Konjunktu (Sivesana)

Konjunktu on moine abusana, kudai yhtistäy toine toizenke sanoi libo virkehii: Kodi da kyly ollah ihan vierekkäi. Nouzi mustu pilvi da rubei muga jyrizemäh, ga kai ikkunat rämistih. Enzimäzes virkehes konjunktu da yhtistäy kaksi samanarvostu virkehen ozapuoldu: kodi, kyly. Toizes virkehes konjunktat da, ga yhtistetäh kolme virkehty: Nouzi mustu pilvi, rubei muga jyrizemäh, kai ikkunat rämistih, yhteh yhtistettyh virkeheh.

Struktuuran puoles konjunktat ollah: yhtistämättömät: da, ga, i, ni, ku i m.i.; yhtistetyt: sego, taigo, ilmaigo, kuibo i m.i.; kaksisanahizet: ku vai, ga ku i m.i. Merkičyksen puoles konjunktat jagavutah kahteh joukkoh: rinnastuskonjunktat da alistuskonjunktat, kudamat omas puolespäi sežo jagavutah eri joukkoloih merhičyksen mugah. Erähii konjunktoi käytetäh rinnastuskonjunktannu dai alistuskonjunktannu.

Rinnastuskonjunktat

Rinnastuskonjunktat yhtistetäh toine toizenke samanarvozii virkehen ozapuolii da samanarvozii yhtistämättömii virkehii yhtistetyn virkehen sydämes. Rinnastuskonjunktat merkičyksen puoles jagavutah kolmeh joukkoh.

yhtistyskonjunktat: da, i, sego, ni. Lehtipuut da tuhjot alletah jo viherdiyä. Enzimäzet i toizet luokat opastutah enzi vuoroh. Opastujal pidäy i silmät i korvat urokan aigua pidiä hörkälleh. Tytöt sego brihačut mendih kezoile. Sego Karjal sego Suomi kuulutah pohjozih alovehih. Tytärdy ni poigua vie ei olluh kois. Ni argipäivin, ni pruazniekkoin ei ole rauhua.
eroituskonjunktat: eiga, libo, taigo, vai. Tulgua aijembah, eiga emmo ehti loppie ruaduo tänäpäi. Ostanet, osta, eiga läkkä iäres laukas. Minä kirjutan kirjazen tänäpäi libo huomei. Luve tämä libo se kerdomus. Murgin pidäy keittiä libo sinul libo hänel, kahtu hengie sih hommah ei tarvita. Libo peze pezendälleh, libo heitä čälliändy. Vellis taigo sizäris ei pie vuottua abuu. Vellois pidäy andua taigo lehmy taigo lähtemy. Venehel vai lautal piäzittö joves poikki. Sovvitgo iče vai poigas?
vastuskonjunktat: a, ga, no, vaiku. Huondekses vihmui, a illal päiväine čirčettäy. Tuatto kohendau kengii, a muamo ombelou paidua. Muarjat keräin, ga siendy en löydänyh. Opin kieldiä, ga ei kuunnelluh. Brihačču varai, no yksikai meni sinne. Iänet kuuluttih, no rahvastu ei nägynyh. Kaikin lugiettih kerdomustu, vaiku häi lugi runuo. Kogo luokku pyzyi tervehenny, vaiku yksi tyttö voimatui.

Alistuskonjunktat

Alistuskonjunktat yhtistetäh sivuvirkehii piävirkehih. Merkičyksen puoles alistuskonjunktat jagavutah kaheksah joukkoh:

aigukonjunktat ku, kuni: Kylyn panen lämmäh vaste silloi, ku tulet kodih. Annan tämän kniigan sinule kuun lopus, ku luven sen loppuh suate. Lapset pyzyttih pertis, kuni pihal vihmui. Kuni myö olimmo kinos, muamo ehtii pastaldua piiruat.
syykonjunktat ku, gu: Hänel oli pahua mieldy, ku poigu ei tulluh kodih pruazniekan aijakse. Kaikin pöllästyttih, gu rubei jyrizemäh da iškemäh tuldu.
tavoitehkonjunktat ku, gu: Školas pidäy ahkerah opastuo, ku piästä yliopistoh. Sinul pidäy enämbi syvvä, ku voizit ruadua kunnolleh. Pidäy nosta aijembah, gu ehtie aijoilleh ruadoh.
ehtokonjunktat ku, ku vai: Ku et tahtone lähtie, jiä kodih. Lähtizin muardah, ku vai ei rodies vihmua. Rubien vuottamah, ku vai uskaldannet tulla.
jälgehyskonjunktat ga: Päivy oli moine räkki, ga higi ruadajes valui valujen. Kalua oli puuttunuh muga äijy, ga odva verkoloi nostettih. Lapset heittelemättäh peuhtatahes pertis, ga kai pöly nouzou. Died'oi muates muga kuorzuu, ga kai toizeh pertih kuuluu.
myödökonjunktat hos, hot: Matkah pidäy lähtie, hos kui vihmukkah. Linnua puutui nähtä, hos aigua menetingi. Sanon kohti, hot poikki mengähgi. Kogo illan istui vaikkani, hot kaikelleh opittih pagizuttua.
verdailukonjunktat ku, ga ku, rounoku, kui: Sit ristikanzas ruadai, ku počis kyndäi. Briha kävelöy pihua myöte, ga ki nikedä ei nägis. ymbäri kazvoi sagei mečikkö, rounoku niittylöi täs nikonzu olluh ei. Myö emmo malta eliä muga kui hyö eletäh. Ei roinnuh sih tabah kui ennustettih.
sellityskonjunktat, kudamat viitatah sih mis on pagin: što, kui, ilmaigo, äski: Meile ilmoitettih, što kerähmö pietäh huomei. Buabo musteli, kui enne vietettih pruazniekkoi, kui helkyttih kirikön kellot. Minä luvin kniigas, kui enne pidi ruadua piän elättäjes. Se brihačču ylen äijän lugou kniigoi, ilmaigo tiedokilvois ainos on voittajannu. Vladimir Brendojev oli hyvä runoniekku, ilmaigo händy tietäh ulgomualoisgi. Ezmäi reknua, äski rua. Peze käit, äski istoi syömäh.

Konjunktoin rinnal sivuvirkehien yhtistäjes piävirkehih käytetäh erähii prominoi da adverbiloi. Net pronominat ollah: ken, mi, mittuine, kudai. Niidy käytetäh eri sijois. Adverbit ollah: kus, kuspäi, kuh, kunne, konzu.

Ezimerkit pronominoinke: Palkindo annettih vaiku niile opastujile, kel ei olluh ni yhty virherty teemukirjutukses. Vahnembat tiettih se, midä lapset ruatah. Myö emmo hyvin nähnyh sidä, mittuine se mašin oli. Opastui lugi sen kerdomuksen, kudaman käski opastai.

Ezimerkit adverbiloinke: Net kohtat, kus meni lapsus, ijäkse jiädih mieleh. Sih linnah, kuspäi ollah nämmä tytöt, minä ajelen puaksuh. Sinul on mendävy sih kohtah, kuh unohtit alazet. Midäbo lähtet sinne, kunne olet käynnyh jo moneh kerdah? Sinä tostattos silloi, konzu roih jo myöhä.