Tiedotehniekku-cdrom

Piälkaččojen Tiedotehniekku-cdrom sizäldäy operuattorusistieman da net ohjelmistot, kudamii sellitetäh Tiedotehniekku kniigas. Syväindön puoles Tiedotehniekku-cdrom on enämbi, se on resursu karjalan kielen opastundah.

Live-cdrom

Tiedotehniekku-cdrom on muga sanottu "live-cdrom". En tiijä, ongo nimitys oigieh juohattai, cdromhäi on muuttumatoi, kuolluh. Ga live-cdroman ominazus on moine: ku liččuat sen tiedokoneheh da käynnistät konehen, tiedokoneh lugou operuattorusistieman da ohjelmat cdromalpäi kaččomattah konehen omah mustoh. Tiedokonehes rippumattah kaikil live-cdroman käyttäjil on yhtenjyttyine ruadoymbäristö. Täs on mondu hyviä puoldu:

Yhtenjyttymiä ruadoymbäristyö da tiedosyväindyö voi huogiel jagua
Ruadoymbäristö ozutahes kaikile yhtenjyttymänny
Vierahal tiedokonehel ruadajes tälle konehele ei jiä nimittumua jälgie

Ga on huonuogi puoldu.

Erähien tiedokonehien käynnistämine live-cdromah voi olla vaigei
Kirjuttamattah ruavon tulokset hävitäh loppies: libo pidäy "jättiä jälgi" tiedokonehele libo käyttiä mustopuikkostu libo muudu ulgonastu mustovehkehty. A joga paikas mostu ulgonastu mustovehkehty ei sua käyttiä
Ohjelmat ruatah hillembah, ku cdromalpäi lugemine on hillembi migu tiedokonehen kovalevylpäi lugemine.

Live-cdroman sijah voi i luadie live-mustopuikon. Se on raviembi migu live-cdrom da sille voi ruavon tulokset kirjuttuagi, jättämättäh jälgie tiedokonehen omah mustoh. Mustopuikko on mondu verdua kallehembi migu cdrom, sendäh sidä ei himoita ruveta uuličal jagamah.

Tiedokonehen käynnistämine

Live-cdrom pidäy ličata tiedokoneheh enne tiedokonehen käynniständiä. Ku kai mennöy hyvin, ekruanal nävytäh noumerot, ku käynnistysohjelmu tarkistau muston. Sit se rubie tarkistamah, mittuzii mustovehkehii tiedokonehes on. Täs kohtas voi piästä raviembah edehpäi painaldamal Esc-nybliä da valličemal men'us cd/dvd-azemu. Sit tulou nägyvih uuzi men'u, kudamas pidäy vallita Live. Sen jälgeh pidäy vie kodvaine vuottua, kuni nägyvih tulou Linuxan ruadostola. A voibi olla, ku tiedokoneh ei rubie cd-azemalpäi käynnistymäh. Virrastolois se voi olla kogonah kielletty. A toinah voibi muuttua mustovehkehien lugujälletyksen. Nygöi enimis tiedokohis lugujälletysty piäzöy muuttamah painamal F2 nybliä kaiken aigua virdunybliä painaldajes. Koneh menöy BIOS-azetuksih. Men'us pidäy vallita Boot da ielleh käynnistysvehkehien jälletys. Hyvä jälletys on 1) cd/dvd 2) irroitettavu mustovehkeh (mustopuikko) 3) kovalevy. Tämä ei muuta tiedokonehen normualua käynnistysty: konzu cdromua ei ole azemas eigo mustopuikkuo ole kiini konehes, se rubieu kaččomah kovalevyy, kudamal koneheh azendettu operuattorusistiemu on tallendettu. Kuvas on ozutettu BIOSan ekruanu, kudamas luvendujälletys vallitah.

Ruadostola

Tiedotehniekku-cdroman ruadostola on minimualine. X window graafizen käyttöliittymän piäl on Openbox ikkunmanageri da sen piäl vie fbpanel panelu, kudamal voi käynnistiä ohjelmii. Sistieman käynnistyttyy ekruanu on ihan tyhjy, a hiiren viendy ekruanan alareunah tuo panelan nägyvih.

Kuvas nägyy, mittustu tieduo da palveluu panelu tariččou. Huralpäi oigiele:

