poltettih pomeščikkoen usad'bat, trebujttih pomeščikkoen mualojn jagamista, a monissa pajkojssa otettih pomeščikojn muat. Pöllästynyöt pomeščikat paettih omista pomestièlojsta politsièlojn i vojskièn vardejčennan alla. Tsarskoj pravitel'stva työndi krest'juanojda vastah saldattojda i kazakkojda. Vojskat ammuttih krest'juanojda, pandih tyrmih i perrettih. No krest'juanoja autettih rabočojt linnojssa i krest'juanat èj hejtetty bor'bua. Krest'janskoj dviženiè leveni päjvä päjväldä.
Gruzièssa krest'juanat hejtettih pomeščikojlla povinnostin maksanda. Monessa kohtassa hyö otettih muat, pajmennus muat, mečät, èj tunnustettu ni mittymiè tsarskolojda vlastilojda. Dièlolojlla upravljajttih iče krest'juanat.
|
| Krest'juanat otetah pomeščikan imenièdä. |
Vuuven 1905 keviällä i kezällä nostih Latvièssa i Èstonièssa batrakat. Hyö vooružiuvuttih i azetettih revoljutsionnojt krest'janskojt komitetat. Tungeuduen näjh organizatsièlojh hyö aettih Latvièn i Èstonièn kylistä pomeščikat – nemetskojt baronat.
Ukrainan i Belorussièn krest'juanat tože nostih bor'bah tsarskojda pravitel'stvua i pomeščikkojda vastah.
RSDRP:n III s''ezda. Vuodena 1905 aprelja kuussa Londonassa oli kučuttu Leninan trièbujčennasta RSDRP:n III s''ezda. Partièssa sillojn laskièttih olevan 8 ½ tuhatta členua. S''ezdah tuldih delegatat 20 bol'ševistskojlojsta partièn komitetojsta. Men'ševikat otkažiuvuttih s''ezdan ruavosta i s''ezdah èj tuldu.
S''ezdassa Lenin sanoj, čto revoljutsièn vojttamizeksi vältämättä pidäy: luadiè i luittua rabočolojn i krest'juanojn sojuza, yhtistetyjllä väjllä algua vooružonnoj vosstaniè, lykätä tsuari i sozdajja rabočolojn i krest'juanojn revoljutionnoj pravitel'stva. Krest'juanojn pidäy sozdajja omat revoljutsionnojt komitetat i maksotta ottua pomeščikojlda kajkki muat. Rabočolojlla pidäy rukovodiè i andua abuo krest'juanojlla tässä bor'bassa.
Ièlleh Lenin sanoj, čto tsuarin i pomeščikkoen vluastin lykkiämizen jalgeh bol'ševikojn on vièdävä rabočojt i köyhimmät krest'juanat bor'bah kapitalistojn i kulakojn kera, bor'bah sotsialističeskojn revoljutsièn puolesta.
III s''ezda prijmi kaj nämä leninskojt predloženièt.
Delegatat tuldih Rossièh i suuren-suurella ènergièlla ruvettih täyttämäh èlämässä s''ezdan rešenièlojda.
Samah ajgah yhtessä Leninan kera revoljutsièn vojttamizen puolesta bor'bua rukovodi Stalin. Hän ruadoj Zakavkaz'essa. Stalin luitti tässä bol'ševistskolojda komitettojda, valmistellen bol'ševistskojda s''ezdua, luadi muan alajzen tipografièn, kir'jutti ruadailla listaziè, opasti i yhtisteli revoljutsionnolojda rabočolojda i krest'juanojda i rukovodi vooružonnojn vosstanièn valmistelemista. Tovarišša Stalin pani äjjan vägiè siksi, čtobì yhtistiä Zakavkaz'en i kajken Rossièn rabočojt i ruadaja rahvahat yhtenäzeh pereheh.
Bronenostsa sejzoj jiäkkerillä Odessan lähillä, missä bastujttih rabočojt. Matrosat tièttih Odessan sobìtièlojsta, oldih ylen vozbuždjonnojt i liččauvuttih bojuh rabočolojn avuksi, kudamat kučuttih hejdä bor'bah.
|
| Vosstaniè bronenostsalla "Potemkin" vuuven 1905 ijunja kuussa. |
Kerran murginan aigah ken liène matrosojsta kirraldi:
– Pojjat, rokassa on madoziè!
Korablin ofitserat syötettih morjakkoja hapannuolla lihalla, a dengat otettih ičellä.
Tämä slučaj madozièn kera rokassa kijrehytti syttymistä. Matrosojn keskessä nouzi kiruomine. Tuli korablin komandira i käski matrosojlla levitä. Matrosat ej kuunneldu. Komandira käski arestujja 30 matrosua i ambuo hejdä. Matrosojn sydämet kièhahtuttih vihasta i abièsta. Matrosa Matjušenkon kučunnasta, hyö vooružiuvuttih i iändämällä "lyö izvergoja!" hypättih vihattulojh ofitserojh, tapettih hejdä i lykittih lajjasta piäliči.
"Potemkinan" piällä nouzi ruskiè flaga.
"Potemkinua" hillendämäh tsuari työndi voennojt korablit. No näjen korablilojn matrosat otkažiuvuttih ambumasta vosstanièh noussutta bronenostsua. "Potemkin", onnuako, èj vojnut jiädä hätkeksi ilmajn hijldä i syömistä. Èj ollut sillä i kyllällä opìtnolojda rukovoditeljoja – bol'ševikojda.
Potemkintsojlla tuli männä Rumìnièh i andauduo sigäläzillä vluastilojlla.
Kaččomatta sih, čto vosstaniè "Potemkinalla" èj ollut lykylline, se yhten juttyöh èlävytti rabočolojda. Hyö nähtih, čto flotta i armija aletah sijrdyö revoljutsièn puolella.
Vseobšoj oktjabr'skoj stačka. Vuodena 1905 sygyzyh männessä revoljutsionnoj dviženija levizi kajkella mualla. Joga päjviä stačečnikkoen riävyt lizäyvyttih uuzièn zavodojn i fuabrikojn rabočolojlla. Ulitsojlla rabočojt luaittih sobranièlojda i puaksuh ruvettih torah iäres ajajan politsièn i vojskièn kera.
Oktjabrjan allussa moskovskolojlla rauda dorogojlla algoj stačka, kudama terväh levizi muan kajkilla rauda dorogojlla. Hejtettih ruado počta i telegrafa.
Rabočolojn jallessä ruvettih tulemah bor'bah učiteljat, douhturit, professorat, studentat. Har'kovassa i Ekaterinoslavlessa (nygy Dnepropetrovsk) rabočojt allettih stroiè barrikadoja i, murendaen oružejnojt magazinat, ruvettih ammundah vojskan i politsièn kera.
Bol'ševikojn rukovodstvalla monissa linnojssa organizujččiuvuttih rabočolojn professional'nojt sojuzat (profsojuzat). Suurissa promìšlennolojssa tsentrojssa roittih rabočolojn deputatojn soviètat. Nämä oldih rabočolojn i krest'juanojn uuven revoljutsionnojn vluastin ijattièt. Monet rabočolojn deputatojn soviètat valmistauvuttih vosstanièh, kajkilla tavojlla suadih oružièda, opastettih rabočolojda voennojh dièloh. Počti kajkissa suuremmissa zavodojssa i fuabrikojssa, missä oldih bol'ševikojn partijnojt organizatsièt oli luaittu boevojt družinat. Tsarskoj pravitel'stva andoj vojskilla käskyn – "patronojda èj žiälejja" i žiälimättä ambuo stačečnikkojda.
Monessa linnassa vojskat ammuttih rabočolojh, levittäen sobranièlojda. Zavodiè vooružonnojda vosstanièda rabočojt èj vièlä vojdu. Vièlä oli ylen vähä boevolojda družinojda, èj täydynyt oružièda. No duaviè revoljutsionnoj dviženiè èj ollut vägiè i tsuarilla. Hänen vojskissa oli suuri broženija: saldatat nägyväh zavodittih kannattamah revoljutsièda. Tällä auttoj bol'ševikojn ruado armièssa, missä hyö pejtoči levitettih omiè listaziè, kuččumalla saldattojda yhtymäh revoljutsièh. Tällä tože auttoj tsuarin poraženiè vojnassa japonièn kera.
Hämästynyt revoljutsièn kazvamizella, oktjabrja kuun 17 päjvänä tsuari Nikolaj i andoj manifestan. Manifestassa hän uskaldi andua rahvahalla vallan i kuččuo rahvahan predstaviteljojsta gosudarstvennojn duuman Rossièn kajkkièn gosudarstvennolojn dièlolojn rešindäh nähte yhtessä čuarin kera. Oktjabrjan 17 päjvän manifesta oli nägyvä muanitus. Čarskojlla pravitel'stvalla pidi venjuttua ajgua, čtobì kerätä vägiè i upottua revoljutsija vereh. Kaččomatta manifestah svobodojh nähte politsija jatkoj sobranièlojn levittämiziè, rabočolojn i hejjan rukovoditeljojn bol'ševikojn arestujččemiziè i tappamiziè. Moskovassa tsarskojt pogromšikat tapettih Nikolaj Èrnestovičan Baumanan – ylen hyvän bol'ševikan – Moskovan rabočolojn rukovoditeljan. Baumanan muah pannessa hänen ruuhin jalgeh astuj Moskovan rabočolojn sada tuhanzine joukko, bol'ševikojn partièn Moskovskojn komitetan rukovodstvalla.
Vuuven 1905 nojabrja kuussa rajan tagane päj Rossièh tuli Lenin. Hän rukovodi partièn ruaduo i ruadaja rahvahan bor'bua.
Tällä ajgua Zakavkaz'essa Stalin muga-ze kovah, leninskojlla tavalla valmisti ruadaja rahvasta bojulojh tsuarin i hänen slugièn kera. Hän razoblačajčči men'ševikkojda, kudamat oldih vooružonnojn vosstanièn valmistamista vastah. Tbilisi linnan rabočolojlla tovarišša Stalin sanojn: "Midä pidäy, čtobì totta vojttua? Täh nähte pidäy kolme veššiè, hyvin èllennäkkiä i mujstakkua: ènzimäne, mi mejllä pidäy – se on vooruženiè, tojne – vooruženiè, kolmas – vièlä i vièlä kerran vooruženiè!"
Vuuven 1905 dekabrja kuussa kyzymys vooružonnojsta vosstanièsta selvitettih bol'ševikojn konferentsièssa. Tässä Lenin i Stalin ènzimäzen kerran nähtih tojne tojsta. Täh sah hyö pièttih svjaziè keskenäh kir'jazièn i tovarišojn kaute.
Krest'juanat veettih rabočolojlla Moskovah lejbiä, kartofeljua, a tojčči sejzatuttih barikadojlla bojtsojn riädylöjh. Bor'ban tsentraksi lièni Presnja (Moskovan rabočoj rajona). Družinnikkoen piä mièhenä oldih bol'ševikat. Hejjan rukovodstvalla Presnja kesti tsarskolojda vojskiè vastah 10 päjviä. Tämä oli proletarskoj Krièposti, missä vluasti oli vosstanièh noussulojn rabočolojn käzissä. Presnenskojt rabočojt geroičeski puolistettih omua rajonua. Rabočolojlla autettih hejjan najzet. Hyö luaittih perevjazkojda ruanittulojlla, syötettih hejdä. Ylen suurella rohkeuvella èrottauduj nuorizo. Se kävyj razvedkah, auttoj stroiè barrikadoja i zasadojda, torata vojskièn kera.
Kovasti torattih rabočojt tsarskolojn vojskièn kera i Kazanskojlla rauda dorogalla.
Vosstavšojn rahvahan vojttamizeh nähte Moskovassa èj täydynyt vojskua. Tsuari työndi Moskovah kaksi polkua saldattua. Vaj puuškièn i pulemjotojn avulla suadih razgromiè vosstavšoloja. Moskovua gromi generuala Dubasov. Dekabrjan 13 päjvänä boevolojn družinnikojn pidi jattiä barikadat i pejttiä oružièt tajnolojh skluadulojh. Moskovassa oli tapettu ènämbi tuhatta hengiè. Monda päjviä palettih linnassa artillerijskojlla tulella sytytetyt požuarat. Ulitsojlla viruttih tapetut rabočojt, najzet i lapset. Moniè revoljutsièn bojtsoja tsarskojt vojskat oli ammuttu i riputettu.
Näjn tsarskojt palačat raspravljajččiuvuttih vosstanièh noussuon Moskovan kera.
|
| Rabočojt sražajččiuvutah barrikadojlla Moskovassa vuuven 1906 dekabrja kuussa. |
Vooružonnojn vosstanièn ajgah Lenin oli Peterburgassa. Bol'ševikojn tsentral'noj komitetta luadi kajkki midä pidi, čtobì nostua Peterburgassa rabočojt vosstanièh. No Peterburgan sovièttah istuudunuot men'ševikat, piä mièhen Trotskojn kera, oldih Moskovan vooružonnojn vosstanièn kannattamista vastah. Men'ševikat i èserat srìvajttih rabočolojn revoljutsièda. Hyö kannatettih buržuazièda, kudama sobi tsarskojn pravitel'stvan kera revoljutsièn duavimizesta. Dekabrjalla Peterburgassa alganut stačka loppuj, nostamatta vooružonnojda vosstanièda.
Krestjuanojn bor'ba pomeščikojn kera. Revoljutsièn ajgana počti kajkella Rossièlla rabočolojn dviženièn vlijanièsta i bol'ševikojn partièn kučunnasta krest'juanat nostih omiè pomeščikojda – ugnetateljoja vastah. Krest'janskoj dviženiè levizi kajkkih gubernièlojh Rossièssa. Revoljutsionnojn bor'ban kolmen vuuven ajgana oli ènämbi 7 tuhatta krest'juanojn revoljutsionnojda vìstuplenièda. Krest'juanat otettih pomeščikojlda i manasterilojlda muat, lejkattih pomeščikojn i manasterilojn mečät, joga kohtassa napadajttih pomeščikojn usad'bojh i poltettih ne. Yhtessä saratovskojssa gubernièssa vuuven 1905 sygyzyllä i talvella krest'juanat hävitettih 300 suate pomeščikkoen imenièlöjdä. Krest'juanat aettih pojs politsiè, volostnojt staršinat i kylän stuarostat i azetettih oma valičenda vluasti. Peredovojmmat krest'juanat yhtyttih krest'janskolojh sojuzojh. Bol'ševikat autettih hejllä tässä. Tsuari i pomeščikat työnnettih karatel'nojt otrjuadat i duavittih krest'janskojt vosstanièt.
Rossièn ugnetjonnolojn rahvahièn vooržonnojt vosstanièt. Zakavkaz'essa tovarišša Stalinan rukovodstvalla rabočojt i krest'juanat rohkièh torattih tsarskolojn vojskièn kera. Vosstaniè tabaj kajken Gruzièn. Gruzièh oli työnnetty ylen äjja tsarskolojda vojskiè. Gruzièn rabočojt i krest'juanat bojujttih hejjan kera èj yhten kerdua.
Vuuven 1905 dekabrjalla monet tsarskolojn vojskièn viritetyt gruzièn kylät i linnat palettih, niin kuin rodivot.
Ukrainassa vooružonnojn vosstanièn ènzimäzet syttymizet alettih jo oktjabrskojn vseobšojn stačkan ajgah. Suurembi Vosstaniè oli vuuven 1905 dekabrja kuussa Donbassassa: Gorlovkassa i Luganskassa (nygyne Vorošilovgrad). Zavodskojt rabočojt i šahtjorat monda päjviä vojujttih tsarskolojn vojskièn kera. Rabočolojda Luganskassa sillojn rukovodi slièsari Klim Vorošilov.
Suomessa rabočojt luaittih oma vooružonnoj krasnoj gvardiè. Krasnoj gvardiè otti oruužat pojs tsarskojlda politsièlda. Žandarmat, politsejskojt, russkojt činovnikat lykittih ruavot Suomessa i juostih Rossièh.
Suomen rahvas valičči oman pravitel'stvan. Suomen buržuazija, pöllästytettty rabočolojn vluastin vägeydymizellä, luadi sovinnon tsuarin kera i predajčči rabočojt. Rabočoj dviženiè terväh oli žiälimättä duavittu. Krasnoj gvardija oli hävitetty, pravitel'stva aettu pojs.
Ugnetjonnojt rahvas joga kohtassa veettih bor'bua vihattavua tsarskojda pravitel'stvua vastah. No näjen rahvahièn buržuazija, kujn i russkoj buržuazija, vedi bor'bua revoljutsièda vastah sojuzassa tsarskojn vluastin kera. Tällä kerdua rabočolojlla i krest'juanojlla tuli myöstyö. Tsuari, pomeščikat i buržuazija okažiuvuttih vägevämmiksi hejdä. Rossièn kajkkièn rahvahièn rabočolojn i krest'juanojn revoljutsijassa valutettu veri rodnjastutti ruadaja rahvahat i yhtisti lujah suureh sojuzah uutta bor'bua varte.
Vuuven 1905 revoljutsija löydi kajahtuksen kajkessa muailmassa. Tämä oli proletariatan kajkkiè vägevämbi bor'ba Parižskojn kommunan jalgeh 1871 vuodena.
Rossièn revoljutsièn vlijanièsta luodejzessa Evropassa algoj suuri stačečnoj dviženiè. Turtsièssa ruadaja rahvas lykkäj oman sultanan, Iranassa – šahan, Kitajssa – imperatoran. Kitajssa oli azetettu respublikka.
Tsarskoj ministra Stolìpin andoj zakonan revoljutsionerojn žiälimättömästä hävittämizestä. Tädä zakonua myöte vuuvesta 1906 vuodeh 1909 suate oli riputettu ènämbi 2 tuhatta hengiè, työnnetty katorgah i ssìlkah i pandu tyrmih 25 tuhatta hengiè. Kymmeniè tuhanziè revoljutsionerojda oli ammuttu i muokattu ilman suuduo. Midä vajn èj luaittu arestujdulojlla revoljutsionerojlla: Hejdä muokattih tyrmissä, kynzièn alla aettih niègloja, Poltettih palavalla rauvalla, pièttih nällässä. Osobenno äjjallä Stolìpin valiuduj bol'ševikojn piällä. Tuhanziè rabočojn dièlolla predannoloja revoljutsionerojda kuoli riputettuna i katorgassa.
|
| Sìl'nolojda partiè — partièn jalgeh aettih Siberih. |
Monet bol'ševikojn partijnojt organizatsièt oli razgromittu, rabočolojn deputatojn soviètat hävitetty, salvattu profsojuzat i kajkki krest'juanojn organizatsièt.
Gosudarstvennoj duuma. Revoljutsionnojn dviženièn duavimizeh näh tsuari Nikolaj II kuččuj 1906 vuodena gosudarstvennojn duuman. Duumah valičenda zakonua myöte pomeščikojn i kapitalistojn piènellä tukkuzella oli prava työndiä duumah ènämbi deputattoja, kujn kymmenillä millionojlla rabočolojlla i krest'juanojlla. Najzilla èj ollut vovse valičenda pravoja. Sen mojne oli tsarskoj konstitutsija.
No i tämän konstitutsièn tsuari terväh rikkoj. Ènzimäzen i tojzen gosudarstvennojn duuman tsuari iče keräj i iče levitti, siksi ku ne èj ajno kuunneltu tsuariè i hänen ministrojda. Osobenno tsuari èj mièldynyt tojzeh duumah. Sih oli valittu äjja rabočolojn i krest'juanojn predstaviteljoja. Sotsialdemokrattoja sijnä oli 65 deputattua. Duumassa rabočojt i krest'juanat omissa paginojssa razoblačajttih tsarskojda pravitel'stvua i sen kajkkiè dièloloja i rahvahan muanittelemiziè. Tsuari käski duuman levittiä.
Tsarskojt činovnikat luaittih uuzi duumah valičenda zakona. Rabočolojn i krest'juanojn pravat vièlä ènämmällä piènennettih. Siberin i Keski Azièn rahvahalda oli pojs otettu duumah valičenda pravat, piènennetty Kavkazan i Pol'šan rahvahan pravat.
