1800-luvun allus etnogruafat lövvettih karjalaine eeppine rahvahanrunohus.Suuri joukko runonkeriäjiä, nämien joukos E. Lönnrot, kerättih runuo Karjalas, enimyölleh Vienas.Nämii ruonoloi yhteh sovittamal Lönnrot luadi suomenkielizen Kalevalan, kudai enzimästy kerdua piäzi ilmah vuvvennu 1835. Täs enzimäzes Kalevalas oli 32 runuo. Tämän jälgehgi runoloin keriändy jatkui da keriändyaloveh leveni suvehpäi, ižoroin muale suate Suomenlahten pohjah - täs pädöy mainita D. Europaeuksen suuri ruado. Uvven ainehistoke Lönnrot luadendi eepossan 50-runohizekse, kudamas muvvos Kalevalan nygöi tunnemmo.Elias Lönnrot:
Kalevala
alguperäine: 1835 da 1849
livvinnös: Zinaida Dubinina
Karjalan Kielen Seura, 2009, 512 s.
Nygöi Lönnrotan eepossu on kiännetty livvikse. Kotkatjärveläine Zinaida Dubinina jo kaksikymmen vuottu ruadoi kiännöksenke da Karjalan Kielen Seura piästi sen ilmah. Kniigan prezentatsii on Helsinkis 3.12.2009. Pidäy ellendiä, ku tämä on Lönnrotan eepossan livvindös, ei karjalazen rahvananrunohuon kogomus. Moine kogomus on ezimerkikse 2006 Petroskois ilmahpiässyh "Anuksen karjalazien eeppizet pajot". Samat mužikat šeikkaillah täsgi kniigas ga vähäzen eri tabah da eri nimizinny.
3.12. Karjalankielizen Kalevalan prezentatsiel kiändäi sai suuret passibot pruazniekkurahvahalpäi da Suomen tazavallan prezidentu sai enzimäzen palan karjalastu Kalevalua. KKS:n paginanvedäjän da prezidentan paginois sezo oli paginua ukuazan muutokses da kielivähembistölöin oigevuksis.
4.12. Kaksi kuvua prezentatsiel:
