LUGU 2

KYZYMYS – VASTAVUS

Tervehtys-, hyvästely – da kiitändysanat:
Terveh!
Terveh teile!
Terveh taloih!
Vastata: Terveh! – Tule (tulgua) terveh!
Jiä (jiägiä) tervehekse. – Mene (mengiä) jumalanke.
Kuulemizih. – Kuulemizih (telefonas).
Sano tervehytty.
Näimmökseh.
Nägemizih.
Huomeneh sah.
Ezmässargeh sah.
Ole hyvä (olgua hyvät)!
Passibo (kiitos)!
Suuret passibot!
Tervehekse!
Ei mil.
Andiekse.

Persounupronominat da persounupiättehet:

Minä -n	Myö -mmo/-mmö
Sinä -t	Työ -tto/-ttö
Häi -u/-y	Hyö -h

Ken sinä olet? – Minä olen Anni.
Kuibo sinun nimi on? – Minun nimi on Anni.
Kuibo sinuu kučutah? – Minuu kučutah Anni.

Harjoitus 1

Kirjuta nimi.
Ken sinä olet?
Minä olen ____________________________________________

Harjoitus 2

Kirjuta oigei persounupiäteh.
kirjuttua – myö kirjuta-
ellendiä – häi ellendä-
sanuo – työ sano-
paista – minä pagize-
lugie – myö luve-
kiändiä – sinä kiännä-
vallita – työ valliče-
tervehtie – häi tervehti-
Kačo harjoitus tiedokonehel

Verbit olla, eliä, paista

Olla (ole-, ol-)

minä olen	myö olemmo
sinä olet	työ oletto
häi on	hyö ollah

Eliä (elä-)

minä elän	myö elämmö
sinä elät	työ elättö
häi eläy	hyö eletäh

Paista (pagize-, pais-)

minä pagizen	myö pagizemmo
sinä pagizet	työ pagizetto
häi pagizou	hyö paistah

Minä olen Miikul Sem’onov. – Oletgo sinä Miikul Sem’onov?
Minä olen opastui. – Oletgo sinä opastui?
Minä olen karjalaine. – Oletgo sinä karjalaine?
Minä elän Karjalas. – Elätgo sinä Karjalas?
Minä pagizen karjalakse. – Pagizetgo sinä karjalakse?

Harjoitus 3

Kui kedä kučutah? Malli:
neidine – Ol’a Kenbo se neidine on? – Se neidine on Ol’a
brihačču – Paša
naine – Vera
mies – Miša
tämä ristikanzu – Sergei
lapsi – Maša

Harjoitus 4

Luaji mallin mugah.Malli:
Ongo Peša ven’alaine? – Muga, Peša on ven’alaine. – Ei, Peša ei ole ven’alaine.
Ongo Lena karjalaine?
Ongo Mikko suomelaine?
Ongo Nataša ukrainalaine?
Ongo Tiina eestiläine?
Ongo Ira vepsäläine?
Ongo Rainer saksalaine?
Ongo Volmar ruoččilaine?
Ongo Agata englantilaine?

Harjoitus 5

Luve vuoropagin. Luaji oma mallin mugah.
– Ken sinä olet?
– Minä olen Ivan Petrov.
– Oletgo sinä opastui?
– Muga, minä olen opastui.
– Oletgo sinä karjalaine?
– En, minä olen ven’alaine.
– Elätgo sinä Ven’al?
– Muga, minä elän Ven’al.
– Pagizetgo sinä ven’akse?
– Minä pagizen ven’akse.

Harjoitus 6

Vastua kyzymyksih.
Pagizetgo sinä karjalakse? – Pagizen hyvin / vähäzen pagizen / ylen pahoi / en pagize, ga ellendän
Pagizetgo sinä suomekse?
Pagizetgo sinä ven’akse?
Pagizetgo sinä ruočikse?
Pagizetgo sinä englantikse?

Harjoitus 7

Luaji kyzymykset annettuloih virkehih.
Minä olen Santeri Mäkinen.
Minä olen kiändäi.
Minä olen suomelaine.
Minä elän Suomes.
Minä pagizen suomekse.