I konza vuuven 1907 sygyzyllä Peterburgassa, tavričeskojssa dvortsassa, missä pièttih duuman zasedanièloja, keräydyj kolmas duuma, nijn deputattoen pajkat počti ynnäh oli täytetty pomeščikojlla, kuptsilla, fabrikantojlla, pappilojlla, generualojlla, i tsarskolojlla sanovnikojlla kullattulojssa mundièrojssa.
Vajn ylen vähässä pajkkoja istuttih rabočolojn, krest'juanojn i ugnetjonnolojn Rossièn rahvahièn deputatat.
Gosudarstvennoj duuma èj muuttanut vanhojda porjadkojda. Dvorjanat tsuarin kera piämièhenä èndizen juttyöh pruavittih Rossièlla i kiskottih sidä.
Kolmas duuma utverdi tsarskojn ministran Stolìpinan zakonan muasta. Pomeščikojn kajkki muat jiädih hejllä ičellä. Krest'juanojlla pidi olla dovol'nojna sillä mualla, kudamua hyö iče vladejttih, no vajn uuzilla uslovizlojlla. Ènnen suuremmalla ozalla krest'juanoja mua oli yhtehine i ajga ajjojttajn hyö juattih ne obšinnojt muat keskenäh perehissä olevièn ruadaièn luvun mugah. Stolìpinskoj zakona hävitti muan obšinnojn piènnän. Joga krest'juanalla tarittih ottua oma nadièla omah käyttöh, èrota obšinasta i tulla izännäksi omalla učastkalla. Näjdä, obšinasta èronnuziè krest'juanojda kučuttih hutorjaninojksi ili otrubnikojksi.
Köyhät krest'juanat, kudamilla èj ollut ruado kar'jua, inventariè, dengua nalogojn maksimizeh, myödih omat mua palat kulakojlla – bohatojlla krest'juanojlla. Tsarskoj pravitel'stva tädä i tahtoj. Se tahtoj kulakojsta luadiè pièniè pomeščikojda, kudamat puolistettajs tsarskojda vluastiè.
Ènämbi millionua krest'janskojda köyhälistyö jaj muattomaksi i razoriuduj.
Nedovol'nolojda krest'juanojda pravitel'stva sijrdi Rossièn okrajnojlla (rannojlla) èläièn rahvahièn mualojlla. Pajkallizet èläjat vägizin aettih omilda rodnolojlda mualojda mägilöjllä i semmojzilla mualojlla, missä ni midä èj kazvanut i ni ken èj èlänyt (pustìnjojh).
Muan hozjajstva revoljutsièn jalgeh. Revoljutsièn duavimizessa tsarskojda pravitel'stvua autettih i ulgomualojn kapitalistat. Jo ènnen revoljutsièda hyö ostettih Rossièssa mua učastkat, missä oli rudua, neftiè, kivihijldä i stroittih omiè fuabrikkojda i zavodojda. Frantsuzskojt i anglijskojt bankirat annettih velgah tsarskojlla pravitel'stvalla äjjan dengua, kudamat mändih raudadorogojn stroindah, armièlla i tsarskolojn činovnikkoen pidämizeh. Revoljutsija Rossièssa varauvutti ulgomualojn kapitalistojda sillä, čto hyö kajmatah kapitalat i ylen suuret dohodat, kudamat hyö suadih Rossièssa. Jo ènnen revoljutsièda Rossièssa kapitalistat ruvettih yhtymäh sojuzojh, čtobì nostua tavarojlla hinnat i teriämbi vojttua rabočoloja. Tämän mojziè kapitalistojn yhtymiziè nimitettih trestojksi i sindikatojksi. Revoljutsièn jalgeh buržuaznoloja trestojda i sindikattojda lièni ajno ènämbi i ènämbi.
Erähièn vuozièn seizonnan jalgeh Rossièn promìšlennosti vuuvesta 1910 lähtien tuas èläveni: kazvoj hijlen, metallan, neftin suanda, lizäydyj suaharin suanda, tkanièn luainda. Äjjalla kazvoi leivän vièmine ulgomualoih.
|
| Metallurgičeskoi zavoda. |
Täh ajgah Rossija luadi askelen èdeh päin omassa hozjaistvassa, no luode Evropan mualoin rinnalla jai vièlä jalgeh jiänyöksi i ulgomualoin kapitalistoista rippuvaksi muaksi. Rossièssa èi ollut azetettu mašinojn i stankojn proizvodstvua, nijdä kapitalistat tuodih ulgomualojsta èj ollut himičeskoida promìšlennostiè. Rossija èi tièdänyt mineral'noloin udobrenièloin proizvodstvua. Voruženièn proizvodstvassa Rossija tože jai jalgeh tojzista kapitalističeskoloista mualoista.
Liènöy muga, čto ènzimäzen buržuaznoin revoljutsièn poraženièh Rossièssa pričinoida on ènämbi kuin pidäjs. Piä pričina niistä on se, čto èi ollut sojuzua rabočoloilla i krest'juanoilla. Esli krest'juanat čuvstvujttih, čto lykyllistä bor'bua pomeščikojda vastah èj voj vijja ilmajn sojuzua rabočolojn kera, to hyö vovse èj èlennetty sidä, čto ilman tsuarin lykkiämistä pomeščikkojda èj sua vojttua. Krest'juanat vièlä ajno uskottih "tsuari buatjuškan" hyvän tahtondah. Siksi krest'juanat èj tahtottu männä rabočolojn kera sojuzah tsarizmua lykkiämäh, a soldatskolojh šinelilöjh suoritetut krest'juanojn pojjat autettih tsuarilla duaviè rabočolojn zabastovkojda i vosstanièlojda. Krest'juanat ènämbi uskottih soglašateljojlla èserojlla, mi kujn bol'ševikojlla – revoljutsionerojlla.
Nedostatkojda oli i rabočolojlla. Konečno rabočoj kluassa oli revoljutsièn peredovoj vägi, no se èj ollut vièlä yhtenäne i luittunut, siksi kujn sen partija, sotsial-demokratija, oli levitetty kahteh gruppah, men'ševikkojh i bol'ševikkojh. Ènzimäzet oldih soglašateljat i èj tahtottu vijja revoljutsièda loppuh suate. Tojzet, se on bol'ševikat, oldih posledovatel'nojt revoljutsionerat lenintsat i kučuttih rabočolojda tsarizman lykkiämizeh. Siksi rabočojt revoljutsièssa vìstupajttih èj ajnos družno i rabočoj kluassa èj vojnut nosta revoljutsièn nastojašojksi rukovoditeljaksi (gegemonaksi).
Japonièn kera kijrehellä solmittu mira tože auttoj tsuarilla duaviè revoljutsièda. Kuni mäni vojna i tsarskojt vojskat kannettih poraženièda, tsuari jaj sluabojksi i hänen pidi ustuppiè rabočolojn kijnnittämizen ièssä. Miran luainnan jalgeh dièlo muuttuj, i tsuari saj vozmožnostin kerätä väet bor'bah näh revoljutsièn kera.
Kajkki tsarskoj politsija oli nostettu jallojlleh, čtobì tavata tavottamattomua Leninua. Partièn käskystä Vladimir Il'ič ajoj ènzin Suomeh, sen jalgeh rajan tuaksi, Švejtsarièh. Sièldä päjn hän jatkoj rabočolojn bor'ban rukovodindua.
Leninan soratnikka i abulane – tovarišša Stalin jaj Rossièh. Hänen kièhuja ènergiè hengähtytti bol'ševikkojda jugièh i upornojh ruadoh. Vuodena 1908 Stalin oli uuvestah arestujttu i työnnetty yhteh Siberin gubernièlojsta. No Stalinan raudasta voljua èj vojdu katkata tyrmät i ssìlkat, i tulijana vuodena Stalin pagej Siberistä i tuli Bakuh. Kuluj vuozi. Stalinua tuas arestujttih i uuvestah työnnettih ssìlkah. Hän uuvestah pagej. Tsarskojt špionat terväh händä tuas löyvettih, i sillojn tsarskoj pravitel'stva työndi Stalinan ihmizettömäh Narìmskojh krajah. No kestävä revoljutsionera èj andaudunut. Vuodena 1912 kezällä hän pejtoči tuli Peterburgah.
Lenin rajan tagane, a Stalin podpol'essa Rossièssa jatkettih bor'ban suurda dièluo sotsializman puolesta, oldih valmehet rabočolojn dièlon puolesta andamah oman veren kapli kaplin jalgeh.
Gerojt-bol'ševikat autettih rabočojlla kluassalla èliä revoljutsièn poraženièn jugiè ajga i nosta uuvestah revoljutsionnojh bor'bah.
Rabočolojn Lenskoj ammunda. Lojttozessa Siberin tajgassa, Lena jovella oldih anglijskolojn kapitalistojn kulda kajvokset. Rabočolojn èlämä näjssä kajvoksisssa vähän millä èrozi katoržnikojn èlämästä. A anglijskojt kapitalistat näjstä kajvoksista suadih 7 millionua kulda rubljua bariššua vuuvessa.
Vuuven 1912 keviällä Lenan kajvoksièn rabočojt zabastujttih. Angličanojn trebovanièsta tsarskoj pravitel'stva työndi kajvoksih žandarmskojn ofitseran komandujčennalla otrjuadan vojskua. Hän kerralla arestujčči kajkkiè ohjuaiè i heijjan keskessä olluziè ssìl'nolojda bol'ševikkojda. Rabočojt trièbujttih arestuijttulojn piästämistä. Hyö lähtièttih kontorah. Rabočojt astuttih kajdazena troppana èrähiè hengiè riävyssä. Bdrug rubej sojttamah gornistan truba. Ofitseran-žandarman komannalla saldatat azettauvuttih riädyh dorogua myöte. Kuuluj komanda – ambuo.
|
| Rabočolojn ammunda Lenskolojlla kulda kajvoksilla 1912 vuodena apreljan 4 päjvänä. |
Rubej jurizemäh ammunda. Vièlä i vièlä saldatat ammuttih rabočolojh. Luvella veri luhtissa viruttih 250 tapettuo i 270 ruanittuo rabočojda. Vièsti Lena jovella ammunasta lenzi kajkkiè Rossièda myöte. Sadat tuhannet rabočojt lykättih ruado i lähtièttih pihalla uuziè tappamiziè vastah protestan kera.
Vuuven 1912 majjan 1 päjvänä Rossièssa bastujčči puoli millionua rabočojda. Kylissä krest'juanat uuvestah otettih käzih kirvehet, vikattehet i hangot i hävitettih pomeščikojn imenièlöjdä. Vuozièn 1910–1914 ajgana oli ènämbi 13 tuhatta krest'janskojda revoljutsionnojda vìstuplenièda.
Russkoj rahvas nouzi uudeh bor'bah i astuj uutta revoljutsièda vastuamah.
Bol'ševikat – iččenäne Rossijskoj sotsial-demokratičeskoj rabočoj partija. 1912 vuodena rajan tagana Čehoslovakièssa, Pragan linassa, keräyvyttih konferentsièh bol'ševikojn russkolojn komitetojn predstaviteljat. Konferentsija postanovi ajua partièsta pojs kajkkiè men'ševikkojda i kajkkiè kestämättömiè i häjlyiè.
Oli sozdajttu bol'ševikojn yhtenäne boevoj leninskoj partija. Hän vedi rabočojn kluassan i krest'janstvan uudeh revoljutsièh tsarskojn vluastin lykkiämizen i rabočolojn i krestžoanojn vluastin azettamizen puolesta, 8 čuassuzen ruado päjvän azettamizen puolesta i kajkkièn mualojn maksuttoman andamizen puolesta krest'juanojlla käytettäväksi.
Bol'ševikat luitettih omat tajnojt partijnojt organizatsièt Rossièssa, professional'nojt sojuzat, rabočolojn kluubat i muut rabočolojn avonazet organizatsièt, kudamat oldih bol'ševikojn rukovodstvan alla.
Peterburgassa alettih lähtemäh bol'ševistskojt gaziètat "Zvezda", a jalgeh "Pravda". Bol'ševistskoj "Pravda" kir'juttauduj prostojlla i kajkkiè rabočolojda nähte sel'vällä kièlellä. Se auttoj rabočolojlla opastuo bol'ševikojn partièn učenièn. Politsija hejttelemättä presledujčči tädä gazièttua, kièlzi sidä myömästä, istutteli sen redaktorojda tyrmäh. V. I. Lenin kir'jutteli "Pravdah" stat'jojda i rukovodi sidä rajan tagane päjn. "Pravdassa" ruattih I.V. Stalin, V. Molotov i tojzet.
Täh ajgah partija kazvatti äjjan luiè i otvažnolojda revoljutsionerojda – bol'ševikkojda. Nijen keskessä oli Ja.M. Sverdlov. Hän algoj revoljutsionnojn bor'ban sejččementojsta vuodizena. Ajjan vuoziè istuj tyrmässä, oli ssìlkassa, mistä päj pagej monda kerdua, jalgimäj piäzi Peterburgah i varuamatta vej bor'bua tsarizman kera. S.M. Kirov jo 1905 vuuvella algoj revoljutsionnojn dejatel'nostin i èj hejtellyt sidä ni minutaksi. Vajn tjurmät i ssìlkat èrotettih ruavosta vähäksi ajgua tädä tulista revoljutsionerua. M.V. Frunze, G.K. Ordžonikidze, V.V. Kujbìšev, F.È. Dzeržinskij, – kajkin hyö oldih partièn otvažnojt bortsat rabočojn dièlon puolesta. Žiälejččemättä omiè vägilöjdä, veettih ruaduo partièssa M.I. Kalinin, K.È. Vorošilov, L.M. Kaganovič, E.D. Stasova, N.K. Krupskaja i monet muut. Tämä oli partièn raudane gvardija, Leninan i Stalinan väzymättomät i kestävät učenikat i soratnikat.
Lenin Parižasta päjn, missä hän èli, sijrdyj Avstrièh, lähemmäksi russkojda rajua, čtobì olis parembi rukovodiè bol'ševikojn ruaduo Rossièssa. Täh ajgah tojne tojzen jalgeh Rossièssa sytyttih stačkat. Bakussa, missä Stalin sozdajčči bol'ševikojn lujan organizatsièn, neftin promìslojlla rabočojt luaittih vseobšoj stačka. Rabočojt veettih bor'bua lähillä kuuda, no vägi okažiuduj fabrikantojn puolella.
|
| Barrikadat Peterburgassa ijuljalla 1914 vuodena. |
Vuuven 1914 kezällä Peterburgan rabočojt uuvestah sejzatettih fuabrikat i zavodat. Hyö lähtièttih pihalla ruskièlojn znamjojn kera. Vojskièn i politsièlojn napadenièh rabočojt vastattih vastuksella barrikadojlla.
No revoljutsièn nouzu oli piètetty sillojn roinnuolla muailman vojnalla. Tässä vojnassa tsarskoj pravitel'stva tuas èčči revoljutsièsta piäzemistä.
Tädä ryöstö vojnua vojujččija mualojn buržuazija valmisteli pejtossa rahvahasta. Konza vojna zavodiuduj, nijn vojujččija mualojn buržuazija muanitteli rahvasta, ilmojttaen, čto tämä vojna on oman rodinan vragasta päjn piästännän vojna. Rahvasta muanitella russkojlla buržuazièlla autettih melkoburžuaznojt soglašatel'skojt partièt – men'ševikat i èserat. Muga ze vojujččija mualoin rabočolojda i krest'juanoida usjutettih tojne toizen piällä predateljat – sotsial-demokratat II internatsionalasta.
|
| Russkoj saldatta provoločnolojn zagraždenièlojn keskessä työndäy prokljatièda tsarskoilla pravitel'stvalla. |
Muailman voina kesti 4 vuotta i tuli ihmiskunnalla maksamah lähillä 30 millionua ihmizen èlämiä. Kajkkiè ènämmän kavotti tsarskojn Rossièn armija.
Sillä ajgua konza nemtsat sièmennettih russkojda armièda snarjada ragehilla, tsarskojt ministrat i generualat jatettih se ilmain dostatočnojda vooruženièda i snarjuadoida.
Germanskolojn puuškièn i pulemjotojn tulesta i bolezniloista joga päiviä kuoli kymmeniè tuhanziè russkoloja saldattoida. No tsuarin Nikolain II i Antantan käskyö kuundelijat tsarskojt generualat aettih saldattoida uuzih i uuzih nastuplenièlojh. Kavotuksiè generualat èj lugièttu, saldatat hejllä oldih vajn puuškan lihana. Jo ènzimäzinä kuulojna tolkuttomat tsarskojt generualat jatettih tapettulojna germanskolojlla peldolojlla täyzi 200 tuhatta hengine armija. Rossièssa mäni uuzièn i uuzièn saldattoen kerävö. Allussa otettih vajn nuorembiè, a sen jalgeh sijrryttih vanhembih igih, ajno nelläkymmendä vuodizih sah. Kajkkiè Rossièssa oli vojnalla otettuo 19 millionah hengeh sah. No ylen suuri armija saldattoja èj auttanut Rossièda poraženièsta. Tällä poraženièdla autettih iče russkojt ministrat i generualat. Yhtessä russkojn tsaritsan kera hyö annettih nemtsojlla voennojt tajnat. Verdä valuttaja, guazu atakkojh kuolija, omièn generualojn myödy — i okoppojh kylmäja tsarskoj armija oli pakotettu myöstymäh. Vuodena 1916 nemtsat otettih Pol'ša, Litva, oza Latvièda. No vojnalla èj nägynyt loppuo.
Vojna äjjallä murendi Rossièn hozjajstvan. Èj täydynyt metallua, neftiè, hijldä. Zavodat sejzatuttih. Rauda dorogat èj kerritty vediä daže vojskoja. Armija i rahvas oldih ilman sobua (vuattejda) i jallaččiè. Rahvas i saldatat frontalla oldih nällässä. Piènèttih villjakylvöt èj kellä ollut ruadua muada. Ylen äjja heboziè i sarvi kar'jua oli otettu krest'juanojlda armièh nähte. Pitkistynyt vojna neverojatnojlla pajnolla valiuduj rabočolojn i krest'juanojn hardièlojlla.
Bol'ševikat vojna vuozina. Bol'ševikojn partija nouzi muailman vojnua vastah. Lenin i partija kučuttih rabočolojda i krest'juanojda kiändämäh oružièt omiè ugnetateljoja vastah i razoblačajttih men'ševikojn i èserojn i hejjan herroen - kapitalistojn podlostin. Vojnan ènzimäzinä ze päjvinä oldih levitetyt i salvatut rabočolojn organizatsièt. Bol'ševikojn gaziètta "Pravda" oli kièlletty jo vojnan ilmojttamista vaste. Kučunnasta bor'bah vojnua vastah i rabočolojn kuččumizesta revoljutsièh, nellännen gosudarstvennojn duuman deputatat – bol'ševikat, oli työnnetty èlämäh Siberih.
Jugiè oli bol'ševikkoen ruado vojnan vuozina. Leninua èrotettih Rossièsta rajat i frontat. Tojzet bol'ševistskojn partièn rukovoditeljat oldih ssìlkassa. Äjja bol'ševikkojda istuj tyrmissä. No bol'ševikojn ruado matkaj hejttelemättä.
Revoljutsionnoj dviženiè vojnan vuozina. Bol'ševikojn rukovodstvalla Rossièssa algauvuttih massovojt stačkat. Vuodena 1916 Rossièssa oli 923 stačkua, a vuuven 1917 janvarja i fevralja kuulojssa – 1330 stačkua. Rabočojt jatkettih bor'bua lozungan alla:
"Iäres vojna! Iäres tsarskoj samoderžaviè!"
Petrogradan (muga kučuttih Peterburgua 1914–1924 vuodeh sah) rabočojt veettih bor'bua ènzimäzissä riädylöjssä. Vuuven 1916 oktjabrjalla hyö luaittih ogromnoj političeskoj stačka vojnua i tsarskojda samoderžavièda vastah. Omalla puolella hyö veettih daže polka saldattua.
Rabočolojda kannatettih krest'juanat, hyö nostih kylissä bor'bah vojnua, pomeščikkojda i stolìpinskolojda mua zakonojda vastah.