Panelan huras reunas on men'unybly. Se tuou nägyvih ohjelmuluokkii da men'urivin painamine tuo nägyvih joukon ohjelmii, kui kuvasgi nägyy.
Panelan toine ikonaine avua tiijostomanageran, kudaman vuoh voi ečitellä, mittustu tiijostuo tiijostosistiemas on. Avuamal kaksi managerua, voi hiirel siirdiä tiijostoloi paikas toizeh.
Televizor-ikonazet avatah erikogozet piätehikkunat, kudamis voi suorittua komendoloi. Kuvas nägyy piätehikkun, kudamah on avattu kalenduaru.
Iellehpäi kaksi ikonastu avatah yksinkerdazen Leafpad edittoran da monipuolizen Emacs edittoran.
Iellehpäi oigiele nävytäh panelal avattavien sovelduksien taulukkočotaičendan, piirrändän, kuvankäzittelyn, tekstankäzittelyn, verkosivuedittoran da verkolivaimen ikonazet.
Ielleh oigiele on aloveh, kudamas nävytäh avatut soveldukset. Kuvas nävytäh piätehikkunan da Audacity-iäniedittoran ikonazet, kudamat ollah käytös.
Ielleh oigiele nävytäh nelli kodastu - net ozutetah nelli ruadostolua, kudamis yksi on nägyvis ekruanal. Peitos olijan ruadostolan suau nägyvih hiirel painaldamal libo Ctrl-Alt-→ libo Ctrl-Alt-← nyblii.
Ielleh oigiel "100%" kerdou, ku kannettavan tiedokonehen batteri on täyzi.
Sen jälgeh nävytäh tiedoliikendeh appletoin ikonazet. Sinizel B-ikonazel avatah Bluetooth-yhtevys tiedokonehen da telefonan välile. Kuvas nägyi vihandu miäččyine sanou, ku Bluetooth yhtevys tiedokonehen da telefonan välil on toimindas. Radivobasn'u kerdou, ku Internettu on käytös - ku se ei olis käytös, ikonazennu olis kaksi irrallah olijua terminualua. Yhtevysmeedii voi olla kaabeli, langatoi WLAN libo gprs/3g yhtevys telefonači. Telefonači yhtistäjes nm-applettu tiedäy suomelazien da ven'alazien telefonoperuattoruan parametrat, pidäy vai vallita operuattoru men'us.
Flagu ozuttau, mittuine näppäimistö on käytös. Flagua painaldamal vuorotellah suomelaine, amerikkalaine da ven'alaine näppäimistö. Suomelazel da amerikkalazel näppäimistöl voi luadie karjalazet kirjaimet čšžäö painamal AltGr da senke cszoa.
Jälgimäi oigies reunas nägyy čuassu. Hiiri čuasun piäl ozuttau päivymiärän.

Panelan da panelan men'un lizäkse voi käyttiä Openbox ikkunmanageran omua men'uu, kudai avavuu hiiren oigiel nybläl. Sidä men'uu en iče ole äijäl käyttänyh da sendäh se ongi jällettämättäh täl cdromal.

Soveldukset

Ruadostolan kohtas jo sellitettih erähii sovelduksii, kudamii cdromal on. Terväzeh sanojen cdromal on enimät soveldukset midä tavalline ristikanzu tarviččou. Sovelduksii ollah

Edittorat leafpad, emacs da vi. Leafpad on yksinkerdaine edittoru, a senke voi kirjuttua karjalakse. Senke tekstua voi ekruanal kirjuttua suurennugi. (Tiettäväine pidäy mustua, ku edittoral kirjutettu tekstu on muodoilematoindu, tiijostoh tallendettu tekstu ei ole suurdu libo piendy, se on vai kirjaimii jällekkäi.) Emacs on monipuolizembi edittoru, kudaman vuoh tiijostos voi automuattizesti luadie suuriigi muutoksii.
Abiword on tekstankäzittelyohjelmu, kudamal voi kirjuttua muodoiltuu tekstua. Se voi lugie da kirjuttua Word-dokumentoi. Men'ulois ei nävy, a piätehikkunoin kauti voi käyttiä LaTeX tehnillizen tekstan lad'd'uanduohjelmua. Senke olen ičegi kirjuttanuh tukun kniigoi. Bluefish verkosivuedittoru on tarkoitettu livaimel kačottavien html-dokumentoin kirjuttamizeh.
Gimp on aiga tävvelline kuvankäzittelyohjelmu. Perusoperatsiet voi tervähgi opastuo, a kaikkien foukussiloin opastumizeh igä ei tävvy. Xfig ohjelmal voi luadie monimutkaziigi piirroksii. Kuvii voi kaččuo qiv-ohjelmal.
Xpdf ohjelmal voi kaččuo pdf-tiijostoloi, kui i gv ohjelmal kudamal sežo voi kaččuo Postscipt tiijostoloi. Skanniruittuloi djvu-dokumentoi voi kaččuo djview ohjelmal (kui i livaimel, kudamas on djvu-plugin).
Gnumeric on pättävy taulukkočotaičenduohjelmu da sqlite on sql-tiedokandu, kudamua voi kaččuo sqlitebrowser livaimel.
Tiijostoloin siirdelyh on gftp pättävy ohjelmu. Livaimennu on firefox, kudai Debian-Linuxas tundietah nimel iceweasel. Tiedotehniekku-cdroman firefoxah on valmehekse azendettu java da djvu pluginat, kudamii tarvitah al luveteldavis opastussyväindölöis.
mountpy da umountpy ohjelmil tiedokonehen mustovehkehet voi avata kirjuttamizeh niškoi da salvata kirjuttamizen jälgeh.
Enimis linuxois, mugai täs, tulou keral Python ohjelmoindukieli.