Harjoitus 8

Pane salbavomerkilöis olijat verbit oigieh muodoh.
Minä (paista)__________________________ karjalakse.
Sinä (olla) _________________karjalaine.
Buabo (paista) ____________________ ven’akse.
Died’oi ainos (paista)____________________karjalakse.
Myö (eliä)__________________ Suomes.
Työ (eliä) ___________________Ven’al.
Hyö (olla)__________________________ ruoččilazet.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Tämä, neče, se, tai

Mi(bo) tämä (neče, se, tai) on?
Ken(bo) tämä (neče, se, tai) on?
tämä on ...
neče on ...
se on ...
tai on ...
Mi tämä on? Tämä on kirju.
Mi se on? Se on kirjutin.
Mi tai on? Tai on liimu.
Ken tämä on ? Tämä on briha

Harjoitus 9

Luaji kyzymys nämmih sanoih mallin mugah.
Malli: Tyttö – Ken tämä on? Tämä on tyttö.
Malli: Avain – Mi tämä on? Tämä on avain.
Jogi, kirjutin, brihačču, tetratti, kodi, liha, levo, kondii, late, poigu, ikkun, mua, sizär, seiny, järvi, tytti, polgupyöry, inehmine, hyppynuoru, kuva, muamo, luokku, died’oi, stuulu, kostepiirdin, viivatin, briha, terendin, buabo, neidine, lapsi.

Mittuine? Mittuzet?

Harjoitus 10

Luaji kyzymys da vastua sih.
Malli: Mittuine taivas on? – Taivas on harmai.
lapsi – pieni
buabo – sogei
puu – korgei
veičči – terävy
meččy – sagei
ast’e – puuhine
laudu – levei
lehti – vihandu
kodi – suuri
kylä – suuri

Harjoitus 11

Kirjuta adjektiivat, kudamil on vastaine merkičys.
Il’l’u on sangei, a Miikul on _________________________.
Buabo on vahnu, a hänen bunukku on _________________.
Tietokoneh on kallis, a kirjutin on ____________________.
Štanit ollah puhtahat, a paidu ________________________.
Kirves on terävy, a veičči ___________________________.
Kezäl siä on lämmin, a talvel ________________________.
Tämä järvi on madal, a se ___________________________.
Tämä brihačču on hyvä, a se ________________________.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 12

Luaji mallin mugah.
a) Malli:
Käzipaikku on puhtas. – Mittuine käzipaikku on? – Ongo se puhtas? – Ongo se ligahine?
Puu on pitky.
Tämä naine on sangei.
Kylä on suuri.
Tie on levei.
Paidu on muzavu.
Ruado on kebjei.
Rengi on jugei.
Mies on vahnu.
Perti on pimei.
Kodi on madal.
Syömine on magei.
Tyttö on hyvä.
b) Malli:
Tämä on reppu (suuri). – Ongo tämä reppu suuri? – Tämä reppu ei ole suuri, se on pieni.
Tämä on kaži (harmai)
Tämä on lindu (kirjavu)
Tämä on perti (pimei)
Neče on rengi (tyhjy)
Neče on hiiri (pieni)

Harjoitus 13

Ližiä pädevy adjektiivu.
1. Hänel on ... tukat.
2. Kažil on ... händy.
3. Muaman silmät ollah ...
4. Sinun reppu on ...
5. Tuatan piäs oli ... hattu.
6. Died’oil on ... pardu.
7. Tämä ruado on ...
8. Havvin hambahat ollah ...
9. Sizären lapsi on ...
10. Sinul on ... taba.
11. Teijän kodi on ...
12. Huondeksel taivas oli ...
13. Tämä on ... puu.
14. Nämmä alazet ollah ...
15. Egläi oli ... pakkaine.
16. Vezi on ...
17. Kezäkuul yö on ...
18. Neče koiru on ...
19. Meijän pereh on ...
20. Se luvendo oli ...

Harjoitus 14

Luve vuoropaginat. Luaji oma.
– Mibo tämä on?
– Tämä on n’amu.
– Mittuine se on?
– Se on magei.

– Mittuine linnu Suojärvi on?
– Se on pieni. Se ei ole suuri.

– Mittuine Anus on?
– Se on ylen vahnu linnu.