No kajkki peredovojmmat krest'juanat oldih armièssa. Sièlä kazvoj nedovol'stva, i terväh armièh ruadamah työnnettylöjn bol'ševikkoen vlijanièsta algauvuttih saldattoen vìstuplenièt vojnua vastah.
Tsarskojt saldatat frontalla ruvettih bratajččiudumah nemetskolojn i avstrijskolojn saldatojn kera. Sen ze mojne brataniè mäni i tojzièn vojujččijojn gosudarstvojn frontilla. Saldatat trièbujttih verizen vojnan loppimista.
Vojnan ajgana revoljutsionnojh bor'bah tsarskojda pravitel'stvua vastah ruvettih nouzemah i ugnetjonnojt rahvahat. Jugièt keräykset, žijvatan vejandä i väen käyttö ruadaja rahvahan piällä nostatettih ylen suuri nedovol'stva. Nedovol'stva vièlä lizäydyj, konza ruvettih ottamah rahvasta tìlovolojh ruadolojh. Vuodena 1916 nostih bor'bah kazahat, kirgizat, uzbekat, tadžikat i turkmenat. Hyö napadajttih linnojn piällä, ruvettih bojuh tsarskolojn vojskièn i politsièn kera, tapettih omiè volostnoloja staršinojda – tsarskojn vluastin prislužnikkojda.
Kazahat sozdajttih omat boevojt vooružonnojt otrjuadat. Vosstanièn voždjana oli kazahskojn rahvahan julgiè geroj – Amangel'dì Imanov.
Vostavšojt uzbekat murennettih rauda dorogojda, čtobì èj laskiè vojskièn vedämistä, poltettih stantsièlojda i lejkottih telefonnoloja langojda.
Kirgizièssa vosstavšojt suadih oruužièda, ottamalla voennoj transporta. Mäillä hyö luajttih pajat i masterskojt porohan luadimista varte.
Vosstavšolojda vastah tsarskojt vluastit työnnettih vojskat puuškièn, pulemjotojn i bronevikojn kera. Vereh i poltettulojn kišlakojn i aulojn savuh hyö duavittih nämä vosstanièt.
No jatkuvasti kazvoj rabočolojn, krest'juanojn saldattoen i ugnetjonnolojn rahvahièn yhtenäne bor'ba vojnua vastah, tsarskojda pravitel'stvua vastah.
Čuarilla lähizet ihmizet neuvottih Nikolaj II loppiè vojna, solmiè nemtsojn kera sojuznikojsta èrikseh mira (separatnoj mira) i sen jalgeh loppiè revoljutsièn kera.
Tsuarin i buržuazièn pluanat èj täytytty. Hejdä ènnätti vuodena 1917 fevraljalla alganut rabočolojn i saldattoen vosstaniè.
Vuuven 1917 allussa nälgäydynyöt, vojnassa muokkaudunuot, Petrogradan rabočojt zabastujttih. Bol'ševikat rukovodittih rabočolojn bor'bua. Hyö mändih tože saldatskolojh kazarmolojh, kuččuen armièda auttamah rabočolojda bor'bassa tsuariè vastah. Rabočojt i rabotnitsat lähtièttih pihalla trièbujttih:
– Pojs vojna! Pojs tsarskoj pravitel'stva! Lèjbiä! Mirua!
Terväh rabočojt ruvettih èllendämäh, čto yhtellä stačkalla tsarskojda pravitel'stvua vojta èt, pidäy olla vooružonnoj vosstaniè – i hyö nostih vosstanièh.
Tsarskojt ministrat annettih käsky žiälimättä ambuo rabočolojda. Linnan tsentrassa talolojn katoksilla i vujškissa (čerdakojssa) politsejskojt azetettih pulemjotat i sièldä ammuttih demonstrantoja myöte.
Petrogradskolojn rabočolojn geroičeskoj bor'ba vedi i saldattojda revoljutsièn puolella.
Fevraljan 27 päjvänä vojskat Petrogradassa kièldäyvyttih ambumasta rabočolojh i allettih sijrdymäh rahvahan puolella.
Vosstavšojt rabočojt i saldatat arestujttih tsarskolojda ministrojda i pandih hejdä tyrmäh. Tyrmistä piästettih tyrmissä istujojda revoljutsionerojda. Rahvas joukot poltettih politsièn i suudon talolojda. Rabočoj nuorizo i najzet-rabotnitsat učastvujttih vosstanièh yhtessä vellièn i ukkolojn kera.
Petrogradan ulgopuolella sillojn ollut tsuari Nikolaj II työnzi vojskat frontasta vosstavšojda rahvasta vastah. No revoljutsionnojt rabočojt i saldatat lähtièttih hejllä vastah, selvitettih, min puolesta hyö veetäh bor'bua, i ubedittih vojska èj täyttämäh tsuarin i generualojn käskylöjdä. Saldatat kuultih rabočolojda. Revoljutsija toržestvujčči vojttuo tsarskojn vluastin piällä.
Konza vièsti revoljutsièn vojtosta Petrogradassa mäni tojzih linnojh i frontah suate, rabočojt i saldatat lykättih tsarskoj vluasti omilla pajkojlla.
Vuuven 1905 revoljutsièn primièran mugah kajkissa pajkojssa oli sozdajttu Soviètat, no nämä oldih nygy èj vaj rabočolojn deputattoen soviètat, a rabočolojn i saldattoen deputattoen soviètat. Tässä sanouduj vuuven 1917 fevralja kuun revoljutsièn èro vuuven 1905 revoljutsièsta. Saldatskojt deputatat soviètojssa, tozi azièssa, oldih krest'juanojn deputattojna, suoritettujna vojnan periä saldatskolojn sobih. Se znuaččiu, čto rabočolojn i saldatojn deputattoen soviètat oldih rabočolojn i krest'juanojn deputattoen sovièttojna. Se znuaččiu sidä, čto jo rodiuduj sojuza rabočolojn i krest'juanojn kesken tsarskojda vluastiè vastah, a rabočolojn i saldattoen deputattoen soviètat roittih tämän sojuzan organojksi.
Ilman tädä sojuzua rahvas èj olis vojnut lykätä tsuariè i revoljutsija èj olis vojnut vojttua.
Kaksi vluastiè. Buržuazija maltoj ispol'zujja melkoburžuaznolojda politikkojda, men'ševikkojda i èserojda, kudamiè soviètojssa oli ènämmistö, i hejjan avulla otti vluastin muassa omih käzih. Revoljutsièn predateljat – men'ševikat i èserat annettih buržuazièlla vozmožnosti luadiè oma buržuaznoj Vremennoj pravitel'stva.
No Vremennojn pravitel'stvan rinnalla jatkettih olla i soviètat. Muassa lièni kaksi vluastiè. Buržuazija i Sovièttojh istuudunuot men'ševikat i èserat tahtotah jatkua Germanièn kera vojnua vojttozeh loppuh suate. Mua vanhalla tavalla oli pomeščikkoen käzissä. Kapitalistat jatkettih rabočolojn kiskomista. Rossièn rahvahièn ugneteniè jaj olemah.
Lenin kir'jazissa rajan tagana päj i bol'ševikat ssìlkasta tulluon tovarišša Stalinan ollessa piä mièhenä razoblačajttih Vremennoj pravitel'stva rahvahan ièssä, avajltih men'ševikojn i èserojn valeh.
Vuodena 1917 aprelja kuun 3 päjvänä suuren truudan kera rajan tagana päjn Rossièh tuli V.I. Lenin. Leninua vastuamah keräydyj kajkki revoljutsionnoj Petrograda: rabočojt, matrosat i saldatat. Tervehtyksillä Leninalla èj ollut loppuo. Lenin nouzi bronevikalla, rubej pagizemah rahvahan kera i hilljastunuoh joukkoh lykkäj lulizen kučunnan: "Èläkkäh vsemirnoj sotsialističeskoj revoljutsija!" Tämä oli kučunda bor'bah buržuasnojda Bremennojda pravitel'stvua vastah, rabočojn kluassan vluastin azettamizen puolesta, sotsializman puolesta.
|
|
Revoljutsionnoit rabočoit i saldatat vastatah 1917 vuodena apreljan 3 päjvänä Petrogradah tullutta proletariatan voždjua V. I. Leninua. |
Hyö kučuttih partièda zavojujmah omalla puolella ènämmistön rabočolojn i saldattoen deputattoen soviètojssa muga ze i krest'jansKolojn deputattoen soviètojssa i ajua nijstä pojs men'ševikat i èserat.
Lenin i Stalin kučuttih bol'ševikkoja organizujččemah rahvahièn massat bor'bah sotsialističeskojn revoljutsièn puolesta. Sotsialističeskojn revoljutsièn vojttamizeksi, sanottih hyö, rabočojlla kluassalla pidäy olla lujassa sojuzassa köyhimmän krest'janstvan kera, pidäy lykätä buržuazièn vluasti. Pidäy obuzdaija buržuazièda, ottua pomeščikkoen käzistä mua i andua se krest'juanojn käytettäväksi, andua valda Rossièn ugnetjonnolojlla rahvahilla, kijrehesti loppiè voina.
|
|
Krest'juanat trièbujjah muada. Hejjan zemljakka matrossa kuččuu vuottamattomah organizovannoih pomeščikkoen mualoin pojs ottamizeh. |
Leninan i Stalinan predloženièt konferentsièssa oli primitty. Bol'ševikat zavodittih ylen suuri ruado rabočolojn, saldattoen i matrosojn massojn keskessä. Bol'ševikat ruvettih vedämäh ruaduo i krest'juanojn keskessä. Hyö selvitettih konferentsièn rešenièlöjdä i kučuttih rahvasta bor'bah Vremennojda pravitel'stvua vastah Soviètoin vluastin azettamizen puolesta, voinan loppimizen puolesta, kaiken muan krest'juanoilla vuottamattoman annannan puolesta.
Petrogradassa algauvuttih rabočolojn i saldattoen demonstratsièt. Aprelja kuussa oli luaittu rabočolojn i saldattoen demonstratsiè. Demonstrantat kannettih plakattoja i znamjojda bol'ševistskolojn lozungojn kera:
– Pojs vojna!
– Pojs ministrojda – kapitalistojda!
– Kajkki vluasti soviètojlla!
Vremennojlla pravitel'stvalla yhtessä men'ševikojn i èserojn kera tuli ottua ministrojn sijojlda, rahvahan kajkkiè ènämmällä vihattaviè ministrojda-kapitalistojda i Gučkovua i Miljukovua i omah sostuavah se vej èrähiè men'ševikkojda i èserojda.
No pravitel'stvan politikka jaj èndizeksi. Vojna jatkuj, mualojlla izännöjttih pomeščikat, ugnetjonnojt rahvahat jiädih pravattomiksi, rabočolojda grozittih zavodojn salbuamizilla (lokautojlla).
Massoen revoljutsionnoj nastroeniè kazvoj. Hyö ajno ènämmän i ènämmän ruvettih kuundelemah bol'ševikkoen iändä. Bol'ševikojn partija luittuj.
Vuuven 1917 ijunjan allussa oli Petrogradassa rabočolojn i saldattoen deputattoen sovièttoen 1 vserossijskoj s''ezda.
Tässä s''ezdassa men'ševikat i èserrat oldih vièlä ènämmistönä. Men'ševikat i èserat suadih sovièttoen s''ezdan hyväksynnän buržuaznojn pravitel'stvan kannattamizessa i frontalla nastuplenièssa.
Sillojn ze algoj nastupleniè frontalla. Se loppiuduj russkojn armièn poraženièlla. Soldatat èj tahtottu männä bojuh, kièldäyvyttih sražajččiudumasta buržuazièn interessojn puolesta, trièbujttih kajken vluastin andamista Soviètojlla. Tyh'jah vremennojn pravitel'stvan voennoj ministra èsera Kerenskij pagizutteli saldattojda valuttua omua verdä hejllä vièrahan dièlojn täh. "Vojna pidäy buržujlojlla, – vastattih saldatat, – anna iče hyö i sražajččiuvutah". Bojuh mänemäh kièldäydyiè saldattoja Vremennoj pravitel'stva käski ambujlla.
Saldatat ènämmän i ènämmän suadih tièdiä men'ševikojn i èserojn predatel'stvasta saldatojn interessoja i sijrryttih bol'ševikojn puolella. Rossièn glavnolojssa linnojssa uuvestah algauvuttih rabočolojn i saldattoen demonstratsièt.
Ijul'skoj demonstratsija i generuala Kornilovan mjateža. Tuli vuuven 1917 Kezä. Vremennoj pravitel'stva èj täyttänyt èndizelleh ni yhtä rabočolojn, saldatojn, krest'juanojn i Rossièn ugnetjonnolojn rahvahièn trebovanièda.
No razruha promìšlennostissa i rauda dorogojlla suureni. Sejzatuttih fuabrikat i zavodat, èj ollut sìr'jua, poltamista. Èj täydynyt lejbiä, lihua. Läheni nälgä.
Rabočolojn bor'ba i kapitalistojn i hejjan pravitel'stvan kera teräveni. Stačkat mändih hejttelemättä. Rabočojt organizujttih omat vooružonnojt otrjuadat – Krasnojn gvardièn. Kylissä algauvuttih krest'juanojn vosstanièt.
Saldatat tuhanzittajn lähtièttih frontalda. Ugnetjonnojt rahvahat, kudamat èj suadu osvoboždenièda Vremennojlda pravitel'stvalda, vìstupittih omièn ojgièlojn trebovanièlojn kera.
Vuodena 1917 ijuljan 3 päjvänä Petrogradskolojn rabočolojn, saldattoen i matrossoen massat lähtièttih demonstratsièlla bol'ševistskolojn lozungojn alla. Buržuazija, sobien men'ševikojn i èserojn kera, kuččuj frontalda valitut junkerskojt i kulatskojt voinskojt čuastit i ambuj tämän demonstratsièn, razgromi rabočojt organizatsièt.
|
| Vuodena 1917 ijuljan 3 päjvän demonstratsièn ammunda Petrogradassa. |
Junkerat i ofitserat napadittih "Pravda" gaziètan redaktsièh. Bol'ševikkojda arestujttih i istutettih tyrmih. Bol'ševikojlla tuas pidi männä podpol'eh. Vremennoj pravitel'stva käski arestujja Leninan. Partièn käskystä Lenin pejttäydyj. Lenin suoriuduj rabočojksi i rabočojn Ivanovan nimizellä pasportalla oli pejtoksissa šalašussa Petrogradan lähillä, Sestroretskan luona, a vièlä vähän ajgua mändyhyö sijrdyj Suomeh. Tyh'jah buržuaznojt išejkat juoksenneltih Leninan jallessä. Rabočojt kajkilla tavojlla vardejdih omua armasta voždjua.
Buržuazija svirepstvujčči frontalla i tìlassa. Daže kajkkiè enämmällä jalgeh jiänyöt rabočojt allettih ellendämäh, mih veetäh buržuazièn interessoja puolistajat men'ševikat i eserat. Bol'ševikojn riädylöjh tuli ajna uuzie i uuzie rabočolojda. Bol'ševikojn partien členoen lugu kazvoj 200 tuhandeh suate.
Ijuljan lopussa Petrogradassa keräydyj bol'ševikojn partièn VI s''ezda.
Leninua s''ezdassa èj ollut. Hän oli podpol'essa. S''ezdan ruadolojda rukovodi Stalin. Hän kuččuj partièda valmistamah vooružonnojda vosstanièda.
S''ezda namiètti sotsialističeskojn revoljutsièn vojttamizen tièt i luadi bor'ban mièrat razruhan kera muassa.
Rossièda myöte levittäydynyöt delegatat ruvettih valmistamah rabočolojda i krest'janskojda köyhälistyö vosstanièh Vremennojda pravitel'stvua vastah sen vluastin lykkiämizeksi i Soviètojn vluastin, rabočolojn i krest'juanojn vluastin azettamizeksi.
Sillojn buržuazija i pomeščikat organizujttih zagovora revoljutsièda vastah. Hejjan käskystä generuala Kornilov keräj ofitserojsta, kazakojsta i jalgeh jiänyöstä vojskièn ozasta suuret otrjuadat i sijrdi ne Petrogradua vastah, čtobì razgromiè rabočolojn i saldattoen deputattoen Soviètat, čtobì duaviè rabočolojda i krest'juanoja, ob''javiè iččiè Rossièn rajojttamattomaksi praviteljaksi.
Bol'ševikojn kučunnasta nostih Petrogradan rabočojt i petrogradskojt vojskat. Kornilovskolojlla vojskilla vastah työnnetyt revoljutsionnojt agitatorat – rabočojt i saldatat – rasskažittih Kornilovan saldatojlla hejjan generualan tovellizista mièlistä. Kornilovskolojn polkièn saldatat kièldäyvyttih lähtemäh revoljutsièda vastah. Buržuazièn zagovora provaliuduj. Rabočolojn i krest'juanojn pajnannalla Kerenskojlla tuli arestujja Kornilovua i istuttua tyrmäh.
Rabočolojn i saldatojn vojtto Kornilovan piällä vièlä ènämmällä luitti bol'ševikojn vlijanièn.
Kornilovskojn mjatežan jalgeh rabočojt i saldatat allettih pojs ajamah Soviètojsta men'ševikkojda i èserojda i hejjan tilalla valiččemah bol'ševikkojda. Vuuven 1917 sygyzyllä Petrogradan i Moskovan soviètojssa ènämmistö sijrdyj bol'ševikkoen puolella. Soviètat roittih proletarskojn revoljutsièn tovelliziksi tsentrojksi. Hyö vooružajttih rabočolojda, sozdavajdih Krasnojda gvardièda, valmisteldih vooružonnojda vosstanièda.
Pèjttäydyen buržuaznojsta pravitel'stvasta, oktjabrjan allussa Lenin tuli Petrogradah, čtobì nousta vosstanièn piäh. Lenin sanoj, čto nyt rabočolojn vojtto on obespečittu, čto pidäy vuottamatta algua vooružonnoj vosstaniè, lykätä buržuazièn, men'ševikojn i èserojn pravitel'stva i azettua sovièttoen vluasti.
No suamolojna rešajušolojna vosstanièn valmistamizen päjvjnä Kamenev i Zinov'ev namerenno, a Trotskij oman hyväksi mänevän boltlivostin periä annettih buržuazièlla vosstanièn pluanat i srokat. Vremennoj pravitel'stva suaduhuo tièdiä predateljojsta vosstanièsta, kijrehesti mobilizujčči hänellä uskollizet vojskat bor'bah nähte vosstanièda vastah. No buržuazièn vluastin päjvät oldih luvetut. Bol'ševikojn partièn čentral'noj komitetta sozdajčči boevojn tsentran tovarišša Stalinan kera piässä vosstanièda rukovodimah. Täyttäen Leninan ukazanièn, oktjabrjan 24 päjvänä 1917 vuodena boevoj tsentra algoj vosstanièn. Sen piässä azettuj Lenin.
|
| Lenin rukovodiu vosstanièda oktjabr'skolojna päjvinä 1917 vuodena. |
Kujn yksi miès, nostih bol'ševistskojn partièn kuččumukseh krasnogvardejtsat, revoljutsionnojt saldatat i Kronštadtan morjakat. Revoljutsièn saldattoen otvaga, revoljutsionnoj liččuanda i distsiplina terväh luaittih oma dièlo. Krasnogvardejtsat otettih kajkki pravitel'stvennojt učreždenièt i Petrogradan voennojt puktat. Talvi dvortsassa ofitserojn i junkerojn kera luittauvuttih Vremennojn Pravitel'stvan ministrat.
