Refleksiivuverbin imperatiivu
Refleksiivuverbin imperatiivas refleksiivine tunnus liittyy
indikatiivan preezensan vokalivardaloh. yksikön toizes persounas
käytetäh lujua vuokalivardaluo (ku verbil ollou kaksi
vokalivardaluo) Monikon 3:ndes persounas yksivardalohizis
verbilöis käytetäh -tta, -ttä -vardaluo, kaksivardalohizis
-ta, -tä -vardaluo.
Refleksiivuverbin impcratiivan kieldomuvvos kieldosana taibuu
indikatiivan imperatiivas. Piäverbi on sama kui myödömuvvos.
Monikon 1:zen persounan muoduo imperatiivas ei käytetä, kui i
yksikön 1:zen persounan muoduo.
| y.2 | otta-i | peze-i | älä otta-i | peze-i |
| y.3 | ota-kkahes | pes-kähes | älgäh ota-kkahes | pes-kähes |
| m.1 | ota-kkuammokseh | pes-kiämmökseh | - | - |
| m.2 | ota-kkuattokseh | pes-kiättökseh | älgiä ota-kkuattokseh | pes-kiättökseh |
| m.3 | otetta-hes | pestä-hes | äldä-hes otetta-hes | pestä-hes |