– Ongo Kostamus vahnu linnu?
– Ei, se ei ole vahnu, se on nuori.
– Ongo se suuri vai pieni?
– Se ei ole suuri, eigo pieni.
– Ongo se mieldykiinnittäi linnu?
– Muga, se on ylen mieldykiinnittäi.

Harjoitus 15

Kiännä karjalakse.
– Что это? Mikä tämä on?
– Это подушка. Tämä on tyyny.
– Какая она? Millainen se on?
– Это маленькая мягкая подушка. Tämä on pieni, pehmeä tyyny.
Что это? – Это дом. – Какой он? – Он большой. – Он новый? – Нет, он старый.
Mikä tämä on? Tämä on talo. Millainen se on? Se on suuri. Onko se uusi? Ei, se on vanha.

Harjoitus 16

Ližiä pädevät kyzymyssanat virkehih.
____________ Petroskoi on? – Se on linnu.
____________ linnu Petroskoi on? – Se on pieni.
____________ tai on? – Tai on tigru.
____________ tigru on? – se on suuri kaži.
____________ se on? – Se on ylen suuri.

Min värine (karvaine) tämä on?
Sanasto:
Mustu, sinine, valgei, keldaine, vihandu (heinän-karvaine), harmai, valpas, valpahansinine (taivahankarvaine), ruskei, valpahanruskei, tulenkarvaine (tulenruskei, veren-karvaine), vidivalgei, kullankarvaine, voinkarvaine, maksan-karvaine, kirjavu, kukakas, keldu-ruspakko, erivärine

Harjoitus 17

Min värine on?
Banuanu, vezi, lumi, nagris, hiiri, heiny, päiväine, tomuattu, rouzu, kaži, hukku, Ven’an lippu, Karjalan lippu

Harjoitus 18

Vastua kyzymyksih.
Min karvaine čiučoi on?
Ongo se lindu?
Mittuine se on?
Min karvaine kondii on?
Ongo se žiivattu vai elätti?
Mittuine se on?
Min karvaine reboi on?
Ongo se lindu?
Mittuine se on?
Min karvaine jänöi on?
Ongo se elätti?
Mittuine se on?

Harjoitus 19

Luve da kiännä virkehet. Keksi kyzymys joga virkeheh.
Mua on mustu. Kaži on harmai. Died’oin tukat ollah harmuat. Puun lehtet ollah erivärizet. Lumi on valgei. Heiny on vihandu. Mekko on valpas. Late on maksankarvaine. Kananpoigaine on keldaine. Miehen štanit ollah muzavat. Taivas on sinine. Ehtypäiväine on verevy. Paikku on buolankarvaine. Paidu on ruskei.

Harjoitus 20

Luve vuoropagin. Keksi oma.
– Pane piäle tämä valpas paidu.
– Tahton panna muzavan.
– Tänäpäi on ylen räkki, mustu ei päi.
– Sehäi ei ole mustu, muzavanruskei on.
– Yksikai hiestyt moizes. Minä panen piäle keldazen pluat’an.
– Eigo se ole tulenkarvaine? Onhäi sinul vidivalgei pluat’t’u.
– Minul vie on valpahansinine, vihandu, kirjavu – joga värii löydyy.
– Voit sit vaihtella.

Harjoitus 21

Väritä kuva:
1) keldaine
2) maksankarvaine
3) sinine
4) harmai
5) ruskei
6) vihandu

Verbin persounupiättehet

-n	-mmo/-mmö
-t	-tto/-ttö
-u/-y	-h

opastuo (opastu-)

minä opastu-n	myö opastu-mmo
sinä opastu-t	työ opastu-tto
häi opastu-u	hyö opastu-ta-h

ruadua (rua-, ruada-)

rua-n	rua-mmo
rua-t	rua-tto
ruada-u	rua-tah

Harjoitus 22

Taivuta verbit:
ellendiä (ellendä-)
kyzyö (kyzy-).

Verbin kieldomuvvot

Ei – kieldosanan taivutus:

en	emmo
et	etto
ei	ei

olla

en ole	emmo ole
et ole	etto ole
emmo ole	ei olla

opastuo (opastu-)

minä en opastu	myö emmo opastu
sinä et opastu	työ etto opastu
häi ei opastu	hyö ei opastuta

Harjoitus 23

Pane verbit kieldomuodoh.
Ruadua, eliä, paista, kyzyö.