Plotnojlla rengahalla kièrrettih revoljutsionnojt vojskat dvortsa. Neva jogeh tuldih revoljutsionnoj krejsera "Avrora" i kolme minonostsua. Dvortsan osada jatkuj ildah sah. Tuli pimiè. I vajn ylen suuressa Talvi dvortsassa palettih tulet. Yöksi bor'ba kazvoj. Ruvettih papattamah pulemjotat. Pamahtettih ammunnat vintovkojsta. Algoj ammunda dvortsah istuudunuolojn vojskièn i nastupajččijojn revoljutsioneroin kesken. Krasnogvardejtsat allettih dvortsan šturma.
|
| Lenin i Stalin krasnogvardejtsojn keskessä. |
Talvi dvortsan ottamista rukovodijat bol'ševikat predložittih osaždjonnuolojlla andauduo. Ne èj vastattu. Oli annettu signuala. Talvi dvortsua myöte avattih ammunda Petropavlovskojn krièpostin puuškat. Pamahtettih krejserjon "Avrora" oruudièt. Artillerijskoi ammunda deistvuičči. Pulemjotat dvortsassa vaj kastuttih. Revoljutsièn vojskat kahahtettih dvortsah. Offitserat i junkerat vièlä jatkettih vasta ammundua, no terväh hyö andauvuttih. Kajjan koridoran kaute krasnogvardejtsat tuldih i dvortsan krugloih komnattah. Stolan tagana istui èrähiè pöllästynyziè ihmiziè. Tämä oli Rossièn jalgimäne buržuaznoj pravitel'stva. Kerenskojda èj ollut, sentäh kuj n hän èhti paeta i pejttäydyö. Revoljutsièn nimellä kajkki ministrat oli arestujttu. Arrestujttulojda ministerojda suatettih krièpostih.
|
| Revoljutsionnojt matrosat männäh talvi dvortsah šturmah oktjabrjalla 1917 vuodena. |
Proletarskojn revoljutsièn vojtto kajkessa muassa. Rabočoj kluassa toržestvujčči vojttuo. Oktjabrjan 25 päjvänä petrogradtsat syvällä volnenièlla luvettih Leninan kir'jutettuo vozzvanièda. Sijnä hän kir'jutti, čto vremennoj pravitel'stva sorduj, vluasti sijrdyj rabočolojn i saldatskolojn deputatojn Soviètojn käzih. Dièlo, kudaman puolesta vedi bor'bua rahvas: vojnan lopinda, pomeščič'jojn sobstvennostin otmeninda mualla, Sovetskojn pravitel'stvan sozdajčenda – tämä dièlo on obespečittu. Nyt tuli vozmožnosti azettua rabočoj kontroli fuabrikojn i zavodojn piällä bor'bah näh razruhan kera.
Samah ajgah avauduj rabočolojn i saldatskolojn deputatojn soviètojn II vserossijskoj s''ezda. Lenin toj st''ezdalla i s''ezda utverdi kolme ènzimästä velikojn proletarskojn revoljutsièn dekrettua: mirasta, muasta, vluastista.
Dekretta mirasta predlagajčči kajkilla vojujččijojlla gosudarstvojlla kerralla algua paginat vojnan lopinnasta i solmiè mira ravnopravièn algulojlla.
Dekretta muasta hävitti pomeščič'join soslovièn, otmeni častnojn sobstvennostin mualla i andoj sen kajkilla ruadajarahvahilla käytettäväksi. Sovetskojn vluastin käzistä krest'juanat suadih enämbi 150 millionua gektarua muada.
Dekretta vluastista andoj muassa kajken vluastin Soviètojlla. Mejjan mua lièni Sovetskojksi Respublikaksi. S''ezda valičči Vserossijskojn Tsentral'nojn Ispolnitel'nojn Komitetan i Rahvahièn Komissarojn Soviètan. Sovnarkoman piässä lièni tovarišša Lenin. Natsional'nostilojn dièlolojn rahvahan Komissaraksi oli valittu tovarišša Stalin.
Terväh s''ezdan jalgeh Vserossijskojn Tsentral'nojn Ispolnitel'nojn Komitetan predsedateljaksi oli valittu tovarišša Sverdlov.
|
| Jakov Mihajlovič Scerdlov (vv. 1885-1919) |
Vièsti proletariatan vojtosta Petrogradassa terväh levizi kajkella mualla. Monissa linnojssa rabočolojlla tuli vijja koviè bojulojda, čtobì ottua vluasti omih käzih.
Moskovassa ofitserat i junkerat zahvatittih Kremlja i riädy suuriè kodilojda. Rabočolojlla Krasnogvardejtsojlla tuli kajvua okoppoja i vijja tovellista vojnua kontrrevoljutsionerojda vastah. Moskovassa bojut matkattih ynnäh nedälin. Vajn tulella puuškista rabočojt i saldatat zastuavittih ofitserojda i junkerojda andaudumah.
Rossièn kajkista linnojsta lennettih telegrammat i vièstit Petrogradah vluastin sijrdymizestä Soviètojlla. Sovetskojn pravitel'stvan avulla Siberin, Keski Azièn, Belorussièn, Povolož'en, Ukrainan vazemman rannan rahvahat piästäyvyttih buržuazièn i pomeščikojn ilman ijallizestä gnjotasta. Sotsialističeskojn sovetskojn revoljutsièn vojtto selvittäydyy, tämän mugah, sledujušojlojlla pričinöjllä:
|
| Vosstavšojt rabočojt otetah Kremljua Moskovassa oktjabr'skolojna päjvinä 1917 vuodena. |
1) Èseran Kerenskojn buržuaznoj Pravitel'stva lopullizesti provaliuduj rabočolojn i krest'juanojn silmissä. Kerenskij tahtoj vojnan jatkamista vojtokkahah loppuh sah, a rabočojt, krest'juanat i saldatat trièbujttih vojnan lopindua i miran solmindua. Kerenskij tahtoj suada mualojn jattämistä pomeščikojlla, rabočojt že i krest'juanat trièbujttih pomeščikojn mualojn vuattamatonda ottamista krest'juanojlla pol'zah. Kerenskij tahtoj obuzdajja rabočolojda, rabočojt že i krest'juanat trièbujttih fabrikantoen i zavodčikkoen obuzdajččemista i azettamista hejjan piällä rabočolojn organizatsièlojn kontroliè.
2) Tojne pričinä on sijnä, čto nämièn trebovanièlojn počvalla laddjauduj i oformiuduj rabočolojn i krest'juanojn luja sojuza rabočolojn i saldatojn deputatojn Soviètojn nävössä, buržuaznojda Vremennojda pravitel'stvua i sen iänen kannattaiè – men'ševikkojda i èserojda vastah – bol'ševistskojn partièn kannatuksen puolesta.
3) Kolmas pričinä on sijnä, čto omana massana rabočojt i krest'juanat èrottih soglašateljojsta èserojsta i men'ševinojsta i lujasti yhtyttih bol'ševikojn partièn ymbäri, tunnustaen sen omaksi voždjaksi i rukovoditeljaksi.
Ilman näjdä pričinöjdä oktjabr'skoj revoljutsija èj olis vojnut vojttua.
|
| Rabočojn kontrolin azettamine fuabrikojssa. |
Bol'ševikojn partija organizujččou sovetskojda gosudarstvua. Velikojn proletarskojn revoljutsièn vojton ènzimäzistä päjvistä algaen Lenin i Stalin ruvettih organizujmah Sovetskojda gosudarstvua kujn kajkkièn rahvahièn vellellistä sotsialističeskojda sojuzua. Rossièn rahvahat suadih sovetskojsta vluastista täyvelline osvoboždenija, mittymiä èj imejnyt ni yksi muailman rahvas.
Jalgeh dekrettojda mirasta i muasta oli annettu dekretta rabočojsta kontrolista. Rabočoj kontroli azettauduj kapitalistojn piällä fuabrikojssa i zavodojssa, produktojn proizvodstvan, nijen vardejččemizen piällä kajkkièn produktojn i sìr'evolojn materialojn ostannan i myönnän piällä.
Sovnarkoma ilmojtti otkazan kajkkièn velgoen maksamizesta ulgomualojn gosudarstvojlla. No muan stolitsojssa i tsentrojssa murennetut sovetskojn vluastin vragat – pomeščikat, kapitalistat, generualat i papit, a yhtessä hejjan kera oldih i men'ševikat i èserat – paettih Rossièn randamualojlla.
Hyö opittih luittauduo Donalla, Ukrainan ojgièlla rannalla, Kavkazassa, Orenburgan steppilöjllä, Siberissä, i organizujja pohoda Sovetskojda vluastiè vastah. No omua vägiè hejllä oli vähä, rabočojt i krest'juanat hejjan kera èj lähtiètty. Mjatežat i zagovorat, kudamiè luaittih men'ševikat i èserat, provaliuvuttih. Krasnojda gvardièda i luaittuo bor'bah näh kontrevoljutsièda vastah Vserossijskojda črezvìčajnojda komissièda (VČK), kudaman piässä sejzoj F. È. Dzeržinskij, oli kylliksi sih nähte, čtobì likvidirujja nämä men'ševikkoen, èseroen i hejjan sojuznikkoen kadettoen zagovorat.
|
| Feliks Èdmundovič Dzeržinskij (vv. 1877-1926) |
Sovetskojn vluastin bor'ba kontrrevoljutsionnolojn zagovorojn kera jalgeh päjn tuli äjiä jugièmmäksi, konza kadetskolojlla i èsero-men'ševistskolojlla mjatežnikojlla ruvettih kapitalističeskojt gosudarstvat andamah kohtallista voennojda abuo. Tämä oli kapitalističeskolojn gosudarstvojn voennoj interventsija (segaudumine) sovetskojda vluastiè i sovetskojda strojuo vastah. Soviètojn bor'ba interventsièda vastah jatkuj täyttä kolme vuotta.
Siksi kujn mejjan vanha armija levizi, a uutta reguljarnojda krasnojda armièda vièlä èj ollut sozdajttu, èj ga ni vojnut olla sozdajttu tässä lyhyössä ajjassa, to soviètat èj vojdu ènämbiä jatkua vojnua. Siksi Lenin objazujčči delegatsièssa ollutta Trotskojda podpiššiè mirnoj dogovora nemtsoen kera. No Trotskij, javno kizaten nemtsojn puoleh i provotsirujen hejdä uudeh nastuplenièh bezoružnoida Sovetskoida muada vastah, katkai paginat mirah näh. Nemtsat pol'zujččiuvuttih tällä, allettih uuzi nastupleniè i zajmittih čuasti sovetskolojda mualojda. Nemetskojt vojskat lähestyttih Petrogradua. Leninan nastojanièsta mira nemtsojn kera oli kijrehellä solmittu Brest linnassa. Tämä oli Brestskoj mira. Pajčči kajmattulojda sovetskolojda mualojda, kudamat oldih zajmittu nemtsojlla, tuli sobiè vièlä tojzih nemetskojn voenščinan unizitel'nolojh ustupkojh. Nämä mänetykset mejjan mualla tuldih predateljan Trotskojn i hänen spodručnojn Buharinan periä, kudama kajkella tavalla starajččiuduj katkata Brestskojn miran zaključenijan. Soglassièdessa nengozeh èj vìgodnojh mirah, Lenin i Stalin uskottih sih, čto tulou ajga, konza Germanièssa vojttau Revoljutsija, a sovetskoj vluasti Rossièssa èhtiy sozdajja Krasnojn Armièn, luittuu i maltau vostanoviè kajmatun.
Nyt soviètat dobejččiuvuttih hengähtys ajga i ottauvuttih rahvahan hozjajstvan stroitel'stvah i Krasnojn armièn sozdajččemizeh i luittamizeh. Krasnoj Armija oli sozdajttu 1918 vuodena.
|
| Krasnoj Armiè, sen organizatsièn allussa. |
Sovetskolojn mualojn vägeh otanda nemtsojlla. Vajkka Sovetskojn pravitel'stvan i nemtsoen välillä solmittu Brestskoj mira koski Sovetskojn gosudarstvan kogo territorièda, sih laskettuna i Ukraina, èrähät ukrainalazet delegatat, kudamiè nemtsat podkupittih, èj tahtottu podčiniuduo Sovetskojlla pravitel'stvalla i solmittih oma èrilline miran dogovora nemtsojn kera. Tämän predatel'skojn dogovoran poh'jalla Ukraina ilmojttauduj èj sovetskojksi, a buržuaznojksi respublikaksi, a esli Soviètat oldajs vastustettu tällä. Nemtsat uskallettih auttua omilla vojskilla Ukrainan buržuaznojlla pravitel'stvalla, kudama sillojn nimittäydyj Ukrainskojksi Radaksi. Nemetskojt vägizin ottajat vospol'zujččiuvuttih tällä dagovoralla i tuldih omièn vojskièn kera Ukrainah. Hyö otettih Ukraina, a sen jalgeh Dona i Gruzija. Nemetskoj nastupajččija armija omalla matkalla aeli Soviètat, riputteli bol'ševikkoja i sovetskojda vluastiè kannattaiè rabočoloida i krest'juanojda.
Krasnojn Armièn väet sillojn vièlä oldih ylen sluabojt, no ne èj ustupajdu bojutta nemtsojlla sovetskolojda mualojda. Donetskolojsta šahtjorojsta, kylän köyhälistöstä i revoljutsionnolojsta matrosojsta kerättylöjn otrjuadojn piässä oli rabočolojn suvajttava, luganskoj slièsari, loppuh suate rohkiè bol'ševikka, Leninan i Stalinan yksi parahimbiè učenikkojda – Kliment Efremovič Vorošilov.
Puolen tojsta kuuda Vorošilovan otrjuadat Donalla puolistauvuttih nastupajččevista nemtsojsta i valgo-kazakkoen otrjuadojsta. Donalla kazakat revitettih silda. Valgozièn kazakojn bul'ka ragehen i snarjuadojn alla krasnojt bojtsat luaittih ičen luaittu silda Donasta piäličči. Čuasti ihmizistä ruadoj, čuasti toraj kazakojn kera. Vorošilov rohkeutti bojtsoja i oman hrabrostin primièralla nostatti otrjuadojssa uskon i maltoj èhättiä krasnojt Donasta piäliči Tsaritsìnah (nyt Stalingrada).
Germanskojt i avstrijskojt vojskat sijojttauvuttih kajkkiè Ukrajnua myöte. Getmanaksi Ukrainassa nemtsat istutettih suurda ukrainskojda pomeščikkua, tsarskojda generualua Skoropadskojda, i kiännytettih jarilleh muat pomeščikojlla, fuabrikat kapitalistoilla.
Rabočojt organizatsièt Ukrainassa oldih kièlletyt. Bul'ka, riputus pačas i izdevatel'stva pomeščikojn, kapitalistojn i nemetskojn voenšinan puolesta valiuvuttih Ukrainan rabočojn kluassan i krest'juanojn piällä. Krest'juanojlda nemtsat otettih kar'ja, puhtastettih ambarilojsta villja. Joga päjviè Germanièh i Avstrièh lähtièttih poezdat ukrainalazen lejvän, suaharin, razvan, lihan, hijlen, i rauda rudan kera. Nemetskolon zahvatčikojn kiskonda i vägivalda nostettih bor'bah ukrainalaziè rabočolojda i krest'juanoja. Osobenno sluaviudu omalla otvažnojlla bor'balla nemtsojda vastah rauda dorogalazen pojga Nikolaj Šors. Hän muga-ze geroičeski toraj Ukrainan rabočolojn i krest'juanojn vragoja vastah, kujn russkojn rahvahan geroj Vasilij Ivanovič Čapaev. No èj hätkiè pyzytty nemtsat Ukrainassa. Suurella truudalla nemetskojt saldatat puolistauvuttih vosstavšolojsta rabočolojsta i krest'juanojsta. A konza vuuven lopussa Germanièssa syttyj revoljutsija, nemetskojt saldatat kepitettih pagoh Germanièh. Ukraina tuas tuli sovetskojksi.
|
| Nikolaj Ščors – graždanskojn vojnan geroi Ukrainassa. |
Grabitel'skojn Brestskojn miran nemtsojn kera hävitti sovetskoj vluasti.
Kapitalistojlda oli otettu pojs bankat, rauda dorogat, a sen jalgeh fuabrikat i zavodat. Vuodena 1918 kapitalistojn predprijatièt roittih Sovetskojn gosudarstvan sobstvennostiksi. Fuabrikojn i zavodojn direktorojksi oldih naznuačitut rabočojt i sovetskojt inženerat. No poltamizen i sìr'jan vähyyvestä monijda fuabrikkojda i zavodojda èj vojdu panna käyndäh kerrassa.
Muassa èj täydynyt lejbiä. Kulakat, zvièristynyöt revoljutsièn vragat, pejtettih lejbiä kuoppih, Hapatettih nijdä, myödih nijdä kolmikerdajzilla hinnojlla spekuljantojlla, vajku èj andua lejbiä Sovetskojlla gosudarstvalla i Krasnojlla Armièlla. Lejvän vedo Rossièn rabočolojh tsentrojh lejvän roinda rajonojsta oli lejkattu sovetskojda vluastiè vastah noussuzilla kontrrevoljutsionerojlla interventojlla. Nälgä grozi revoljutsièn gibelillä.
Leninan kuččumuksesta rabočojt sozdajttih prodovol'stvennojt otrjuadat lijjojn lejbièn keriämizeksi kylässä, bor'ban vièmizeksi kulakkoja vastah. Leninan predloženièlla kylissä oli organizujttu köyhälistön komitetat (kobedat). Hyö autettih prodovol'stvennojlojlla otrjuadojlla lejvän pojs ottamizessa kulakojlda, annettih köyhillä kulakojlda otettulojda hebolojda i žijvattoida.
Partija i kombedat veettih sojuzah i družbah rabočojn kluassan i bednotan kera i srednjoj krest'janstva. Sredneit krest'juanat, nägien, čto hejllä muada andanut sovetskoj vluasti puolistau hejdä pomeščikoista i lyöy vragoja, ruvettih yhtessä rabočojn kluassan i bednotan kera vedämah bor'bua Soviètojn puolesta.
|
| Kylän köyhälistö komitetan zasedaniè 1918 vuodena. |
Anglija, Frantsija i Japonija alletah voennoj segavunda (interentsija) Soviètojn muah. Ulgomualoin buržuazija varaj, čtobì revoljutsionnojn požuaran kybenet viritettäjs revoljutsièda kajkessa muailmassa. Ulgomualoin kapitalistat èi voidu sobiè sen kera, čto ènämbiä hyö èj vojja gruabiè rabočoloida i krest'juanoida Rossièssa, kujn se oli ènnen revoljutsièda. Sojuzassa russkoiloin pomeščikojn i buržuazièn kera Anglièn, Frantsièn i Japonièn buržuaznoit pravitel'stvat allettih graždanskoj voina Soviètoin vluastiè vastah. Vuuven 1918 keviällä Frantsièn kannatuksella muailman voinan ajgana russkojlojlla plenah otetut čehoslovakat nostettih kontrrevoljutsionnoj vosstaniè sovetskojda Rossièda vastah. Èserat i men'ševikat yhtessä čehoslovakojn kera zahvatittih čuasti Povolž'jasta, Urala i Siberi. Vuuven 1918 kezällä angličanat sijrrettih mäellä Arhangel'skassa Valgièlla merellä desanta omua vojskua i autettih tiälä belogvardejtsojlla svergniè sovetskojda vluastiè. Vladivostokassa desanta sijrrettih mäellä japontsat.
Kajkkiè näjdä buržuaznolojda gosudarstvojda, kudamat allettih vojna sovetskojda vluastiè vastah, kučuttih sillojn Antantaksi, mi znuaččiu sojuza ili sojuznikat.
Kadetojn, men'ševikojn i èserojn avulla Antanta nostatti vosstanièlojda Sovetskojn Rossièn monissa linnojssa. Buržuazija osteli bandittoja revoljutsièn voždièn tappamizeh näh. Oldih tapetut bol'ševikka Uritskij i petrogradskolojn rabočolojn suvajttava oratora bol'ševikka Volodarskij. Vuuven 1918 sygyzyllä mitingan jalgeh yhtessä zavodassa Moskovassa èserat luaittih pokušeniè V. I. Leninah. Valujua verellä Leninua vièdih kodih. Monda päjviä borčujčči Vladimir Il'ič surman kera. Kajkki ruadaja rahvahat sledittih Il'ičan boleznin mänyö. Kevennyksen i ihastuksen hengähtys piäzi ruadaja rahvahalla, konza parandunut Il'ič tuli uuvestah upravlenièh gosudarstvalla.
