Vieras pagin virkehes

Vierahah paginah kuuluu toizien ristikanzoin sanondat, kudamii käytetäh paginas libo kirjutukses. Sanua, sanayhtymiä libo virkehty, kudamien avul ilmoitetah vierastu paginua, sanotah avtoran sanoikse. Vierastu paginua voi ilmoittua moneh tabah: kohtinazen paginan avul, dialougan avul, tsituatan avul, välitetyn paginan avul.

Virkeh kohtinazen paginanke

Virkehes kohtinazen paginanke on kaksi ozua: kohtinaine pagin da välittäjän sanat:
"Keskipäiväl pizarehel kellozinnu soitetah", kirjutti Vladimir Brendojev kuvaillen kevätty.
Täs virkehes sanat "Keskipäiväl pizarehet kellozinnu soitetah" kuulutah kohtinazeh paginah, toizin sanojen, se on kohtinaine pagin. Välittäjän sanoih kuulutah sanat: "kirjutti Vladimir Brendojev kuvaillen kevätty".

Kohtinazen paginan allus da lopus ollah laihinmerkit. Kohtinaine pagin voi olla välittäjän sanoin iel, välittäjän sanoin jälles, libo välittäjän sanat voijah jagua se kahteh ozah.

Konzu kohtinaine pagin on välittäjän sanoin iel, sit laihinmerkilöih otetun kohtinazen paginan jälgeh pannah pilku, a välittäjän sanat kirjutetah algajen pienes kirjaimes:
"Parembi roih, ku pyzynet kois nengomal siäl", sanoi muamo brihačule.
Pilkun azemes kohtinazen paginan lopus voi olla kyzymysmerki libo kirrahtusmerki, ezimerkikse:
"Mittumiii kniigoi työ luvitto kezän aigua?" kyzyi Nina Petrovna opastujil. "Kaččuovai oravu on riputelluh puun oksih gribua!" kirgai Nast'a.
Konzu kohtinaine pagin on välittäjän sanoin jälles, sit välittäjän sanoin jälgeh pannah kaksosčöke, a kohtinaine pagin algau suurel kirjaimel:
Karjalankieline prozajistu, P'otr Sem'onov verdailou omii peräjuuri nouzemah: "Nouzemu! Myö ijän kaiken juommo puhtahastu sinun andamua".
Kohtinazen paginan lopus voi olla čöke, kui on ielmainitus virkehes kyzymysmerki libo kirrahtusmerki:
Opastai kyzyi opastujil: "Midäbo jogahine teis ehtii ruadua kezän aigua? " Tytöt kirruttih: "Tulguavai tänne, kaččuot, midä myö lövvimmö!"
Kohtinazen paginan keskel voijah olla välittäjän sanat, kudamii kirjutetah pienel kirjaimel. Ku välittäjän sanoin mollembis puolis oldaneh pilkut, sit toine kohtinazen paginan oza algau pienel kirjaimel:
"Lapset, kiirehtäkkiä školah", sanoi muamo, "aigua on jo äijy, myöhästyttö urokale".
Allus olijan kohtinazen paginan ozan lopus voi olla čöke, kyzymysmerki libo kirrahtusmerki. Silloi kohtinazen paginan loppuoza välittäjän sanoin jälles algau suurel kirjaimel. A kogo virkehen lopus voi olla čöke, kirrahtusmerki libo kyzymysmerki: "Toinah minä pahoin ruavoin, ku sanoin", duumaičči tyttö da salbai pertin uksen. "A toinah tuli hyvä, ku puutui sanuo". "Midäbo neče naine sanoi?" kyzyi buabo. "Minä nygöi huonoh kuulen". "Ongo tämä pättävy hindu? kiändyi Peša miehien puoleh. "Vai midä työ duumaičetto?" "Olettogo suutuksis meijän piäle?", kiändyi Maša tyttölöin puoleh. "Heitäkkiä! Läkkiä parem kezoile!" "Heitäkkiä iännändy!" kirgai joukonvahnin. "Ettöhäi ole mečäs!". "čurnikkua alah täs mäis!" käski opastai. "Vai midä, varuattogo?"
A ku välittäjän sanois ollou kaksi predikuattua, enzimäine kudamis kuuluu kohtinazen paginan alguozah, a toine predikuattu kuuluu kohtinazen paginan loppuozah, sit välittäjän sanoin lopus on kaksosčöke. Kohtinazen paginan loppuoza algau suurel kirjaimel: "Omua muadu et voi löydiä tostu, eigo sidä vaihtua toizeh sua", kirjuttau Aleksandr Volkov da jatkau: "Omua muadu ei sua d'engah ostua".