Kus?

Kus sinä elät?	Petroskois, Essoilas, Alavozes
	pienes kyläs, čomas hierus, suures linnas
	Karjalas, ! Ven’al
	kois, yhteiskois
Kus sinä opastut?	yliopistos, školas
	Minä opastun Itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokunnan karjalan da vepsän kielen ozastol.
Kus sinä olet?	pihal, pihas, puistos, pertis, laukas, lagevol, tiel

laukku – laukas, paikku – paikas
hieru – hierus, puzu – puzus
heiny – heinäs, seiny – seinäs
kyly – kylys, sygyzy – sygyzys
perti – pertis, kodi – kois
pieni – pienes, jogi – joves

Harjoitus 24

Luaji mallin mugah.
Malli: Tämä on kodi. – Kus Maša on? – Maša on kois.
Tämä on laukku.
Se on kirikkö.
Neče on škola.
Tai on yliopisto.
Tämä on piha.
Se on kirjasto.
Neče on kyly.
Tai on hieru.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 25

Kyzy da vastua.
Malli: sinä – Moskovu – Kus sinä olet? – Minä olen Moskovas.
minä – yliopisto
häi – Piiteri
hyö – Suomi
myö – kodi
työ – Kotkatjärvi
sinä – hieru

Harjoitus 26

Vastua kyzymyksih negatiivizesti.
Malli: Ongo lapsi kois? – Lapsi ei ole kois.
Opastuugo tyttö yliopistos?
Ongo muamo mečäs?
Ongo tuatto ruavos?
Ongo pereh niityl?
Ollahgo hyö pertis?
Elättögo työ kyläs?
Eletähgo hyö linnas?
Olengo minä pihal?
Oletgo sinä pihas?

Harjoitus 27

Ken kus ruadau?

opastai	päivykodi
kirjastonhoidai	škola
liägäri	laukku
myöjy	kirjasto
lapsienkazvattai	bol’ničču

Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 28

Sano kus ruadau sinun muamo (tuatto, velli, sizär). Ken häi on? (Kenenny häi ruadau?)

Harjoitus 29

Vastua kyzymyksih.
Malli: Mittumas muas Helsingi on? – Helsingi on Suomes.
Mittumas muas Piiteri on? (Ven’a)
Mittumas tazavallas Petroskoi on? (Karjal)
Mittumas piiris Kotkatjärvi on? (Anuksen piiri)

Harjoitus 30

Luve da kiännä.
Kus koiru on? Tiä. Koiru on tiä. Tämä pieni koiru on ainos tiä.
Kus kaži on? Sie. Kaži on sie. Se koitoi kaži on toiči sie.
Kus vaza on? Nečie. Vaza on nečie. Tai kirjavu vaza on aiven nečie.

Harjoitus 31

Luve vuoropaginat. Luaji oma mallin mugah.
– Kusbo teijän vahnu kodi sijaiččou?
– Nečie, joven toizel rannal. Kačo, tiäpäi parembi nägyy.

– Tiä on ylen vilu.
– Läkkä sinne, sie on lämmembi.

– Kenen koiru nečine nel’l’ui?
– En tiijä, meijän kudžu tiä on.

Harjoitus 32

Kiännä karjalakse. Я живу в Олонце. Asun Aunuksessa.
Девочка учится в школе. Tyttö opiskelee koulussa.
Ты хорошо говоришь по-карельски. Sinä puhut hyvin karjalaa.
Преподаватель работает в университете. Opettaja työskentelee yliopistossa.
Они не говорят по-фински, но понимают. He eivät puhu suomea mutta ymmärtävät.
Моя бабушка живет в Пряже. Mummoni asuu Prääsässä.
Он не живет в Крошнозере. Hän ei asu Nuosjärvellä.
Ты не говоришь по-шведски. Sinä et puhu ruotsia.
Бабушка не понимает по-русски. Mummo ei ymmärrä venäjää.
Мама не работает в магазине. Äiti ei ole töissä kaupassa.
Папа не говорит по-эстонски. Isä ei puhu viroa.
Брат хорошо учится. Veli opiskelee hyvin.
Там мой дом. Tuolla on kotini.
Он живет здесь. Hän asuu täällä.
Ребенок в детском саду. Lapset ovat lastentarhassa.