Täh ajgah männessä Antantan gosudarstvat otettih Valgièn meren rannikko, Urala, Siberi. Valgozet kazakat tahtottih ottua Tsaritsìn – suuri linna Volgalla – i lejkata muan tsentrah lejvän vedo. Tsaritsìnan puolistamizeksi bol'ševikojn tsentral'noj komitetta työndi tovarišša Stalinan. Tiälä Stalin vastauduj Vorošilovan kera, kudama tuli Donbassasta Krasnolojn otrjuadojn kera. Tièdämättä lebäyvystä, yöt i päjvät ruadoj Stalin Tsaritsìnskojn frontan luittamizeksi. Hän juurineh kiskojli Krasnojn Armièn tìlah istuudunuziè izmennikkoja, pidi huolda vojskièn vooruženièsta i snabdinnasta, työndi Volgua myöte lejbiä Moskovan, Petrogradan i tojzièn linnojn rabočolojlla. Valgozet kazakat monda kerdua opittih ottua Tsaritsìn, no tyh'jah. Stalin i Vorošilov annettih valgozilla kazakojlla isku iskun jalgeh i jatettih ičen käzih tämä važnoj linna Volgalla.
Yhtessä Tsaritsìnan kera borčujčči valgoziè vastah i Astrahan, missä Krasnojn Armièn piässä sejzoj tovarišša Kirov. Valgozet muga èj ni vojdu ottua Astrahaniè.
Graždanskoj vojna Zakavkažèessa i Keski Azièssa. Germanija auttoj gruzinskojn rahvahan vragojlla – men'ševikojlla luittauduo Gruzièssa. Verizen dorogan kaute tuldih Gruzièssa vluastih men'ševikat. Hyö ammuttih äjiè Soviètojn vluastin puolesta borčujnnuziè rabočolojda i krest'juanojda.
Armjanskolojlla rabočolojlla i krest'juanojlla tože èj kerralla anduanut piästä buržuazièn gnjotan alda. Armenièssa Antanta kannatti armjanskojn rahvahan vragoja – dašnakkoja.
Turkat tahtottih vägizin ottua Azerbajdžanassa Baku sen suuren neftjanojn Promìšlennostin kera. Bakussa vuodena 1918 oli Soviètojn vluasti. Bakinskojn Soviètan piässä sejzoj bol'ševikka tovarišša Stepan Šaumjan i muut vanhat bol'ševikat – tovarišša Stalinan učenikat i druz'jat. Bakinskojt mussavatistat, Azerbajdžanan rahvahan vragat, yhtessä men'ševikojn i èserojn kera, mièlestäh linnan puolistamizeksi turkojsta vuodena 1918 kezällä kučuttih Bakuh anglijskojt vojskat. Linnan ottahuo, angličanat arestujttih Šaumjanua, Azizbekovua, Džaparidze i tojziè bakinskolojda komissarojda, vièdih hejdä Turkmenièh i peskujssa ammuttih kajkkiè 26 hengiè.
|
| 26 bakinskojn komissaran – bol'ševikkoen ammunda 1918 vuodena. |
Sillojn ze anglijskojt zahvatčinat työttih omat vojskat Keski Azièh. Turkmenièssa angličanat hävitettih Soviètojn vluasti i istutettih kajkissa hejdä kuulija vluasti belogvardejtsojn – men'ševikkoen i èseroen.
Hivassa i Buharassa angličanat autettih sohraniè vluasti uzbekskojn rahvahan vragojlla – hivinskojlla hanalla i buharskojlla èmiralla.
Sovetskoj Rossija, kujn majakka, vallondi kapitalističeskolojn mualojn rabočolojlla dorogan sotsializman vojttoh. Ènzimäziksi luode-evropejskolojsta rabočolojsta nostih Germanièn proletarièt. Germanièn poraženiè muailman vojnassa kijrehtytti massojn avonajsta vosmušženièda. Vuuven 1918 nojabrja kuulla Germanièn linnojssa, rabočolojssa tsentrojssa, armièssa i flotalla korablilojssa syttyj vosstaniè. Vosstaniè terväh lykkäydyj i Avstrièh.
Rabočojt svergnittih tronojlda Germanièn i Avstro-Vengrièn imperatorat. Yhtessä omièn generualojn i lähizièn kera hyö paettih rahvahan vihasta tojzih mualojh. Germanièssa i Avstrièssa oli ilmojtettu respublikat.
Germanièssa allettih organizujččiuduo soviètat, no nijssä suurembi ènämmistö oli revoljutsièn predateljoja – germanskoloja men'ševikkoja, sotsialdemokrattoja.
Buržuazija i sen uskollizet slugat – sotsialdemokratat sozdavajttih vooružonnolojda otrjuadojda bor'bah näh rabočolojn kera. Nämä otrjuadat gromittih kajken vluastin soviètojn käzih sijrdymizen puolesta borčujnnuzièn rabočolojn vosstanièlojda. Vuuven 1919 allussa Germanièn stolitsassa Berlinassa alganut rabočolojn vosstaniè oli duavittu belogvardejtsojlla. Ylen äjja rabočolojda kuoli revoljutsionnolojssa bojulojssa, tuhanziè parahiè revoljutsièn bojtsojda oli istutettu tyrmih.
Oldih arestujttu i tapettu germanskolojn rabočolojn voždjat Karl Libkneht i Roza Ljuksemburg.
Proletariatan revoljutsija oli duavittu. Vluastih tuli buržuazija i sen sojuznikat – sotsialdemokratat. Èrähièn vuozièn kuluttuo buržuaziè lykkäj sotsialdemokratat pravitel'stvasta.
Sovetskojt Respublikat Bavarièssa i Vengrièssä. Germanièn vajn yhtessä čuastissa, Bavarièssa, vuodena 1919 rabočojt vojtettih buržuazija i azetettih oma vluasti – Sovetskoj respublikka.
Bavarièn rabočojda pravitel'stvua vastah germanskoj buržuazija mobilizujčči belogvardejskojt bandat, špionoja i revoljutsièn izmennikkoja. Kaksi nedäliè bavarskojt rabočojt geroičeski vastustettih vragoen napadenièt, no hejjan väet oldih sluabojt. Rabočojt kannettih poraženiè.
Samah ajgah algoj proletarskoj revoljutsija Germanièn susièdana olijassa muassa Vengrièssä. Vuuven 1919 marta kuussa Vengrièssä sovetskoj vluasti vojtti. Sovetskojn respublikan piäh tuli rabočoj pravitel'stva. Oli sozdajttu vengerskoj Krasnoj Armija. Fuabrikat, zavodat, šahtat, bankat, rauda dorogat oldih ob''javittu rabočojn gosudarstvan sobstvennostiksi. Rabočolojn perehet pimièlöjstä i märristä podvualojsta sijryttih èlämäh bohatojlda otettulojh valgièlojh i suurih talolojh. Tovarišat Lenin i Stalin i kajkki sovetskoj rahvas tulizesti tervehtettih vengerskojda Sovetskojda respublikkua. No piènen Sovetskojn Vengrièn piällä kajkilda puolilda sijrryttih vojnan kera susièdahizièn buržuaznolojn mualojn vojskat. Hyö duavittih Sovetskoj Vengrija.
Kommunističeskoj Internatsionala. Proletarskoj revoljutsija luodehessa saj poraženièn sen täh, čto Evropassa sillojn èj ollut revoljutsionnojda bol'ševistskojda partièda. Luodehizen Evropan rabočojt matkattih preduateljojn – II internatsionalan voždièn jallessä. Lenin vedi bor'bua näjdä predateljojda vastah jo ènnen muailman vojnua. Muailman vojnan ajgana Lenin vej bor'bua uuven III Internatsionalan, Kommunističeskojn Internatsionalan sozdajččemizen puolesta.
Revoljutsièn päjvinä luodehessa, muailman vojnan jal'geh kazvanuolojn rabočolojn stačkojn i krest'juanojn dviženijan ajgana, Evropan monessa muassa roittih kommunističeskojt partièt. Hejjan kačonnat kiännyttih krasnojh Moskovah päjn, bol'ševikkojh i hejjan voždjah tovariššah Leninah päjn.
Vuuven 1919 marta kuun 2:na päjvänä èri mualojsta: Germanièsta, Anglièsta, Frantsièsta, Pol'šasta, Švejtsarièsta, Iranasta, Norvegijasta, SŠA, Kitajsta, Korejsta, opasnostin kera èlämäh näh, pejttäydyen špionojn jalgeh ajosta, tuldih Moskovah ènzimäzeh kongressah (s''ezda) kajken muailman kommunističeskolojn partièlojn predstaviteljat.
No nämä partièt oldih vièlä nuoret, hejllä èj ollut suurda opìttua, oldih vähä luguzet. Moskovassa hyö yhtessä Sovetskojn Rossièn bol'ševikkoen kera osnovajttih Kommunističeskoj Internatsionala (Komintern) – rabočojn kluassan rukovoditelja kajkessa muailmassa.
Kongressassa oli valittu Kominternan Ispolnitel'noj komitetta. Sen olenda pajkaksi oli valittu sovetskoj Moskova.
Kominternan sozdajččemine oli Leninan i Stalinan dièlon, kommunizman dièlon ylen suurena vojttona. Kaččomatta proletarskolojn revoljutsièlojn ènzimäzih poraženièlojh luodehizessa Evropassa, kommunističeskojt partièt kajkessa muailmassa kazvettih i jatketah kazvua, valmistaen rabočojda kluassua proletarskojn revoljutsièn vojttoh.
Siberissä vuodena 1918 Antanta ob''javi Rossièn verhovnojksi praviteljaksi tsarskojn admiralan Kolčakan. Se andoj Kolčakalla puuškiè, snarjuadojda, oružojda, obmundirovanièda saldattoja varte.
Kolčak sozdajčči valgozen armièn. Hän žiälimättä ambujli rabočolojda, pergi i tappojli krest'juanoja. Joga kohtassa Siberissä hän azetti jarilleh tsarskojt porjadkat. Rossièn kajkilda puolilda päjn Kolčakan luo juostih tsarskojt ofitserat, pomeščikat, kapitalistat, papit, nägien hänessä hejjan interessojn parahimman puolistajan.
Terväh Kolčak algoj nastuplenièn Sovetskojda Rossièda vastah. Hänellä andauduj ottua Permin linna.
Kolčakan razgrominnaksi bol'ševikojn partija mobilizujčči i lykkäj frontalla omat parahat väet. Uralalla bol'ševikat luitettih fronta i piètettih valgozièn armièlojn nastupleniè.
Antantan käskystä vuuven 1919 Keviällä Kolčak lähti pohodah Sovetskojda Rossièda vastah. Kojlizesta ripustuj suuri ugroza sovetskojn vluastin piällä. Kolčakalla abuh suvesta tuli generuala Denikin, luodehesta Petrogradah päjn lijkkuj generuala Judenič. Nyt sovetskojlla rahvahalla grozittih vragat kajkista puolista. Hejdä snabžajttih ulgomualazet kapitalistat.
No kajkkiz glavnojmbana vragana täh ajgah oli Kolčak. Tänne oldih työnnetty Krasnojn Armièn glavnojt väet. Krasnojn Armièn bojtsat samootverženno sražajččiuvuttih Kolčakan armièda vastah. Krasnojt komandirat i političeskojt komissarat-bol'ševikat yhtessä bojtsièn kera jugièlöjnä minuttojna astuttih nastuplenièh i ènzimäzinä hypättih atakkah kolčakovtsojn piällä, virittäen krasnoarmejdojda omalla otvagalla, rohkeuvella i varuamattomuuvella.
Krasnojn Armièn vägilöjllä tiälä komandujčči M. V. Frunze. Hänen rukovodstvalla vuodena 1919 Krasnoj Armija razgromi Kolčakan Povolož'essa i Uralalla. Frunzen armièssa kazvoj rahvahan geroj Vasilij Ivanovič Čapaev. Valgozet varattih čapaevskojda divizièda, kujn tulda. Kolčak èj yhten kerran työndeli Čapaevua vastah monda kerdua Čapaevan otrjuadoja suuremmat vojskat, no yksikaj bojulojsta valgozièn kera Čapaev ajnos piäzi vojttajana. Kerran, kièrrettynä valgozella armièlla, yhtessä oman otrjuadan kera Čapaev saj surman.
|
| Vasilij Ivanovič Čapaev – graždanskojn vojnan geroj. |
No, kaččomatta èrilazih kavotuksih, vuodena sygyzyllä Krasnoj Armija lopullizesti murendi Kolčakan i ajoj hänen armièn jattièt Uralan tagah, Siberih.
Täh ajgah Siberissä rabočojt i krest'juanat nostih Kolčakkua vastah i kajkkialla luaittih partizanskojt otrjuadat.
Vuuven 1919 dekabrja kuussa Irkutskan rabočojt nostettih vosstaniè i otettih kijni Kolčakkua i hänen ministrojda. Revoljutsionnoj komitetta ambuj Kolčakan.
Krasnoi Armija toržestvuičči voittuo Siberissä.
Inostrannoloilla interventoilla-zahvatčikoilla pidi paeta pojs luodehizesta i kojllizesta Siberistä. Krasnoi Armija siberiläzièn partizanoen avulla – russkojloin rabočoloin i krest'juanoin burjattoen-mongolojn, jakuttoen, èvenkoen, ojrottoen i tojzièn Siberin rahvahièn – ajoj pojs hejdä meijan muasta.
Denikin i Judenič – Antaktan stavlennikat. Kolčakan razgrominda èj pièttänyt Antantan bor'bua Soviètojn respublikkua vastah. Ulgomualazet gosudarstvat organizujttih uuzi pohoda Sovièttoen muada vastah. Generuala Denikinalla suvessa andauduj suaha uspehoja i hän zahvatti moniè Donan i Ukrainan rajonoida. Antanta andoi hänellä voennojda abuo, kuin Kolčakalla. Mobilizuittulojsta èläistä i valgozista kazakojsta Denikin keräj suuren valgozen armièn i kontrrevoljutsionnolojn ofitserojn komandan alla sijrdi sen Moskovah päjn.
|
| Sibirskojt partizanat ičen luaittuloin puuškièn kera napadaidih Kolčakan otrjuadoin piällä. |
Sovetskoj vluasti pani kajkki väet Denikinua vastah. Lenin kiändyj kajkièn partijnolojn organizatsièlojn puoleh kir'jazella i kuččuj: "kajkki bor'bah Denikinua vastah". Bol'ševikojn partija työnzi suvizella frontalla omiè parahiè pojgiè. Monet tuhannet rabočojt i krest'juanat mändih partièn riädylöjh i lähtièttih frontalla. Tukkunah lähtièttih frontalla monet komsomol'skojt organizatsièt. Monièn komsomolan komitetojn uksilla (ovilojlla) saj nägiè objojavlenièt: "Komitetta on salvattu, kajkki lähtièttih frontalla". Vuuven 1919 sygyzyh männessä Krasnojn Armièn riädylöjssä oli kahteh i puoleh millionah sah bojtsoja rabočolojsta i krest'juanojsta.
Partièn tsentral'noj komitetta poručči tovarišša Stalinalla organizujja Denikinan razgrominnan. Stalin terväh tunnustauduj jugièn položenièn kera frontalla i vžrabotajčči pluanan denikinalazièn belogvardejtsojn razgromimizeksi.
Täh ajgah sah Denikin otti Ukrainan i lähestyj revoljutsièn serdtsah – Moskovah päjn. Tämä oli revoljutsièlla kajkkiè opasnojmbi ajga. Ottaen väellä sovetskojt territorièt, Denikin kajkissa pajkojssa kiändeli jarilleh pomeščikojn i kapitalistojn vluastin.
Hän andojli pomeščikojlla muat, fabrikantojlla fuabrikat i zavodat, otti krest'juanojsta jugièt nalogat, ambujli kommunistojda i sovetskojn vluastin puolesta bor'bua vedäiè rabočolojda i krest'juanojda. Denikinskojt ofitserat poltettih kyliè i luaittih evrejskolojda pogromoja.
Krasnojn Armièn zaduaččana oli murendua loppuh sah nastupajččijat belogvardejtsat. Vuuven 1918 oktjabrja kuussa S.M. Budjonnojn konnoj korpussa iski Denikinan polkiè myöte. Tuuli pyörönä Budjonnìj lenzi oman vojttamattoman konnitsan kera Voronežah i rešitel'nojlla iskulla razgromi tässä valgozièn konnitsan.
|
| Semen Mihailovič Budjonnìj. |
Konnitsan jallessä Orlan puolelda valgozièn piällä tuli Krasnoj Armija – hänen udarnojt polkat. Tiälä dièlolla rukovodi t. Ordžonikidze. Denikinan valgone armija èj kestänyt krasnolojn sokrušitel'nojda liččuandua i lähti vièremäh suveh päjn.
Talvizessa tuhussa, jiätikössä krasnoarmejtsojn polkat i Budjonnojn konnitsa počti pièttymättä jatkettih valgozièn ajandua lojtommaksi i lojtommaksi Mustah mereh päjn. Denikintsat panikassa myöstyttih, hejjan tìlassa nostih partizanskojt vosstanièt. Osobenno levièldi ne tavattih Poh'jane Kavkaza. Bol'ševikojn – t. Kirovan i tojzièn rukovodstvalla – gorskolojn rahvahièn rabočojt i krest'juanat luaittih napadenièlojda denikintsoin piällä. Povstantsat oteltih valgozilda linnoja, häviteltih pomeščikkoja, ofitseroida. Suuremmat otrjuadat veettih tovelliziè bojuloida valgoziè voiskiè vastah.
Samah ajgah Denikinan kera Antanta hänellä abuh siirdi Petrogradah päjn generuala Judeničan armièn. Vuuven 1919 oktjabrjalla Judenič tuli Petrogradan luo.
Stal'noina seinänä Petrogradan rabočoit seizatuttih puolistamah revoljutsièn ènzimästä linnua. Yöt i päjvät rabočojt i hejjan perehet kajvettih okoppoja i azetettih provoločnoloida zagraždenièlojda. Petrograda oli muutettu voittamattomaksi krièpostiksi. Kymmeniè tuhanziè rabočoloida, komsomol'tsoja mäni Petrogradan puolistaièn riädylöjh. Hyö sijrryttih nastuplenièh i vuuven 1919 lopulla annettih Judeničalla surman isku. Hänen armièn jattièt oldih viskatut Èstonièh.
Antantan pohoda i tällä kerralla loppuj täyvellizellä razgrominnalla valgozièn generualojn. Denikin i Judenič paettih rajan tuakse. Antanta kijrehellä vej pojs omiè vojskiè sovetskojsta muasta. Krasnoj Armija ajoj hejdä Arhangel'skasta, Murmanskasta. Ukrainan, Poh'jazen Kavkazan rahvahat lièttih svobodnolojksi pomeščikojn i kapitalistojn, tsarskolojn generualojn i ulgomualazièn zahvatčikojn gnjotasta. Krasnoj Armija auttoj hejllä tulla Sovetskojn muan täyzi pravaziksi graždanojksi.
Vajn Krìmalla istuttih vièlä generuala Vrangel' i Denikinalazièn vojskièn jattièt. A luodehesta Pol'ša Antantan käskystä keräj vägilöjdä uutta pohodua varte Sovetskojn Rossièn piällä.
Kujn samostojatel'noj gosudarstva Pol'ša oli vosstanovittu vasta vuuven 1913 lopulla. Velikoj proletarskoj revoljutsija andoj pol'skojlla rahvahalla pravan èrota Rossièsta. Vluastissa sejzonuot Pol'šassa pol'skojt panat èj otsenittu tädä. Vièlä vuodena 1919 hyö otettih väellä Belorussièn stolitsa Minsk i čuastin Ukrainua.
Äjjan kerdua Rahvahan Komissaroen soviètta predlagajčči poljakojlla loppiè zahvatat i nasilièt rauhallizen belorusskojn i ukrainskojn rahvahan piällä i solmiè mira, no panat èj tahtottu tästä ni kuulta. Pol'skojt panat mečtajttih zahvattiè Ukraina Mustah mereh suate. Antanta snabžajčči poljakkojda puuškilla, pulemjotojlla i vintovkojlla. Frantsija andoj hejllä 135 sah samoljottoja i parahiè omiè voennolojda spetsialistoja. Vuuven 1920 keviällä poljakat sijrryttih pohodah Sovetskojn Rossièn piällä i zahvatittih Kiev. Èhättäydyen Dneprasta pojkki, pol'skoj armija valmistauduj vazemman rannan Ukrainan otandah. Poljakat nadejččiuvuttih yhtyö istuudunuzièn Krìmassa Denikinalazen armièn jättièlöjn kera komandan alla baronan Vrangeljan – tože Antantan stavlennikan.