Virkeh välitetyn paginanke

Virkeh välitetyn paginanke mustoittau alistajua yhtysvirkehty, kudamas piävirkehenny ollah välittäjän sanat, a ližävirkehenny ollah vierahat sanat. Vierahii sanoi sanotah välitetykse paginakse. Ližävirkehet välitetyn paginanke ollah enimyölleh objektuližävirkehinny. Net välitetäh lugijale libo kuundelijale vierahan paginan syväindyö da liitytäh piävirkeheh konjunktoin avul (eniten käytetäh konjunktoi što, ku) da konjunktannu käytettylöin sanoin avul:
Opastai sanoi, što huomei ei roi histourien urokkua. Tuatto käski poijale, ku häi suomis lumet pordahis ymbäri. Häi kyzyi, konzu minä huondeksel tulen ruadoh. Tyttö ebäili, ehtiygo häi avtobussah.

Virkehes kohtinazen paginanke kohtinaine pagin voi olla sego välittäjän sanoin iel, sego jälles. Virkehes välitetyn paginanke se pagin voi olla vaiku piävirkehen jälles, kui suau nähtä ielmainittulois virkehis.
Virkeh kohtinazen paginanke vo muuttua virkehekse välitetyn paginanke. Verdailemmo:
"Minun mieldy kiinnittäy se, midä kieldy ruvetah pagizemah minun vunukoin lapset", kirjutti Vladimir Brendojev. Vladimir Brendojev kirjutti, što hänen mieldy kiinnittäy se, midä kieldy ruvetah pagizemah hänen vunukoin lapset. "Tule meijänke peitoile!" kirruttih minule omaluokkalazet. Omaluokkalazet kirruttih minule, ku minä tulizin peitoile heijänke. Ystävy sanoi minule: "Etgo sinä tahto muanittua minuu?" Ystävy sanoi minule, engo minä tahto muanittua händy.

Dialougu

Dialougakse sanotah kahten libo enämbän hengen keskenästy paginua. Dialougas käytetäh vuorosanoi. Vuorosana on tarkoitettu kelletah yhtele pagizijois libo kogo pagiziijoukole. Vuorosanah voi kuuluo yksi sana, sanayhtymy, virkeh libo monivirkehelline sanondu Kirjuttajes jogahizen ozanottajan vuoropagin enimyölleh kirjutetah uvvele rivile. Silloi vuoropaginan edeh pannah viivaine, a laihinmerkilöi ei käytetä:
- Kuspäibo oletto tulos?
- Kävyimmö kniigulaukkah.
- Kudamah?
- Exlibris-nimizeh.
- Midäbo sie ečiittö?
- Tahtoimmo ottua karjalan kieliopin, ga ei sidä ole myödävänny.
- Dima, sinähäi midä ollet ostanuh?
- A ostin kaksi kasiettua.
- Läkkiä kižuammo kodvazen jalgumiäččyh!

Dialougas, tavan mugah, ei käytetä niidy sanoi, kudamat ollah kyzymykses, a vastatah lyhyösti, käyttäjen vaiku tärkimii sanoi.

Tsituattu

Tsituatakse sanotah sanoi, kudamat on otettu sana sanah mittumastah kirjutukses libo kenentah paginas. Tsituattoi enimyölleh käytetäh mintah ajatuksen lujittamizekse libo sellittämizekse. Kirjuttajes tsituattu pannah laihinmerkilöiniilöin sydämeh. A ku tsituattua ei annetanne tävvelleh, sit sanoin azemes, kudamii ei otettu tsituattah, pannah čökerivi.

Tsituattua voi käyttiä eri luaduh:

kohtinazennu paginannu: Karjalaine runoniekku Aleksandr Volkov ajatellen karjalazen kul'tuuran tulijoi aigoi kirjuttau: "Joga kerdua, konzu puuttuu olla vahnas livvin kyläs, kodvan kačon ku čuudoh karjalazih taloloih. Kačon da ajattelen: muailmu köyhtyy, konzu kaimuau nämmä taloit.
alistajan virkehen ozapuolennu: Tunnettu ven'alaine kirjailii Anton čehov lujitti sidä, što "joudavu elos ei voi olla puhtas".
virkehis irallizien sanoinke: Vladimir Brendojevan sanoin mugah "ylbeilemmö vuota vai myö livvin kielen čomuttu" karjalan kielel pidäy olla tulevazus.

No enimyölleh, konzu tsituatannu on runo da tsitiiruijah rivis rivih, laihinmerkilöi ei käytetä. Vladimir Brendojevan mugah
On hengis kieli tuattoloin,
vie ei pie panna tuohustu.
Sa kodvaine vai vuottele
se näppizen vai myöhästyi.