Unixan tabah tieduo ohjelmien käytös on manualisivuloil. Ezimerkikse qiv ohjelmas suat tieduo kirjuttamal man qiv piätehikkunas.

Tiedotehniekku kirju opastau nämien ohjelmien käyttöh. Sežo voi lugien tiä kirjan lyhyömbiä, vahnua versiedy.

Karjalankielisty syväindyö

Tiedotehniekku-cdromal on vägi äijy karjalankielisty syväindyö, semmite karjalan kielen opastundumaterjualua. Nengomii ollah:

livvin algukursu, samannimizen kirjan tekstu tävvendetty tiedokonehen tarkastettavil harjoituksil.
verkokielioppi, Markianovan kielioppi tävvendetty tiedokonehen tarkastettavil harjoituksil (kačo kuvua)
riputandupačas sanakiza da samansizäldöine kuvasanakniigu
tukku kieliharjoituksii
paikannimikižua, paikannimiluvetteluo, kartua
karjalankielizii sananpolviloi, suarnoi, kirjoituksii

Kirjutuksis eriže pidäy vie mainita läs viizi tuhattu sivuu skanniruittuu livaimel (djvu-pluginanke) libo djview ohjelmal kačottavua. Täl cdromal ollah nämmä tekstat:

Arvid Genetz: Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. 254 s.
Arvid Genetz: Tutkimus Aunuksen kielestä. 194 s,
Heikki Ojansuu: Karjalan kielen opas. 129 s.
E.V. Ahtia: Rahvahan kandeleh. Karjalan lauluo, virttä, suarnoa da tieduo. 141 s.
E.V. Ahtia: Vieron virret. 229 s.
E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi. 144 s.
Eino Leskinen: Karjalan kielen näytteitä I. 165 s.
Eino Leskinen: Karjalan kielen näytteitä II. 145 s.
Eino Leskinen: Karjalan kielen näytteitä III. 202 s.
Beljakov et al.: Ruamma urhakaldi. Lihoslavl, 1932. 286 s.
Miloradova: Karielan kielen ucebnikka_alguškolalla. Mosku 1933. 52 s.
Beljakov et al: Karielan kielen ucebnikka alguškolalla varoin. Mosku 1934. 71 s.
Neverov: Pikkarazet raskuazat. Mosku 1936. 32 s.
Perro: Šuarnat. Mosku 1937. 29 s.
Andersen: Tuhmapäivälline utjane. Petrozavodsk 1937. 30 s. L
Бубрих: Граматика карельского языка. Petrozavodsk 1937. 79 s.
Шестаков: СССР:н историэн лухут курса. Petrozavodsk 1937. 248 s.
Фокин et al.: Кариелан киелен учебникка. Petrozavodsk 1938. 94 s.
Анисимов: Карельскоин киелен грамматика. Petrozavodsk 1939. 157 s.
Киселев: Алгебра. Petrozavodsk 1939. 130 s.
Барков et al.: Физической география. Petrozavodsk 1939. 150 s.
Иванов: Муан чуастилоин география. Petrozavodsk 1939. 228 s.
Бубрих: Происхождение карельского_народа. Petrozavodsk 1947. 53 s.
Дисней: Колме поччистя. Moskva 1938. 32 s.
Гауфф: Пиккаране Мук. Petrozavodsk 1938. 28 s.
Свифт: Гулливер лиллипутойн луона. Petrozavodsk 1938. 64 s.
Белова (toim.): Карелиян рахвахан суарнат. Petrozavodsk 1939. 175 s.
Чуковский: Доухтури Аикибие Petrozavodsk 1938. 136 s.
Кассиль: Вилу Йиапала. Petrozavodsk 1939. 25 s.
Мамин-Сибиряк: Аленушкан суарнат. Petrozavodsk 1939. 39 s.
Рыклин: Храбнойх пограничникках Карацупах и ханен миелевах Индус коирах нах. Petrozavodsk 1939. 26 s.
Чехов: Каштанка. Petrozavodsk 1939. 55 s.
Афанасьев: Царевна лотто. Mosku 1938. 13 s.
Маяковский: Кенена олла. Petrozavodsk 1939. 14 s.
Горкий: Макар Чудра. Petrozavodsk 1939. 27 s.
Горкий: Зазубрина. Petrozavodsk 1939. 22 s.
Булатов: Венялайзет рахвахан суарнат. Petrozavodsk 1939. 119 s.
Тургенев: Муму. Petrozavodsk 1939. 33 s.
Пушкин: Туху. Petrozavodsk 1940. 24 s.
Толстой: Расскуазат жийваттойх нах. Petroskoi 1938. 47 s.
Катаев: Мие - руадаян рахван пойга. Petrozavodsk 1939. 113 s.
Харрис: Дядя Римусан суарнат. Petrozavodsk 1939. 136 s.
Молотов: Советскойн Союзан внешнейх политикках нах. Petrozavodsk 1939, 32 s.

Erähii nämis tekstois voi lugie latinalazel kirjaimikol Luvekkua-sivuloil.