Èri frontojsta ravièh oli kerätty Krasnoj Armija, čtobì iskiè pol'skolojda zahvatčikkojda myöte. Budjonnojn konnoj armija kavkazskojsta frontasta oli lykätty Pol'skojlla frontalla. Lihojt kavaleristat, hejttymättä hevozilda ravièlla maršalla aettih tuhat kilometrua. Budjonnojn konnitsa mäni poljakojlla tìlah i iski hejdä Kievan luo. Poljakat paettih. Hejdä hejttelemättä ahtistettih krasnojt čuastit. Krasnoj Armija terväh piästi Belorussièn i läheni Pol'šan stolitsan-Varšavan luo. No Varšavua Krasnoj Armija èj ottanut. Sijdä tuli myöstyö. Poljakat, kaččomatta sovetskolojn vojskièn myöstyndäh, vojnassa kavotettih muga äjja vägiè, čto uuvestah nastupajja ènämbiä èj vojdu i predložittih Sovetskojlla Rossièlla solmiè mira. Sovetskoj pravitel'stva soglassiuduj mirah, i vuuven 1920 sygyzyllä vojna oli lopittu. Belorussija i Ukraina suadih omat muat, ènnen otetut pol'skolojlla panojlla. No čuasti belorussoja i ukraintsoja vièlä nygy ollah Pol'šan jarmon alla.
Vojnassa pol'skojt panat suadih Krasnojlda Armièlda sen mojne urokka, kudamua hyö mujstetah vièlä täh päjväh sah.
Vrangeljan razgrominda. No jaj vièlä yksi suuri vraga – Vrangel'. Antantan avulla Vrangel' stroi lujat ukreplenièt Perekopan luo Krìmskojlla perešejkalla. Partija i pravitel'stva poručittih razgromiè Vrangelja M. V. Frunzella. Yhtessä Vorošilovan i Bljuheran kera hän tarkah valmisti nastuplenièn.
|
| Vasilij Konstantinovič Bljuher |
Allettih kovat bojut. Perretty Ukrainassa, Vrangel' istuuduj omièn ukreplenièlojn tuaksi Krìmalla. Kolmandena vuozipäjvänä proletarskoida revoljutsièda nojabrjan 8:nen päivän vastazella yöllä M. V. Frunzen käskystä algoi šturma Vrangeljan perekopskolojn luituksièn. Krasnolojn častilojn nastupleniè vedäydyi kogonah avonasta paikkua myöte. Belogvardeitsat luodih krasnoarmeitsoih vägevistä puuškista i valeltih bul'kièn vihmalla pulemetoista. Gerojt krasnoarmejtsat tovarišša Bljuheran voditel'stvalla murendumattomana sejnänä astuttih valgozièn betonnoloih luituksih. Uragannojn tulen alla krasnoarmejtsat väellä ravièh piästih vragan okoppoih i kuattih händä. Bitva Perekopan luona loppiudui krasnolojn voiskièn voitolla. Belogvardeitsa panikassa paetth. Vrangel' omièn vojskièn jattièlöjn kera istuudui korablilojh i pojkki Mustasta merestä pagei omièn pokrovitelein – Antantan luoksi.
|
| Mihail Vasil'evič Frunze (1885-1925 vv.) |
Ni poljakat ni Vrangel' èi voidu auttua Antantalla razgromiè sovetskoida vluastiè meijan muassa.
Kolmas i jalgimäne Antantan pohoda tirpi krahan nijn kuin i kaksi ènzimästä.
Sovetskojn vluastin ustanovimè ne Keski Azièssa i Zakavkaz'essa. Keski Azièn èläjat kannettih ylen suurda hädiä graždanskoin voinan vuozina. Ulgomualazet zahvatčikat kulakat-bajat, mullat organizuittih basmaččièn banditskoloida šajkkojda. Basmačit gruabittih èläiè i poltettih kišlakkoida i aulojda. Lenin i Stalin työnnettih Keski Azièn ruadaja rahvahan avuksi suuri miärä krasnoloja joukkoja M. V. Frunzen i V.V. Kujbìševan rukovodstvalla. Peskuzissa pustìnjojssa, kallivo mägilöjssä Krasnoj Armija hävitti basmaččilojn šajkat, piästäen Keski Azièda ugnetateljojn vluastista.
|
| Valerian Vladimirovič Kuibìšev (vv. 1888–1935) |
Vuodena 1920 hanan vluastiè vastah nostih Hivassa ruadajat rahvahat uzbekat. Hyö suadih voitto hansjokolojn vojskièn piällä i azetettih rahvahan vluasti. Hivan jallessä syttyi vosstaniè i Buharassa. Ruadaja rahvahat, kudamièn avuksi èhti Krasnoj Armija svergnittih èmiran vlasti i azetettih rahvahan vluasti Täh aigah tože piästih anglijskolojsta i èseralazista palačoista i turkmenat.
Vuuven 1920 keviästä Zakavkaz'essa missä pruavittih Antantan kannatuksella buržuaznoit natsionalistat – gruzinskoit men'ševikat armjanskojt dašnakat i azerbaidžanskoit mussavatistat, – zavodiuvuttih rabočolojn i krest'juanojn vosstanièt. Hejllä abuh tuli Krasnoj Armija tovariššoen Ordžonikidzen, Kirovan i Mikojanan kera piässä. Buržuazièn vluasti oli svergnittu, i Zakavkaz'en – Azerbaidžanan, Armenièn i Gruzièn rahvas tuldih Sovetskojn muan rahvahièn sovullizeh pereheh.
|
| Grigorii Konstantinovič Ordžonikidze. |
Nyt rabočolojn i krest'juanojn piä vragat oldih murennetut i aetut pojs Sovetskojsta muasta. Sovetskoj vluasti vojtti ulgomualazet i russkojt kapitalistat siksi, čto ruadaja rahvahan piässä matkaj kommunističeskoj partija. Partija yhtisti rabočojt i krest'juanat bor'bah näh vragoja vastah, maltoj ispol'zujja kajkki muan sredstvat vragoen razgromindua varte.
Suurda abuo soviètojn Respublikalla interventoen razgrominnassa ozutettih Germanièn, Anglièn i Frantsièn rabočojt. Hyö vastustettih työndämistä rauda dorogua i merdä myöte oružièloja i snarjaženièloja, kudamiè työnnettih bor'bah näh Sovièttoja vastah. Hyö trièbujttih bor'ban lopettamista Sovetskojda respublikkua vastah i veettih bor'bua lozungan alla "Käet pojs Sovetskojsta Rossièsta".
Interventoen vojttahuo, Sovetskojn Sojuzan ruadaja rahvahat nyt vojdih sijrdyö mirnojh ruadoh hozjajstvassa, zavodiè sotsializman stroitel'stva, parandua jugièt ruanat, kudamat toj mirovoj i graždanskoj vojna.
Krest'juanojn peldoloja ruattih pahojn. Äjja žijvattua otettih vièlä tsarskojn vojnan ajgah. Äjja nijdä tapettih i graždanskojn vojnan ajgana. Sel'skoj hozjajstva andoj produktua kahta kerdua vähemmän, kujn vuodena 1914. Muassa oli nälgä.
Častnoj torgovlja graždanskojn vojnan ajgana oli kièlletty. Krest'juanat, kudamat oldih har'javuttu torgovljah tällä ajjalla vìražajttih nedovol'stva sen kièldämizellä. Buržuazija i kulakat, pol'zujččiuduen tällä nedovol'stvalla, nostettih krest'juanoja monissa pajkojssa vosstanièh sovetskojda vluastiè vastah.
Partija i Sovetskoj pravitel'stva rešittih provodiè riädy mièroja, čtobì nostua muan hozjajstva.
Vladimir Il'ič vuodena 1921 predloži tämän mojzen pluanan. Graždanskojn vojnan ajgana krest'juanat annettih kajkki lijjat lejvät promìšlennostin rabočolojn i Krasnojn Armièn tarbehiè varte. Rabočolojlla i krest'juanojlla oli voennoj sojuza pomeščikoja i fabrikantoja vastah. Nyt hejllä pidäy sojuza hozjajstvan vosstanovimista varte, čtobì postroiè sotsializma. Anna krest'juanat annetah gosudarstvalla èj kajkkiè lijgoja produktoja, a maksetah tarkah miärätty natural'noj naloga. Hejllä jiänyzillä produktojlla hyö vojjah rasporjažajččeuduo kujn vajn tahtotah. Tädä varte pidäy andua luba častnojlla torgovljalla. Častnolojlla promìšlennikojlla i torgovtsojlla andua valda avata pièniè predprijatièloja i vediä torgovljua. Anna ajgah suate častnojt promìšlennikat i torgovtsat luaitah tavaroja i nijllä torgujjah. Myö rubièmma ravièh luittumah i ahtistamah častnojda kapitalua. A tulou ajga, myö lopullizesti hävitämmä kapitalistoen i kulakkoen jiännökset mejjan muassa, sanoj Lenin. Leninan pluana oli prijmitty. Sidä kučuttih uuzi èkonomičeskoj politika (NEP).
Čtobì kijrehtyttiä hozjajstvan vosstanovimista, kommunističeskoj partija, kujn i graždanskojn vojnan ajgana, pidi subbotnikkoja. Nijssä otettih učastièda kajkki ruadaja rahvahat. Hyö ruattih palkatta oman rodinan pol'zaksi.
Leninan pluana opravdajčči iččiè. 3–4 vuuven kuluttuo muan hozjajstva lujasti sejzattuj jallojlleh: ruvettih ruadamah fuabrikat i zavodat, paranduj dièlo i rauda dorogojlla. Nouzi i sel'skoj hozjajstva. Krest'juanat veettih bazarojlla lejbiä, lihua i jajččiä. Hyö ruvettih kylvämäh svjoklua, pelvasta i suurennettih hlopkan kylvöt. Muassa ruvettih ruadamah suahari zavodat, kuvonda fuabrikat.
Rabočolojlla i krest'juanojlla jiäviydyj lejbiä, suahariè, tkaniè i äjja tojziè tavarojda. Avauduj äjja gosudarstvennoloja i kooperativnoloja magazinoja. Nämä predprijatièt ruvettih ahtistamah častnoloja torgovtsoja.
Vladimir Il'ič Lenin – se mägi kotka, kujn händä kuččuj Stalin, nägi lojtoksi. Hän sanoj, čto rabočojt i krest'juanat vojjah kebièsti vojttua razruhan i ruveta èlämäh ozakasta èlosta. Hejllä pidäy olla oman muan hozjajstvassa zavodat, kudamissa luaittajs mašinoja, i nämä mašinat dolžnì ruveta ruadamah èlektričestvan avulla. Pidäy kogo mua kattua verkolla èlektričeskolojda stantsièlojda, èj yhten kerran sanoj Lenin. Oli luaittu pluana muan èlektrifikatsièsta. Leninan predložènièn mugah Volhov jovella lähillä Leningradua (näjn kučutah vuuvesta 1921 Petrogradua) oli zavodittu ènzimäzen suuren vezi èlektričeskojn stantsièn postrojkka. Vuodena 1926 jo jalgeh V. I. Leninan kuolendua, tämä stantsija oli postroittu i se andoj èlektričeskojda ènergièda leningradskolojlla fuabrikojlla i zavodojlla. Tämä auttoj vosstanoviè važnojn mejjan muada varte Leningradan promìšlennostin.
Èlektrostantsièloja stroittih i tojzissa muan rajonojssa: Uralalla, Ukrainassa, Zakavkaz'essa.
Loppu japonskolojlla interventojlla. Sih ajgah, konza kajkki Soviètojn mua vosstanovljajčči hozjajstvua, mejjan bohattua krajua – Dal'nojda Vostokkua 1913 vuuvesta lähtien pièttih omissa käzissä japontsat. No vuodena 1922 Krasnoj Armija yhtessä Siberin partizanojn kera loppi i tässä vojnan i piästi japonskolojsta razbojnikojsta i belogvardejtsojsta kajken Dal'nojn Vostokan. Krasnojt bojtsat V. K. Bljuheran komandan alla suadih kuuluziè vojttoloja bojulojssa valgozièn i japontsoen kera Spasskan i Voločaevkan alla. Voločaevka kylän alla belogvardejtsat luaittih lujat provolokka zagraždenièt. Talvella, kovilla pakkazilla, sovatta i počti jallačitta astuttih zagraždenièda kohti krasnojt bojtsat i käzillä katkottih provolokkua i pilkottih nijdä šaškojlla. Ukreplenièt oli otettu. Valgozet i japontsat juostih pagoh.
Oktjabrjalla vuodena 1922 Krasnojlla Armièlla oli piästetty i Vladivostokka.
Japonskoj igo Dal'nojn Vostokan piällä oli lykätty.
No hätken ruvetah mujstamah Siberin i Dal'nojn Vostokan ruadaja rahvas vägivaldoja i kiskomiziè, kudamiè luadi japonskoj armija. Èj ni konza unohteta rabočojt i krest'juanat sidä, kujn parovozan päččilöjssä japontsat polteltih èlävinä krasnoloja partizanoja. Näjn kuoli Dal'nojn Vostokan piästämizen puolesta geroj Sergej Lazo.
SSSR:n sozdajččemine. Nyt kajkki mua oli puhtastettu valgozista vojskista i interventojsta. Pidi obespeččiè mua i tulevista buržuaznolojn mualojn vooružonnolojsta napadenièlojsta. Pidi nostua hozjajstva muassa i stroiè sotsializma. Pidi auttua natsional'nojn kul'turan nostamizessa Soviètojn muan kajkilla rahvahilla. Kajkkiè tädä varte väl'tämättä pidi sozdajja yhtistetty sojuznoj gosudarstva. Tädä varte vuodena 1922 Leninan i Stalinan predloženièn mugah Moskovah tuldih delegatat sojuznolojsta respublikojsta Vsesojuznojh soviètojn s''ezdah i obrazujttih dobrovol'noj gosudarstvennoj rahvahièn yhtistys, sojuznoj gosudarstva nimellä Sovetskolojn Sotsialističeskolojn Respublikojn Sojuza SSSR.
Allussa SSSR:h yhtyj èrähiè sovetskoloja respublikoja: Rossijskoj Sovetskoj Federativnoj Sotsialističeskoj Respublikka (RSFSR), glavnojn linnan kera Moskova, Ukrainskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka (USSR) oman stolitsan kera – ènzin Har'kov, jalgeh Kiev, Belorusskoj Sovetskoj sotsialističeskoj Respublikka (BSSR), glavnojn linnan kera Minsk. Zakavkazskojt sovetskojt sotsialističeskojt respublikat: Azerbajdžanskoj, Gruzinskoj i Armjanskoj sostavljajttih yksi yhtistys – Zakavkazskoj Sovetskoj Federativnoj Sotsialističeskoj Respublikka (ZSFSR), glavnojn stolitsan kera Tbilisi. Vähästä myöhemmin Keski Azièssa organizujččeuvuttih kolme iččenästä sovetskojda respublikkua: Uzbekskoj stolitsan kera Taškent, Turkmenskoj stolitsan kera Ašhabad i Tadžikskoj stolitsan kera Stalinabad, kudamat mugaže yhtyttih SSSR:h.
SSSR:n rahvahat ruvettih èlämäh družnojna perehenä. Äjja natsional'nostiè, tsuarin ajgana kuolijojda, pajnettulojda, kir'jah maltamattomiè, nyt èläyvyttih i ruvettih rahvahièn vellellizessä sojuzassa stroimah sotsializmua. Natsional'nojn kul'turan razvitiè lähti suurilla askelilla èdehpäjn kajkissa respublikojssa. Oli avattu äjja školiè, universitettoja, bibliotekkoja, stroittu teatroja. Äjja knigua ruvettih pečatojmah natsional'nolojlla kièlillä. SSSR:n rahvahat, kudamilla ènnen èj ollut kir'jua, suadih oma alfavitta. Rahvahièn kul'tura rubej äjjallä kukkimah.
Sydämellizen syvä paha mièli tabaj millionoja rahvahiè. Kovilla janvarjan kuun pakkazilla Moskovan ruadaja rahvahan verenitsat astuttih prostiudumah oman genial'nojn voždjan kera. Hyö oldih tavattu syvällä pahalla mièlellä i kovalla rešimostilla astuo Leninan ozutettuo dorogua myöte.
|
|
Moskovan ruadaja rahvas astutah prostiudumah V.I. Leninan kera Kolonnojh zualah sojuzan koijssa. |
Skorbnojn maršan iänièn alla rahvas pani Leninan muah Kremljan sejnän luoksi. Sièlä i nyt viruu hän, kujn èlävä, mramornojssa mavzolejssa, stjoklahizessa ruuhessa, krasnojn znamjan ordenan kera ryndähillä.
I ruadaja rahvas kajkista ag'jojsta mejjan muada, Moskovah tulduo, männäh mavzolejh, čtobì pajnua mièleh voždja, kudama toj rahvahan svobodnojh i ozakkahah èlokseh.
|
| V.I. Lenin i I.V. Stalin Gorkissa V.I. Leninan boleznin ajgana. |
Stalinan kljatva. 26 päjvänä janvarjan kuuda, konza delegatat keräyvyttih SSSR:n kajkista ag'jojsta II Vsesojuznojh soviètojn s''ezdah, Stalin bol'ševistskojn partièn käskystä andoj kljatvan rahvahan ièssä partièn nimestä. Hän sanoj:
"Lähtiessä mejldä, tovariša Lenin zavešajčči mejllä pidiä korgièlla i vardejja puhtahana partièn členan velikoj nimi. Annamma kljatvan sinulla, tovarišša Lenin, čto myö čestin kera vìpolnimma tämän sinun zapovedin!"...
"Lähtiessä mejldä, tovariša Lenin zavešajčči mejllä vardejja mejjan partièn edinstvua, kujn omua silmän teriä. Annamma kljatvan sinulla, tovarišša Lenin, čto myö čestin kera vìpolnimma i tämän sinun zapovedin!"...
"Vajn Mejjan muassa ugnetjonnolojlla i zadavlennojlojlla ruadaja massojlla puuttuj lykätä hardejlda pomeščikojn i kapitalistojn gospodstva i azettua sen sijah rabočolojn i krest'juanojn gospodstva"...
"Tädä ylen suurda bor'bua rukovodi tovarišša Lenin i hänen partija"...
"Leninan nimi, lièni kajkista armahammaksi nimeksi ruadaja rahvahilla i èksploatirujttulojlla massojlla"...
"Lähtiessä mejldä, tovarišša Lenin zavešajčči mejllä vardejja i luittua proletariatan diktaturua. Annamma kljatvan sinulla, tovarišša Lenin, čto myö èmmä žiälejče omiè vägilöjdä sih näh, čtobì čestin kera vìpolniè i tämä sinun zapovedi!"...
"Lähtiessä mejldä, tovarišša Lenin zavešajčči mejllä luittua kajkilla vägilöjllä rabočolojn i krest'juanojn sojuzua. Annamma kljatvan sinulla, tovarišša Lenin, čto myö čestin kera vìpolnimma i tämän sinun zapovedin!"...
"Russkojt i ukraintsat, baškirat i belorussat, gruzinat i azerbajdžantsat, armjanat i dagestantsat, tatarat i kirgizat, uzbekat i turkmenat – kajkki hyö yhten mojzesti ollah zainteresovannojt proletariatan diktaturan luittamizesta"...
"Tovarišša Lenin väzymättä sanoj mejllä mejjan muan rahvahièn dobrovol'nojn sojuzan vältämättömyyvestä, hejjan vellellizen sotrudničestvan välttämättömyyvestä Respublikojn sojuzan ramkojssa."
"Lähtiessa meildä, tovarišša Lenin zavešajčči meillä luittua i levendiä Respublikoin Sojuza. Annamma kljatvan sinulla, tovarišša Lenin, čto myö vìpolnimma čestin kera i tämän sinun zapovedin!"...
"Lenin èi yhten kerran sanoi meillä to Krasnojn armièn luitanda i sen sostojanièn parannanda on mejjan partièn yksi kajkista važnojmbi zaduačča"...
"Annamma kljatvan tovarišat čto myö èmma žiälöjče vägilöjdä sih näh čto čtobì luittua meijan Krasnoi armija i meijan krasnoi flotta".
Jalgimäzinä kljatvan sanoina tovarišša Stalinalla oldih:
"Annamma kljatvan sinulla, tovarišša Lenin, čto myö èmmä žiälejče omua èlosta sih näh čtobì luittua i levendiä kajken muailman ruadaja rahvahan sojuza – Kommunističesnoi Internatsionala".
|
| Leninan mavzolei Moskovassa vjorasnoilla ploščadilla. |
No tädä pluanua vastah sotsializman stroitel'stvasta mejjan muassa vìstupittih partièssa olluot sih ajgah predateljat – Trotskij, Zinov'ev i Kamenev. Hyö kajkkeh luaduh tahtottih katkata sotsialističeskojn promìšlennostin stroitel'stva. Hyö utverždajttih, čto SSSR:ssa èj sua postroiè sotsialističeskojda obšestvua.
Hyö utverždajttih, čto rabočojt i krest'juanat èj vojja èliä kapitalistojtta i kulakojtta. Hejjan bor'bua partièda vastah inostrannoj buržuazija ispol'zujčči klevettah nähte Sovetskojn Sojuzan piällä i bor'bah nähte sen kera. Hän podkuppi čuastin vanhojsta spetsialistojsta i jiännökset men'ševikojsta i èserojsta, kudamista sozdajčči kontrrevoljutsionnojt gruppat vrediteljoja SSSR:n kazvajan promìšlennostin katkuamista varte. Vrediteljat rikottih mašinoja, luaittih šahtojn vièretyksiè, missä suadah hijldä i rudua. Hyö reviteltih i polteltih zavodoja, fuabrikkoja i èlektrostantsièlojda. No hejdä tavattih. Vreditelät oldih žiälimättä nakažittu. No trotskistat omua bor'bua partièn i rahvahan kera jatkettih. Partija ajoj trotskistoja omista riädylöjstä. Trotskojn Sovetskojsta Sojuzasta rahvas ajoj pojs i häi avonazesti mäni sluužbah buržuazièlla.
Zaduačojn täyttämistä varte, kudamat oli azetettu tovarišča Stalinalla muan èdeh, vuodena 1928 oli valmistettu velikolojn ruadolojn pluana – sotsialističeskojn stroitel'stvan ènzimäne vijzi-vuodine pluana.
|
| Iosif Vissarionovič Stalin. |
Sojuzan ruadaja rahvahat hyvällä mièlellä ottauvuttih suuren strojkan puolesta ozuttaen ruavon geroizman obraztsoja. Sovetskojssa muassa ruado rodih čestin dièloksi i sluavan dièloksi, doblestin i gerojstvan dièloksi. Yöt i päjvät strojkilla mäni suuri ruado, velikolojn ruadolojn pluanan täyttämizen puolesta. Fuabrikojlla, zavodojlla, raudadorogojlla leveni sotsialističeskoj sorevnovanija. Rabočojt-stroiteljat ozutettih ni yhtessä muailman muassa nägemättömiè vièlä dostiženièlojda kirpičän ladbjuannassa, mečän lejkkuannassa strojkkiè nähte, zavodojn korpusojn stroitel'stvassa.
Vuodena 1930 tyh'jallä Tomi joven rannalla, lähillä Kuznetskan linnua, sièlä, missä konza liènöy oldih sibirskolojn tatarskolojn hanojn vladenièt, zavodittih stroiè i ènzimäjzen pjatiletkan lopuksi stroittih ylen suuri metallurgičeskoj zavoda-giganta Stalinan nimine.
|
| Kuznetskan metallurgizen zavodan domennojt päčit. |
Sièlä, missä oldih Dnepran kosket, sijalla, missä konza liènöy oli Zaporožskoj Seč', on stroittu ylen vägevä èlektrostantsija "Dneprogès" Leninan nimine. Dneprogèsan èlektroènergièn avulla ruvettih kukkimah äjjat Ukrainan rajonat. Sadat gektarat rodiuvutah plodorodnolojksi, Dnepran jogi, kudamalla ènnen oli äjja koskiè, nyt ynnäh tuli sudohodnojksi, äjja zavodoja ymbäri stantsièn hänestä suadah ènergija i piästetäh mualla äjja nužnojlojda tavaroja.
Veettömièn steppilöjn i peskulojn pojkki vuodena 1930 oli stroittu Turkestano-Sibirskoj rauda doroga. Se sidoj bohatan lejbähizen Siberin kukkijan Keski Azièn kera. Osobenno äjja zavodua ènzimäjzessa pjatiletkassa stroiuduj natsional'nolojssa respublikojssa. Keski Azija, Zakavkaz'e, Ukraina, Belorussija postroittih ičen luona kymmenet uuvet zavodat.
Kajkki tämä andoi vozmožnostin postroiè sotsialističeskoin promìšlennostin, se on promìšlennostin ilman kapitalistoja.
Kolhozojn strojtel'stva. Krest'janskoida sel'skoida hozjajstvua varte oldih valmehet stal'nojt hebozet – traktorat Ènzimäzenä pjatiletkana oli stroittu ylen mošnoi traktornoi zavoda Dzeržinskojn nimine Stalingradassa (näin ruvettih kuččumah Tsarìtsìnua) i kombaina zavodat Saratovassa i Zaporož'essa.
|
| Kombajna lejkkuau urožajda kolhoznolojsta peldolojsta.) |
Kaikki tämä pidi siksi, čto ì krest'janskoi hozjaistva vediä naukan i tehnikan jalgimäzen sanan mugah.
Tämä andoj vozmožnostin krest'juanojn piènet edinoličnojt hozjajstvat sijrdiä kolhozojh. Tämä èj ollut kebiè. Krest'juana allussa vièlä lujasti pyzyj kijni omasta piènestä hozjaistvasta.
Partija maltoj ozuttua krest'juanojlla èj vajn sanalla, no i dièlolla krupnojn kolhoznojn hozjaistvan ogromnojn pol'zan i premuščestvan piènih hozjajstvojh verrattuna. Kylih Sovetskojlla pravitel'stvalla oli työnnetty äjja traktoroja, kombajnoja i tojziè mašinoja. I 1929 vuodena massa serednjakka-krest'juanoja ualdona sijrdyj bednjakan jalgeh kolhozojh. Kulakka, nägien, čto kolhozoen kera hänella tulou loppu, rubej bešenno vastustamah kolhozoen organizojmista. Kulakat tapettih peredovoloja kolhoznikkoja, rikottih kolhoznoloja mašinoja, polteltih kolhoznojda lejbiä. Kulakkoen bor'bua kolhozoen kera kannatteli pièni tukkune rahvahan izmennikoja, kudamièn piämièhenä oldih Buharin i Rìkov. Hyö muga že, kujn i trotskistat, oldih vijzivuodista pluanua vastah.
No bol'ševikkoen partija murendi näjdä izmennikkoja i auttoj krest'janstvalla murdua kulatskojn vastustuksen i hävittiä kulakat.
Kolhozat kazvettih, luituttih i ruvettih ravièh astumah ozakasta zažitočnojda èlosta kohti. Krest'juanat kolhozojssa ruvettih ènämbi kylvämäh peldoloja. Kerättih nyt ènämbi lejbiä. Kylässä lièni ènämbi školiè, bibliotekkoja, kluubiè. Vuodena 1932 kolhozojssa oli jo ènämmät puoliè krest'janskoloja taloja.
Vuodena 1932 vijzivuodizen sotsialističeskojn stroitel'stvan pluana oli täytetty 4 vuuvessa. Kajkki tämä andoj vozmožnostin postroiè sotsialističeskojn sel'skojn hozjajstvan, se on sel'skojn hozjajstvan pomeščikojtta i kulakojtta.
Rabočojt i krest'juanat vojdih toržestvujja vojttuo. SSSR, täyttäen ènzimäzen pjatiletkan, obespečči sotsializman vojton.
Nyt SSSR-n sydämessä luaittih mašinoja, suadih metallua, stroittih traktoroja, samoljottoja, kazvoj hijlen i neftin suanda. SSSR muuttuj promìšlennojksi muaksi.
Nyt valmistettih produktua kolmiè kerdua ènämbi, kujn tsarskojssa Rossièssa. SSSR vuuveksi 1933 tabaj i jallellä jatti suuren riävyn evropejskoloja gosudarstvoja. Se otti tojzen sijan muailmassa neftin suamizessa, 2:n sijan stualin valmistamizessa, kolmannen sijan čugunan valmistuksessa i 4 – hijlen suamizessa.
No vragat kujn SSSR-n sydämessä, muga i rajan tagana mešajdih stroiè fuabrikkoja mejjan muassa. Vuodena 1929 ulgomualazet kapitalistat yllytettih i zastuavittih Kitajn zavodiè vojna SSSR-ua vastah. Kitajskolojn generualojn i belogvardejtsojn vojskat napadittih mejjan dal'nevostočnolojh granitsojh. No Krasnoj Armija Dal'nojssa Vostokassa oli vägevä i luja, hän, V. K. Bljuheran rukovodstvalla, terväh murendi vragat. Vrediteljoja oli i mejjan muan sydämessä. Vuodena 1930 tavattih kijni suuri joukko vrediteljoja èndizistä inženerojsta, men'ševikojsta i èserojsta. Hyö tahtottih, čtobì i mejjan muah uuvestah kiännyttäjs kapitalistat. Hyö valmistettih uutta vojnua SSSR-ua vastah. Vrediteljat oli tavattu i žiälimättä nakažittu sovetskojlla vluastilla. Rabočojt i krest'juanat jalgeh tädä vièlä ènämmällä ruvettih luittamah i vooružajmah omua rodnojda Krasnojda Armièda i auttamah čekistojlla razoblačajja sovetskojn rahvahan vragoja. Näjn ruavossa i bojulojssa oli täytetty ènzimäne vijzivuodine suurièn ruadoloen pluana, kudamat oldih namiètitut bol'ševikojn partièlla.
Mua rubej ruadamah uudeh tabah. Soviètojn muan ihmizet avattih muan nedrojh pejttynyöt bohatstvat. Hijlen, neftin, kullan, platinan, rauda rudan i tsvetnolojn metalloen suamine nouzi ènnen olemattomih miärih sah. SSSR:n bohatojssa mečissä ihmizet ruvettih suamah ylen suuriè miäriè kajken luaduziè puuloja. Mejjan okeanojssa, merissä, jarvissä, ihmizet nostettih ènnen olemattomih miärih suate meri zvièrilöjn i kallis sortazièn kaloen suamizen. Tojzen pjatiletkan ajgana yli 220 millionua gektarua sotsialističeskolojsta peldolojsta annetah mualla ajna suurembiè i suurembiè miäriè lejbiä, hlopkua, pelvasta, svjoklua.
Sotsialističeskolojlla peldolojlla i sadulojssa kazvatetah ajna ènämbi omua čuajuo, omiè mandarinoja, limonoja, apel'sinoja, juablokkoja, grušua, vinogradua.
Kymmenet giganta-zavodat stroitut naukan i tehnikan jalgimäzen sanan mugah sovetskolojlla inženerojlla i oborudujtut sovetskolojlla mašinojlla, vuozi vuuvelda suurennetah oma proizvodstva, parandaen produktsièda. On stroittu promìšlennostih i sadoja uuziè zavodoja mojzièn otraslilojn, kudamiè ènnen èj ollut ni konza. Mejjan avtomobilit, traktorat, kombajnat, samoljotat, stankat fuabrikkoja i zavodoja varte ni millä èj ustupajja ulgomualazilla.
Kajkki se, midä pidäy ihmizen èländäh nähte luaitah nyt tuhannet mejjan zavodojsta i fuabrikojsta. Kajkkialla vallotetah èlektričeskojt tulet. Yli 14 tuhatta èlektrostantsièda annetah ènergièdä näjllä zavodojlla i fuabrikojlla.
Vajn piästetyt kapitalistoen èksploatatsièsta SSSR:n rabočojt i krest'juanat vojdih luadiè lyhyössä ajjassa tämän mojzen magučojn promìšlennostin i tämän vägevän sel'skojn hozjajstvan. Zabotta ihmizestä – sejččemen čuassune ruado päjvä, korgiè ruado palka, lebäyvyndä koit, sanatorièt, ruavon ohranjajččemine predprijatièlojssa, hyvät koit èländäh näh, palkaton tehničeskoj i muun tièdon opastanda – luaittih nägemätön ruavon proizvoditel'nostin nouzu. Ruado hejtti olennan jarmona.
Uuvet, osobennojt ihmizet, jiäviyvyttih sovetskojssa sojuzassa.
Donetskojssa bassejnassa kivi hijlen kajvoksièn šahtjora Aleksej Stahanov andoj yhtessä vuorossa 102 tonnua hijldä, yli 14 kerdua ènämmän normua.
|
| Aleksej Stahanov – znamenitoj Donbassan šahtera. |
Gor'kij linnassa avtomobil'nojssa zavodassa seppä Busìgin yhtessä vuorossa tagoj 1050 kolenčatojda vualuo, azetetun norman 675 sijah.
Kudojat Vinogradovat ruvettih ruadamah 144 stankalla 10 sijah. Nämièn peredovolojn ihmizièn jalgeh, kudamiè kučutah stahanovtsojksi, lähti sadoja i tuhanzie tojziè.
Stahanovskoj dviženiè tabaj kajken muan – zavodojsta se lykkäydyj sel'skojh hozjajstvah. Kolhozikat ruvettih keriämäh ènnen olemattomiè urožajloja. Marija Demčenko saj svjoklan kerävössä 600 tsentnerua 1 gektaralda. Traktoristat Paša Angelinan brigadasta kynnetäh joga traktoralla kezässä enämmän tuhatta gektarua.
Mäet zavodojssa i fuabrikojssa luaittuja tavaroja, milliardoja puudiè sel'skojn hozjajstvan produktoja, millionat passažiroja trièbujttih parannettuo i hyvin azetettuo transportua. Rauda dorogojn rahvahan komissara Lazar' Moiseevič Kaganovič lyhyössä ajjassa azetti rauda dorogojn ruavon. Rabočojt annettih hänellä nimeksi "raudane narkoma".
Oli kajvettu kanualat – Valgièmeri-Baltijskoj, kudama yhtistäy Baltijskojn meren Valgièn meren kera, i kanala Moskova-Volga.
|
| Lazar' Moiseevič Kaganovič. |
Ylen čoma paras kogo muailmassa metropoliten on stroittu SSSR:n stolitsassa – Moskovassa.
Sovetskojt samoljotat lennetäh lojtommaksi kajkkiè. Hyö avattih dorogat täh suate tièdämättömih Arktikan jiä pustinjojh, vojtettih Poh'jane poljussa, ihmizet luaittih sièlä radiostantsija. Sovetskolojlla oli avattu ihmizillä vièlä tièdämätön doroga Poh'jazen poljusan kaute SSSR:sta Amerikah. Sovestkoloen poljarnikkoen i ljotčikkoen – Sovetskojn Sojuzan gerojlojn nimet – Šmidtan, Čkalovan, Bajdukovan, Beljakovan, Gromovan, Jumaševan, Danilinan, Volop'janovan, Molokovan, Levanevskojn, Slepnjovan i tojzien tièdäy kogo mua.
Kujn suarnassa kazvettih terväh uuvet SSSR:n linnat – Stalinsk Zapadnojssa Siberissa, Magnitogorsk Uralalla, Komsomol'sk Dal'nojssa Vostokassa i tojzet. Vanhat linnat uuvestah stroivuttih i tuldih tundemattomaksi.
Osobenno kazvettih i kaunistuttih sovetskoloen respublikkoen stolitsat i suuret promìšlennojt tsentrat. Vanha Moskova viärièn ulitsoen kera muuttuu lojsnijaksi sovetskojn sojuzan stolitsaksi. Moskovassa on stroittu sadoja čomiè kodilojda, zavodiuduj veličestvojn Soviètojn dvortsan stroimine, kudama liènöy kajkista suurembi i korgièmbi kogo muailmassa. Dvortsan piällä liènöy azetettu proletariatan voždjan V. I. Leninan statuja 100 metran korgiè.
|
| Soviètojn Dvortsan proekta. |
Kapitalističeskoj stroja oli kalmana rahvahièn tahtolojlla. Vajn erähillä ihmizillä sillojn oli lykky piästä tvorčestvah i naukah. Sen mojzena I.V. Mičurin – meijan muan velikoi sadovnikka. Hän kazvatti äjjan uutta sortua fruktoja. Ne èj varata pakkaziè. Mičurinskoit jablokat kukitah i lojttozessa Poh'jazessa. Hänen naučnojt avuamizet oldih otsenittu vajn sovetskojlla vluastilla.
Tojne talanta – russkojn aviatsièn dièlo – K. È. Tsiolkovskij andoj samoletan proektan 13 vuotta ènnen, kujn nouzi ènzimäne samoljotta ilmah. Hän izobretti metallizen dirižabljan èrähiè vuoziè ènnen ènzimästä germanièn dirižabliè. No kajkki nämä izobretenièt tsarskojssa Rossièssa èj oldu otsenittu. Vajn sovetskojssa muassa Tsiolkovskojn ruavot löyvèttih käytännön.
Vain sovetskoin vluastin aigana akademikka I. P. Pavlov levièsti azetti omat naučnojt ruavot. Ymbäröjtty sovetskojn rahvahan zabotalla, kannatettu sovetskojlla vluastilla I. P. Pavlov andoj äjjan avauksiè ihmizen èlämäh nähte.
Tuhanziè uuziè učenolojda rabočolojsta i krest'juanojsta kazvatti i vospitajčči mejjan mua omissa äjja luguzissa školissa i universitetojssa. Kajkki piènestä suureh sah opastutah maksotta. Jogahine škol'nikka-lapsista voj tulla siksi, miksi hän tahtou. Kajkki Sovetskojn Sojuzan rahvahat suadih vozmožnosti opastuo omalla kièlellä.
Ni yhtessä muailman muassa èj lähte sen verdua knijgoja, èj laskièta sen verdua gazièttoja, kujn SSSR:ssa. Ni missä èj ole sen verdua bibliotekkua, kujn mejllä.
|
| Uuzi Moskova. |
Rahvahan tvorčestva SSSR:ssa saj kajkista suuremman kazvamizen. Ruvettih kukkimah rahvahièn talantat teatrassa, literaturassa, kinossa. Partièn rukovodstvalla näjdä talantoja kazvatti i vospitìvajčči velikoj proletarskoj pisatelja Maksim Gor'kij, Leninan i Stalinan ličnoj druuga. Hengähtytetty sotsializman stroitel'stvalla mejjan muassa, Gor'kij andoj tuliziè unohtamattomièn literaturnolojn proizvedenièlojn stranitsoja. Yhtessä kajkkièn rahvahièn kera Gor'kij stroi ozakasta èlosta mejjan muassa.
|
| Maksim Gor'kij (1868-1836 vv.) |
Sovetskojt muzìkantat i artistat ollah pervoklasnolojna iskusstvan muasterilojna. Ènzimäzet nagradat meždunarodnolojssa konkursojssa suadih sovetskojt pianistat i skripačat.
Vajn sotsializman muassa vojdih jiäviydyö sen mojzet otvažnojt ihmizet, kudamat suvajten omua rodinua, èj žiälejja sidä varte omua èlosta.
Vuodena 1934 bol'ševikojn partièn XVII s'ezdassa rahvahièn voždja velikoj Stalin sanoj: "Kajkki nähtäh, čto partièn linija vojtti", tojzin sanoen doroga, kudaman ozutti partija vojttamista varte, oli ojgiè.
I millionat ruadajat Sovetskojssa Sojuzassa i rajan tagana povtorittih Stalinan sanat: "Partièn linija vojtti".
Oldih hävitetyt parazitojn kluassojn kapitalistoen i kulakkoen jiännökset. Oli hävitetty hejjan uuvestah kazvannan vojmine.
Partija täytti Leninan velikojn zaviètan. Hänen rukovodstvalla rahvas sozdajčči uuven sotsialističeskojn strojan.
Näminä vojnan sytyttäinä ollah fašistat – kajkkejn vihazemmat kajkkièn ruadaja rahvahièn vragat. Fašistat ollah vluastissa Germanièssa i Italièssa. Yhtä mièldä hejjan kera on myös fašistskoj voenščina Japonièssa. Fašistat omissa mualoissa žialeiččemättä piètäh raspravua revoljutsionnolojn rabočolojn i krest'juanoin kera, ahtistellah kajkkiè ken èj ole hejjan kera.
Ènämmällä kajkkiè fašistat vihatah meijan muada, sotsializman muada miran, svoboduan a kajken čelovečestvan vägeviä tugiè. Japonièn fašistskoj voenščina väellä otti Man'čžurièn i tojziè Kitajn mualoja. Hän kuottelou meijan Dal'noin Vostokan rajoen lujutta i aina suau ènergičnoin vastuksen. Japonskoi voenščina valmistau meidä vastah vojnua.
|
| Sergej Mironovič Kirov (1886-1934 vv.) |
Valmistaen muailman vojnua, fašistat työtäh kajkkih gosudarstvojh omiè špionoja. I Sovetskojh Sojuzah tungevutah fašistskoit špionat. SSSR:ssa hyö löyvettih ičellä dejatel'noloja abunikkoja Trotskojn i Rìkovan storonnikojsta. Presrennoj rahvaha vraga, fašistskoj agenta Trotskij i hänen prezrennojt druz'jat Zinov'ev, Kamenev, Rìkov i Buharin, organizujttih SSSR:ssa banda tappaiè, vrediteljoja i špionoja. Hyö zlodejski tapettih tuline bol'ševikka S. M. Kirov. Hyö valmistettih i tojzièn proletariatan voždièn tapandoja. Fašistskojt zlodejt – trotskistat i rìkovtsat luaittih SSSR:ssa poezdoen krušenièloja, šahtojn i zavodojn vodojn vzrìvoja i poltamiziè, rikottih mašinoja, otravljajttih rabočoloja, vredittih, kujn vajn vojdih. Näjllä rahvahan vragojlla oli programma – uuvestah azettua SSSR:ssa kapitalistojn i pomeščikojn jarmo, hävittiä kolhozat, andua nemtsojlla Ukraina, japontsojlla – Dal'noj Vostokka, varustua SSSR:n voennoj poraženiè.
|
| Pervomajskoj parada Moskovassa Krasnojlla plošadilla. |
Banditat oli tavattu i suadih nakazaniè. No kuni SSSR on ymbäröjtty mualojlla, kudamissa gospodstvujjah kapitalistat, špionat i vrediteljat èj hejtetä starajččevundua tungeuduo mejjan muah i tuuva mejllä vredua. Tarkembi pidäy olla rabočojn i krest'juanan sil'mä. Tarkembah pidäy vardejja rajoja kajkilla soviètojn muan èläillä – kajkilla piènestä suureh suate.
Špionant tungevutah zavodojh i fuabrikkojh, – suurih linnojh i kylih. Pidäy tarkasti kaččuo kajkkiè podozritel'noloja ihmiziè, čtobì tavata fašistkojt agentat.
|
| Kliment Efremovič Vorošilov. |
Krasnoj Armija i mejjan druz'jat SSSR:n rajojn tagana. Sovetskoj sojuza on vägevä i luja, muga kujn ni yksi gosudarstva muailmassa. Se on vägevä omalla Krasnojlla Armièlla, kudama on vooružittu tehnikan i naukan jalgimazen sanan mugah. Se on slavnoj omilla maršaloilla i komandiroilla, omilla geroloilla-bojtsojlla – krasnoarmejtsojlla.
Vièlä vägevembi hän on sillä čto kajkki rahvas, kujn yksi, mièhet i naizet, lapset, vzrosloit i vanhat ruvetah ryndähällä puolisgamah jalgimäzeh veri pizarah suate omua suvajttavua i kallista rodinua.
|
|
Vjatseslav Mihajlovič Molotov. SSSR:n Rahvahièn Komissarojn Soviètan Predsedatelja. |
Sovetskoj Sojuza on Kajken muailman ruadaièn sotsialističeskoj otečestva. Ajna suurembi i suurembi lugu rabočoloja, krest'juanoja i intelligentsièda rajan tagana vedäy bor'bua fašistoen voinstvennoloja zamìsloja vastah – napadiè Sovetskojn Sojuzan piällä. Hyö yhtyyvytäh yhtehizeh rahvahièn frontah, čtobì vediä bor'bua fašistoja vastah. Germanièn, Anglièn, Frantsièn, Italièn, Japonièn, Pol'šan, Amerikan rabočojt sočuvstvujjah SSSR:lla i tahtotah hänellä uspièhoja. Hyö ollah druz'jat i tovariššat SSSR:n rabočolojlla bor'bassa miran puolesta, bor'bassa fašizmua vastah. Hejjan kannatus luadiu SSSR:n vièlä vägevemmäksi.
Piässyöt rabočojt i krest'juanat — vanhan Rossijan razvalinojlla postroittih oma gosudarstva. Tämä oli vièlä nägemätön muailmassa raboče-krest'janskoj gosudarstva, kudamua hyö kučuttih Rossijskojksi Sovetskojksi Federativnojksi Sotsialističeskojksi Respublikaksi (RSFSR).
Kolmen vuuven ajgana Sovetskoj Respublikka puolistauduj kajkilda puolilda vragojsta, kudamat liččauvuttih hänen piällä. Hän löj pomeščikkoja i kapitalistoja, russkoloja i ulgomualajziè, kudamat organizujttih graždanskoj vojna händä vastah. Hän auttoj kajkilla vanhan Rossièn ugnetjonnolojlla rahvahilla lykätä ičestä pomeščikkoen i kapitalistoen vägivallan igo. Hän auttoj hejllä azettua sovetskojn vluastin omalla piästetyllä mualla. Rodiuvuttih i oldih luitetut sovetskojt respublikat Ukrainassa, Belorussièssa, Keski Azièssa i Zakavkaz'essa. Kajkkièn näjen respublikkoen yhtehizillä vägilöjllä oli lopullizesti murennettu vragat. Piästetyt rahvahat ruvettih uuvestah azettamah vojnalla muurennettuo hozjajstvua. Vuodena 1922 hyö sozdajttih bol'ševistskojn partièn rukovodstvan alla velikoj Sovetskolojn Sotsialističeskolojn Respublikojn Sojuza. Allussa SSSR:h mäni 4 sojuznojda respublikkua, sen jalgeh hejh yhtyttih vièlä 3.
Ni missä muailmassa rahvahilla èj ollut sen mojsta družbua, keskenästä doverièda tojne tojzeh, kujn SSSR:ssa. Vuodena 1924 SSSR:n svobodnojt rahvahat prijmittih ènzimäne SSSR:n konstitutsija (osnovnoj gosudarstvan zakona). Konstitutsièssa, hyö luitettih ne vojtot, kudamat saj mua. Sijdä ajjasta mäni äjja ajgua – oli stroittu i ylen suuresti kazvoj promìšlennosti, oli sozdajtut kolhozat i sovhozat, pìšno algoj kukkimah kul'tura, juurineh on kiskottu i hävitetty pomeščikojn, kapitalistojn, kulakojn jiännökset i hävitetty ruadaja rahvahan èksploatatsija, ihmizièn ugnetenija. Tämä znuaččiu, čto SSSR:ssa vojtti sotsializma.
Vuodena 1936 tovarišča Stalinan komissièlla oli luaittu SSSR:n uuzi konstitutsija. Se oli annettu rahvahan levièh obsuždenièh i sen jalgeh utverdittu Sojuzan vluastin korgimmalla organalla – Vsezojuznojlla soviètojn s''ezdalla. Konstitutsijan utverdinda päjvä dekabrjan 5 päjvä on ilmojtettu kajkkièn rahvahièn pruazdnikaksi. Konstitutsièssa on kir'jutettu kajkki glavnoj, midä sovièttoen mua on suanut 19 vuuvessa oman olemizen ajgana. Ènzimäzessä konstitutsièssa oli sanottu, čto mejjan respublikkua kučuttih sotsialističeskojksi sen täh, čto sen vluastissa oli rabočoj kluassa, i hän stremiydyj postroiè sotsializman. Uuvessa konstitudièssa mejjan gosudarstva saj rabočolojn i krest'juanojn Sotsialističeskojn gosudarstvan nimen sen täh, čto sotsializma SSSR:ssa osnovnom on jo postroittu. SSSR:ssa kajkki vluasti kuuluu linnan i kylän ruadaja rahvahalla – Ruadaièn deputattoen soviètojlla.
Mua, sen nedrat, fuabrikat, šahtat, zavodat, raudadorogat, suuret koit, sovetskojt hozjajstvat (sovhozat) ollah gosudarstvan sobstvennostina, kajkkièn rahvahièn dostojanièna.
Gosudarstvennojn sobstvennostin rinnalla on kooperativno-kolhoznoj sobstvennosti, èri kolhozojn i kooperativnolojn ob''edinenièlojn sobstvennosti.
Konstitutsièssa on sanottu, čto SSSR:ssa dopuskaèččeuduu i pièni kustarin i edinoličnikan krest'juanan hozjajstva, no vajn uslovièlla, čto sen mojne kustari libo edinoličnikka ruadau iče i èj èksploatirujče vièrasta ruaduo.
Kajken tämän mejjan gosudarstva saj siksi, čto hän hävitti pomeščikat i kapitalistat, hävitti kulačestvan, hävitti ihmizen èksploatatsièn tojzen ihmizen puolesta.
SSSR:ssa kajkilla ruadoh pädiillä ihmizillä pidäy ruadua. "Ken èj rua, se èj syö".
SSSR on ravnopravnolojn rahvahièn dobrovol'noj i družestvennoj ob''edineniè. "A tämä družba on velikoj dièlo: kuni se sušestvujččou, mejjan muan rahvahat, – sanoj Stalin, – liètäh svobodnojt i vojttamattomat".
SSSR:h dobrovol'no yhtyttih 11 ravnopravnojda sojuznojda respublikkua:
|
| SSSR:n gerba. |
Rossijskoj Sovetskoj Federativnoj Sotsialističeskoj Respublikka, Ukrainskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Belorusskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Azerbajdžanskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Gruzinskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Armjanskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Turkmenskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Uzbekskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Tadžikskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Kazahskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka, Kirgizskoj Sovetskoj Sotsialističeskoj Respublikka.
|
| Mihail Ivanovič Kalinin. SSSR:n Sojuzan Verhovnojn Soviètan |
Korgièmbana gosudarstvan organana SSSR:ssa on SSSR:n Verhovnoj Soviètta. SSSR:ssa imejččöy pravan izdajja zakonoja vajn yksi Verhovnoj Soviètta. Se obrazujččou SSSR:n pravitel'stvan Sojuzan Rahvahièn Komissaroen Soviètan.
Joga sijassa pajkojlla vluastin organojna ollah ruadaja rahvahan deputattoen soviètat. Kajkki soviètat pajkojlla, muga že sojuznolojn i avtonomnolojn respublikojn Verhovnojt Soviètat, kujn i SSSR:n Verhovnoj Soviètta, valliččeuvutah SSSR:n graždanojlla vseobžčojn, ravnojn i prjamojn valičenda pravan osnovalla, tajnojlla golosujččemizella. Kajkki SSSR:n graždanat kujn mièhet, muga i najzet, täyttänyöt 18 vuotta, rippumatta rasasta, natsional'nostista, vièrujččemizesta, obrazovatel'nojsta tsenzasta, sotsial'nojsta oroishoždenièsta, imuščestvennojsta položenièsta i èndizestä dejatel'nostista, imejjah prava valita deputattoja i olla iče valittuna, pajčči mièlestä lijkkunuziè i suudittuloja ihmiziè, kudamilda suudo on ottanut valičenda pravat. Tämä mojzie valiččemiziè kučutah vseobščolojksi. Valiččemizissa kajkilla graždanojlla ollah ravnojt pravat. Valičennat kajkkih ruadaja rahvahièn sovièttojh vedäyvytäh graždanojlla välittömästi prjamojloja valiččemiziè myöte.
Valiččemizièn ajgana golosujčenda mänöy tajno, joga graždanina golosujččou sen puolesta, kedä hän tahtou valita sovièttojh.
SSSR:n graždanojlla on obespečennoj prava ruadoh, lebäyvykseh, obrazovanièh i material'nojh obespečenièh vanhana.
Nämä pravat obespečivajččiuvutah mejjan gosudarstvalla kajkilla graždanojlla.
Sotsializman muassa èj ole bezrabotitsua, kudamasta stradajjah kapitalističeskolojssa mualojssa millionat rabočoloja.
Vajn mejjan muassa on azetettu kajknsta lyhembi ruadopäjvä kogo muailmassa – 7 čuassuo.
Ruadaja rahvasta varte on avattu tuhanziè lebäyvyndä kodiloja i sanatorièloja. Joga vuodena kajkilla SSSR:n rabočolojlla i služašolojlla annetah otpuska. Vajn SSSR:n ruadaja rahvahat vojjah todeh opastuo i suaha obrazovaniè. Kajkissa učebnolojssa zavedenièlojssa opastuo SSSR:ssa on maksotta, i äjiè opastuiè gosudarstva obespeččiu opastunda ajgana. SSSR:ssa piètäh zabottua jogahizesta ihmizestä hänen roinda päjvästä syväh vanhuudeh sah. Lapsilla obespeččiuvutah jaslit, detskojt savut. Starikkoja i vojmattomiè obespečivajččou gosudarstva. Kajkilla SSSR:n graždanojlla obespeččiuduu sanan, pečatin, sobranièlojn i uličnolojn demonstratsièlojn svoboda.
SSSR:n joga graždaninalla pajčči pravoja on i objazannostit gosudarstvan ièssä. Kajkki graždanat ollah objazannojt strogo täyttämäh sovetskojn sojuzan zakonoja, pidiä distsiplinua, čestno otnossiuduo ruadoh, vardejja i luittua sotsialističesojda sobstvennostiè. Ken pokušajččeuduu sotsialističeskojh sobstvennostih, se on SSSR:n rahvahièn vraga. Otečestvan puolistamine kajkista i kajken mojzista SSSR vragojsta on ylimäne SSSR-n graždaninan dolga. Esli ken tahto sijrdynöy vragan puolella, andanou vragalla SSSR:n voennojt tajnat – se izmeniy omalla rodinalla, omalla rahvahalla i rodièu nakažittu kujn vraga.
Mejjan velikojn sotsialističeskojn gosudarstvan tseli on stroiè kajkkiè graždanoja varte kul'turnoj, zažitočnoj, svobodnoj i ozakas èlos.
Tämän mojne on SSSR:n velikoj stalinskoj konstitutsija.
SSSR:ssa sotsializma osnovnojssa on postroittu, mejllä kajkki ruadajat ruatah "obšestvalla omièn sposobnostiloen" mugah i suahah hänestä ruavon mugah.
Mejjan muan ièssä sejzou zaduačča postroiè kommunizma, konza jogahine ruadaja rahvas rubièu ruadamah obšestvalla omièn sposobnostiloen mugah, tojzin sanoen ruadamah min vojbi, a suamah hänestä produktua omièn potrebnostiloen mugah, tojzin sanoen suau mi hänellä pidäy.
| 911 | Olegan dogovora grekkoen kera. |
| 988 | Hristianstvan azettamine Rusissa. |
| 1147 | Ènzimäne Moskovan majničenda letopisissa. |
| 1240 | Batìjn zavojujčenda Russkoloja knjažestvoja. |
| 1242 | Aleksandran Nevskojn vojtto nemetskoloen rìtsariloen piällä ("jiä boju"). |
|
1328- 1341 | Ivan Kalita – ènzimäne velikoj knjaz' moskovskoj. |
| 1380 | Kulikovskoj bitva. |
|
1462- 1505 | Ivan III, velikoj knjaz' moskovskoj. |
| 1480 | Russkojn gosudarstvan piästämine tataro-mongol'skojsta igasta Ivana III ajgana. |
| 1547 | Ivanan IV tsuarin titulan prijmindä. |
| 1581 | Ermakan pohoda luodeh Siberih. |
|
1606- 1607 | Krest'juanojn i kazakojn vosstaniè Bolotnikovan rukovodstvalla. |
| 1612 | Poljakkoen pojs ajamine Moskovasta. |
| 1648 | Kazakojn i krestdèjuanojn vosstaniè Ukrainassa Bogdan Hmel'nitskojn rukovodstvalla pol'skojda gnjottua vastah. |
| 1649 | Lopulline krest'juanojn zakrepoščeniè. |
| 1654 | Ukrainan yhtiständä Rossièh. |
|
1670- 1671 | Krest'janskoj vosstaniè Razinan rukovodstvan alla. |
|
1682- 1725 | Petr I tsarstvujčenda. |
| 1703 | Peterburgan osnovaniè (nyt Leningrad). |
| 1707 | Kazakojn i krest'juanojn vosstaniè Bulavinan rukovodstvan alla. |
| 1709 | Švedoen razgrominda Poltavan alla Petr 1-llä. |
| 1721 | Petr I prijmindä Rossijskojn imperatoran titulua. |
|
1773- 1775 | Krest'juanojn, kazakojn i Povolž'en i Priural'en rahvahièn vosstaniè Pugačevan rukovodstvalla. |
| 1789 | Frantsuzsnojn buržuaznojn revoljutsièn algu. |
| 1801 | Gruzièn yhtistämine Rossièh. |
| 1812 | Rossièn vojna Napoleonan I kera. |
|
1818- 1883 | Proletariatan genial'nojn voždjan Karl Marksan èlos. |
|
1820- 1895 | Proletariatan genial'nojn voždjan Fridrih Èngel'san èlämä. |
| 1825 | Dekabristoen vosstaniè. |
| 1848 | Buržuaznojt revoljutsièt Frantsièssa, Germanièssa i Avstro-Vengrièssa. |
|
1853- 1856 | Krimskoj vojna. |
| 1861 | Krest'janskoj reforma. |
| 1864 | I Internatsionalan osnovaniè Marksalla i Èngel'salla. |
|
1870- 1924 | Proletariatan genial'nojn voždjan V.I. Leninan èlos. |
| 1871 | Parižskoj Kommuna. |
| 1885 | Rabočolojn stačka Morozovan fuabrikassa Orehovo-Zuevassa. |
| 1903 | Rossijskojn sotsial-demokratičeskojn rabočojn partièn sozdaniè. |
|
1905- 1907 | Ènzimäne buržuaznoj revoljutsija Rossièssa. |
| 1912 | Rabočolojn ammunda Lenskolojssa priiskojssa. |
| 1912 | Rossijskojn sotsial-demokratičeskojn rabočojn bol'ševikojn partièn oformleniè. |
|
1914- 1918 | Muailman imperialističeskoj vojna. |
| 1917 | Fevralja kuu. Tojne buržuaznoj revoljutsija Rossièssa. |
| 1917 | Oktjabrja kuu. Velikoj oktjabr'skoj sotsialističeskoj revoljutsija Rossièssa. |
| 1917 | Rossijskojn Sovetskojn Federativnojn Sotsialističeskojn Respublikan sozdajčenda. |
| 1918 | Krasnojn Armièn organizujčenda. |
| 1918 | Germanskoloen interventoen razgrominda Ukrainassa. |
| 1918 | Revoljutsièt Germanièssa i Avstro-Vengrièssa. |
| 1919 | Kommunističeskojn Internatsionalan osnovaniè. |
| 1919 | Kolčakan, Denikinan, Judeničan razgrominda. |
| 1920 | Vojna pol'skolojn panoen kera i Vrangeljan razgrominda. |
| 1922 | Japonskoloen interventoen razgrominda Dal'nojssa Vostokassa. |
| 1922 | Sovetskolojn Sotsialističeskolojn Respublikojn Sojuzan sozdajčenda. |
|
1928- 1932 | Ènzimäne pjatiletka. |
|
1933- 1937 | Tojne pjatiletka. |
| 1934 | S.M. Kirovan zlodejskoj tappamine rahvahan vragojlla – trotskistojlla. |
| 1936 | Uvven Konstitutsièn utverdimine. |
